montako?

En tiedä yhtään onko kummien määrälle säädetty ylärajaa, kahdeksan kuulostaa kuitenkin aika paljolta... Entä jos siirtäisit osan "kummilupauksen" saaneista koskemaan mahd. seuraavaa lastasi? Koska seuraava ongelmahan sitten varmaan koskee sylikummin valintaa - kenet valitset noin suuresta joukosta, ja miksi yleensä pitäisi sitten olla niin monta "rivikummia"? Ja sitäkin kannattaa miettiä, että oletko edelleen yhtä hyvissä väleissä näistä "luvatuista" jokaisen kanssa, vuodethan monesti muuttavat suhteita ja niiden laatua. Toisaalta sitten jos kaikki kahdeksan ovat sinun edelleenkin läheisiä ystäviäsi ja haluat heidät kummiksi nimenomaan lapsesi takia, niin en minä estettäkään näe, ellei laki sellaista aseta.

Eihän kukaan voi lopulta sinua neuvoa, enkä minäkään tässä tuomitse. Lapsen etu on lapsen etu, ja jos koet että juuri nämä henkilöt ovat tärkeitä hänen kannaltaan, niin sittenhän teet oikein. Kuuntele itseäsi ja tutkiskele omia perusteluitasi. Varmaan lapsen isälläkin on jokin kanta asiaan.

Onnellista odotusta!

.. olla yksi niistä kahdeksasta kummista! Olisin rivikummi, yksi monesta, en ollenkaan tärkeä kummina lapselle kun niin monta muutakin on.

Kaksi on minimi. MEidän lapselle tulee neljä, kaksi pariskuntaa. Kuusikin voisi olla, esim. kolme pariskuntaa tai kaksi paria = neljä, sekä yksi "yksineläjä", yht 5 kpl.

Mutta itsehän päätät.

Olen itse kummi, tämmöinen merkityksetön rivikummi, "oikeita" kummeja on minun/meidän lisäksemme yksi pariskunta ja epävirallisesti yksi pariskunta, epävirallinen siksi, etteivät kuulu kirkkoon mutta lapsen vanhemmat halusivat kummiksi.
Rivikummiksi jäin, sillä tuo "oikea" kummi on lapsen vanhempien sukulainen (kuten epävirallinenkin) ja asuvat melko lähekkäin... eikä kummilapseni vanhemmat pidä minuun enää juurikaan yhteyttä... en tiedä miksi, arvailen vain.

Eli jaksatko itse pitää yhteyttä kahdeksaan kummiin?? Sillä yhteydenpito ei aina toimi eikä sen kuulukaan olla vain niin päin, että kummi ottaa yhteyttä. Myös lapsen vanhemmat voisivat pitää kummeihin yhteyttä, edes vastata kirjeisiin tai sähköpostiviesteihin, edes kiittää tulleesta lahjasta!! vaikkei se kelpaisikaan - kun ei pyynnöstä huolimatta ole edes viitsitty kertoa, mitä lapsi toivoo ja mitä tarvitsee ja mitä missään nimessä ei kannata hankkia.....

Lapsella pitää olla vähintään kaksi, mutta enintään kuusi kummia. Joten alapa karsimaan kummilistaasi..

Entäs jos teille tulee jossain vaiheessa pikku-kakkonen, kokki-kolmonen... Itse ainakin haluaisin siinä vaiheessa, kun minulla on omia lapsia, että jokaisella heistä on yhtä monta omaa kummia. Olen kuullut tapauksesta, jossa esikoinen sai kuusi (tai sitten seitsemän) kummia ja epävirallisen. Pikkukakkoselle haluttiin (onneksi) yhtä monta kummia, mutta nyt molemmilla lapsilla on samat kummit. Minusta kuitenkin lapsilla on oikeus ihan omaan suhteeseen aikuiseen. Kaikkia aikuisia ei halua jakaa aina sisarrusten kanssa.

Ja toisekseen (anteeksi jo nyt pieni ilkeämielisyyteni), kannattiko lupailla niin monelle. Itse en ole luvannut kenellekään. Tiedän kyllä, keitä haluaisin lasteni kummeiksi.

Mutta onnea lapsen odotukseen ja kummivalintaan!

naurettavaa haluta lapselle mieletön määrä kummeja. Ajatellaanko tässä lapsen parasta oikeassa mielessä, vai niitä lahjaröykkiöitä joita on odotettavissa synttärinä ja jouluna.

Itse en omille lapsilleni ottaisi ainakaan neljää useampaa kummia, uskon kahdenkin riittävän hyvin kuten omalla kummipojallani.

Kun kysyt kavereitasi lapsesi kummiksi, sano, että teillä on niin monta kummiehdokasta, että kummeja on ihan riittävästi, vaikka kaikille ei nyt sopisikaan.

Ja jos laitat kaikki 8 kummiksi, on hyvä todennäköisyys, että hän saa ainakin yhden hyvän kummin. Ja sylikummia ei tarvitse heistä valita.

Olen kuullut jostai ettei saa olla kuin korkeintaan 6 "virallista" kummia, mutta en sitten tiiä...
On tuo kahdeksan jo ehkä muutenkin liikaa, vaikka laki ei sitä kieltäisi. Ehkä voisitte miettiä vielä..? Ja onhan sitä hyvä olla muitakin "kamuja" kuin kummit. Ja jos haluatte lisää lapsia, niin onhan sitä sitten kummiehdokkaita hänellekin.... =) =) =)

Moi!
Lapsesta on ihanaa kun on paljon kummeja ja saa paljon lahjoja, mutta jos kummeja on 8, niin lapselle tuskin kehittyy mitään "suhdetta" kaikkiin, ne on vaan jotain aikuisia jotka antaa lahjoja ja kyselee kuulumisia...
Tarviiko kaikkien olla kummeja??--voihan nämä sinulle tärkeät ihmiset olla muuten osana lapsen elämää, vaikka kaverina??

Itsellä ,mulla on 3 kummia ja ne on riittäneet vallan mainiosti ja oikeastaan en ole koskaan halunnut enempää... minuilla on läheinen "suhde" kaikkiin, ja se tuskin olisi kehittynyt, mikäli kummeja olisi ollut 8...

Kummeina pitää olla väh.kaksi kirkkoon kuuluvaa riparin käynyttä ihmistä.
Itse olen kummi tytöölle jolla on minun lisäksi 6 kummia, eikä minulla ole mitään "erityistä suhdetta" häneen---eli olen vaan se lahjoja jakava täti joka kyselee kuulumisia... Taas tämä poika, jolla on min lisäkseni yksi kummi on miulle yhtä rakas ja läheinen kuin omat sisarukseni (olen 18-vuotias, eikä vielä omia lapsia)!!!---ja se aika jonka saan tämän pojan kanssa viettää on minullekkin aivan ihanaa aikaa, ja käsitykseni mukaan poika viihtyy myös minun seurassa!
Voisi ajatella, että asia olisi toisin päin, sillä tyttö asuu melkein naapurissani ja on serkkuni, kun taas poika asuu 200 km päässä ja ei ole oikeastaan mitään sukua minulle.

Jos olet jaksanut lukea tähän asti, kiitän, ja toivon että löydät oikean ratkaisun myös lapsen kannalta!:]