putkassa. Näin 70-luvun alussa.
"Virkavaltaa koskevat rikosepäilyt liittyvät usein kiinniottotilanteeseen
Poliisin voimankäyttö lipsahtaa joskus väkivallan puolelle
Väkivalta on osallisena viidesosassa poliisin tekemistä rikoksista. Poliisin väkivaltarikoksia tutkineen rikosylitarkastajan Marko Viitasen mukaan voimankäyttö liittyy niin tiiviisti poliisin työtehtäviin, ettei ylilyönneiltä voida tulevaisuudessakaan täysin välttyä.
Oikeustieteen tohtori Viitanen on perehtynyt poliisirikoksiin väitöstutkimuksessaan, johon hän listasi vajaat 600 poliisiin liittyvää rikosepäilyä.
Viitanen ei ota kantaa tutkimiensa tapausten totuudenmukaisuuteen. Asianomistajan ja epäillyn poliisin näkemykset poikkeavat toisistaan usein paljon.
Yhdeksi syyksi tähän Viitanen nimeää ”poliisin näkökyky” -käsitteen, jonka mukaan poliisit voivat olla sokeita omille virheilleen.
- Poliisi voi nähdä tilanteen niin, että kyse on oikeutetusta voimankäytöstä. Asiakas taas voi kokea, että hänet on pahoinpidelty, Viitanen selventää.
Turussa sattui Viitasen kuvailema tapaus kesäkuussa. Turkulaisnainen teki rikosilmoituksen pahoinpitelystä, kun miespoliisi otti hänet kiinni väkivaltaisesti. Poliisin syytteet kaatuivat, sillä voimankäyttöä pidettiin oikeutettuna.
- Toiminta oli kuin suoraan amerikkalaisista tv-sarjoista. Haluaisin, että pikku hiljaa ihmiset alkaisivat kyseenalaistaa virkavallan edustajien käytöstä, nimettömänä pysyttelevä nainen kertoo.
Viitanen vahvistaa, että tyypillisimmin poliisin tekemä epäilty väkivaltarikos liittyy juuri asiakkaan kiinniottoon tai säilöönottoon.
Voimankäytön ongelmiin on viime vuosina tartuttu poliisivoimissa. Voimankäyttökoulutusta tarjotaan niin poliisiopiskelijoille kuin työssä oleville."
http://www.turunsanomat.fi/?ts=1,3:1000:0:0,4:1:0:1:2008-08-25,104:1:560523,1:0:0:0:0:0:
"Virkavaltaa koskevat rikosepäilyt liittyvät usein kiinniottotilanteeseen
Poliisin voimankäyttö lipsahtaa joskus väkivallan puolelle
Väkivalta on osallisena viidesosassa poliisin tekemistä rikoksista. Poliisin väkivaltarikoksia tutkineen rikosylitarkastajan Marko Viitasen mukaan voimankäyttö liittyy niin tiiviisti poliisin työtehtäviin, ettei ylilyönneiltä voida tulevaisuudessakaan täysin välttyä.
Oikeustieteen tohtori Viitanen on perehtynyt poliisirikoksiin väitöstutkimuksessaan, johon hän listasi vajaat 600 poliisiin liittyvää rikosepäilyä.
Viitanen ei ota kantaa tutkimiensa tapausten totuudenmukaisuuteen. Asianomistajan ja epäillyn poliisin näkemykset poikkeavat toisistaan usein paljon.
Yhdeksi syyksi tähän Viitanen nimeää ”poliisin näkökyky” -käsitteen, jonka mukaan poliisit voivat olla sokeita omille virheilleen.
- Poliisi voi nähdä tilanteen niin, että kyse on oikeutetusta voimankäytöstä. Asiakas taas voi kokea, että hänet on pahoinpidelty, Viitanen selventää.
Turussa sattui Viitasen kuvailema tapaus kesäkuussa. Turkulaisnainen teki rikosilmoituksen pahoinpitelystä, kun miespoliisi otti hänet kiinni väkivaltaisesti. Poliisin syytteet kaatuivat, sillä voimankäyttöä pidettiin oikeutettuna.
- Toiminta oli kuin suoraan amerikkalaisista tv-sarjoista. Haluaisin, että pikku hiljaa ihmiset alkaisivat kyseenalaistaa virkavallan edustajien käytöstä, nimettömänä pysyttelevä nainen kertoo.
Viitanen vahvistaa, että tyypillisimmin poliisin tekemä epäilty väkivaltarikos liittyy juuri asiakkaan kiinniottoon tai säilöönottoon.
Voimankäytön ongelmiin on viime vuosina tartuttu poliisivoimissa. Voimankäyttökoulutusta tarjotaan niin poliisiopiskelijoille kuin työssä oleville."
http://www.turunsanomat.fi/?ts=1,3:1000:0:0,4:1:0:1:2008-08-25,104:1:560523,1:0:0:0:0:0:
Vastaukset 6
Vanhimmat
ei muuta.
on liian kanssa?
Luki myös ettei Viitanen ota kantaa ilmoitusten todenperäisyyteen. Onhan se varma, että kysyi kummalta tahansa, niin vastaus on se, että itsessä ei ole mitään vikaa...ei poliisissa eikä "asiakkaassa"..
Sen verran olen seuraillut ja joskus jotain turvallisuusalan hommaa tehneenä olen huomannut ihan selvän linjan siinä, kun ollaan asiakkaan kanssa. Vaiheittain hommaa menee jotakuinkin näin:
1. puhuttelu, jossa tehdään selkoa asiassa.
2. päätös tehdään, että mennään selvittämään asiaa parempaan paikkaan/otetaan henkilö kiinni.
3. henkilö ei halua lähteä, vaan haluaa neuvotella siinä paikan päällä, missä asia ei kumminkaan etene yhtään, koska käytössä ei ole esim tietokoneita tai papereita, mistä asian voisi selvittää/päätös kiinniotosta on tehty.
4. virkamies/muu järjestyksen ylläpitäjä on tehnyt päätöksen ja antaa käskyn.
5. käsky ei tehoa, vaan edelleen halutaan neuvotella.
6. käsky toistetaan ja yritetään selittää miksi aiotaan toimia päätöksen mukaisella tavalla.
7. ei toimi, vaan henkilö välttämättä haluaa jankata asiaa siinä paikan päällä.
8. virkamies on tehnyt päätöksen ja antanut käskyn sekä toistanut sen. Lain mukaan on edellytykset käyttää lievintä mahdollista voimaa.
9. henkilö pistää vähän vastaan.
10. virkamies käyttää edelleen lievintä mahdollista, mutta mitä enemmän henkilö pistää vastaan, sitä enemmän voimaa se lievin keino vaatii.
11. kohtaa 9 ja 10 voi nyt pyöritellä päässään hetken aikaa ja huomaa, että päällä on sellainen härdelli, että ei ihme jos jonkun mukaan tapahtuu pahoinpitely.
Ehkä olisi parempi tehdä niin kuin sanotaan ja jos asiasta on jotain valitettavaa, niin otetaan sitten kaikkien tiedot ylös(kuten se lakiinkin on kirjattu, että pitää saada tietää kenen kanssa on asiaa hoitanut) ja sitten tehdä siitä ilmoitus. Vai mitä`?
ovat psyykeltään narsisteja ja se tarkoittaa, että hyväksymistä haetaan vaikka väkivalloin..
Äidin pikkupoikia vallan varressa..
voi sanoa kun että sitä saa mitä tilaa.
Jos vaan uskoisi puhetta niin ei tarvitsisi käyttää voimaa ollenkaan.
Kyllähän se niin on, että ensin tehdään niinkuin sanotaan, sittemmin voi käskyn kyseenalaistaa ja hakea tutkintaa käsky oikeutukselle.
kiinni tilaat pahoinpitelyn? Eikö poliisin pitäisi julkistaa selkeämmin menu, että voisi varoa tilaamasta väärin?
Lehdessä asia oli hieman tarkemmin esitettynä.
Tapahtumasarja alkoi siitä kun n.30v nainen pamautti poliisiauton oven kiinni ja oli poistumassa hänelle tilattuun taksiin.
Tästä poliisi hermostui ja päätti laittaa asiakkaan rautoihin. Nainen ei mielestään haukkunut, huutanut tai muutenkaan provosoinut poliisia. Kuitenkin poliisi paiskasi naisen maahan ja kävi varoittamatta kiinni takaapäin.
No poliisin selityshän on tietysti aivan erilainen, mutta koska se mitä ilmeisemmin on täyttä paskaa ja selittelyä en viitsi sitä tähän kirjoittaa.
Mitä naisen tutkintapyynnöstä seurasi?
Epätasapuolinen poliistutkinta: mm. taksikuskia ei kuultu todistajana.
Normaali syyttäjän päätös kun virkavaltaa epäillään: Syyttämättäjättämispäätös.
Näinhän nämä jutut tuntuu suamessa aina menevän. Että sellainen "oikeusvaltio". Mikähän ihme herra tämä Viitanen on kun uskaltaa arvostella virallista linjaa. Vai onko tämäkin vaan silmänlumetta nykyisen systeemin pönkittämiseksi. Näennäistä tutkimista joka ei johda mihinkään.