Mun talossa on kuollut vanha rouva.. sieltä on kuulunut askelia ja kamalaa ryminää ja kolinaa, sitten tajusin mistä on kyse ja aloin puhumaan sille "moi" kun tulin kotiin jne.. kolinat lakkasivat, mutta aistin usein missä kohtaa se on milloinkin. Kärsin mm syömishäiriöstä ja yhtenä iltana aistin sen kysyvän : "miksi teet tuota, voisitko selittää minulle..?" "Yhtenä iltana kävi niin , että heti kun laitoin silmät kiinni niin siinä samassa näin vanhan ihmisen, huivi päässä, harmaat hiukset. Se seisoi keittiön oviaukossa ja halusi varoittaa mua jostain. Sanoin että meeppäs nyt pois, on yö ja mua pelottaa. Se lähti. Eilen kutsuin äitini sinne, kun halusin katsoa että kuuleeko sekin kolinan ja ryminän. Me odoteltiin.. olin aikaisemmin päivälllä sanonut tuolle rouvalle, että äitini on tulossa tännen tänään.
Nämä äänet ovat aina kello 12 yöllä eteenpäin..silloin ovat voimmakkaimmillaan. No, kello on 23.56, kunnes äitini sanoi: "joku sanoi mulle äsken että i-h-a-n o-i-k-e-a-s-t-i, tavaten." Kuulosti vanhan lempeän mutta päättäväisen mummon ääneltä. Se myös sanoi"mene pois, pois nyt" mun äidille, kun se joi kaljaa. Mä kysyin että olisko parempi jos mun äiti jois kahvia eikä kaljaa. Se sanoi "mää en ossaa sannoo". Sitten mua alkoi itkettämään ja se sanoi "sun tyttö itkee nyt ihan turhaa" Ja "susanna, mene pois" se sanoi taas mun äidille. Mä en siis kuule noita. oon niin herkkä ja pelokas, että jos mä kuulisin sen niin saisin slaagin ja se myös tietää sen se hahmo, joten oletan näin että puhuu mun äidin avulla mulle, koska se ei pelkää tämmösiä juttuja. Mä bnousin ylös sohvalta ja aloin näyttämään äidilleni miten muovikassin tippui kerran tästä lattialle. Yhtäkkiä äitini sanoi "jtaka liikkumista, liiku nyt vaan!!!" mä sitten kävelin edes takasin ja mun äiti sanoi, että "nyt mnä nään sen hahmon, keittiön oviaukossa seisoo todella lyhyt mummo, huivi päässä, harmaat hiukset, lempeän näköinen ja katselee sua kun sä liikut, mua se ei tunnu edes huomaavan." Eh.. tota..Kaikkee tällästä siis eilen tapahtui!!
Mä ajattelin että en halua nukkua kotona seuraavaa yötä, joten lähdin äidilleni. Kun päästiin mun oven ulkopuolelle, äitini huomasi että sen sytkäri unohtui mun parvekkeelle.. se meni hakemaan ja mä sanoin että muista tervehtiä sitä. No, äiti kävelee mun ovesta sisään ja puolivälissä olohuonetta kuuluu ääni "etkö sää edes tervehdi minnuu" Äidille riitti siinä vaiheessa se vängersi hädissään että terve terve, hgaki sytkärin ja ryntäsi paniikissa ulos talostani..!!!
Voiko tällästä oikeen tapahtua, tai voi näköjään, mutta tapahtuuko näin monillekkin ihmisille ja mitä tässä vaiheessa oikein kuulu tehdä kun saa tietöää asuvansa talon entisen asukkaan kanssa....?? Joka on kuollut sinne keittiöön...??? !!!
Nämä äänet ovat aina kello 12 yöllä eteenpäin..silloin ovat voimmakkaimmillaan. No, kello on 23.56, kunnes äitini sanoi: "joku sanoi mulle äsken että i-h-a-n o-i-k-e-a-s-t-i, tavaten." Kuulosti vanhan lempeän mutta päättäväisen mummon ääneltä. Se myös sanoi"mene pois, pois nyt" mun äidille, kun se joi kaljaa. Mä kysyin että olisko parempi jos mun äiti jois kahvia eikä kaljaa. Se sanoi "mää en ossaa sannoo". Sitten mua alkoi itkettämään ja se sanoi "sun tyttö itkee nyt ihan turhaa" Ja "susanna, mene pois" se sanoi taas mun äidille. Mä en siis kuule noita. oon niin herkkä ja pelokas, että jos mä kuulisin sen niin saisin slaagin ja se myös tietää sen se hahmo, joten oletan näin että puhuu mun äidin avulla mulle, koska se ei pelkää tämmösiä juttuja. Mä bnousin ylös sohvalta ja aloin näyttämään äidilleni miten muovikassin tippui kerran tästä lattialle. Yhtäkkiä äitini sanoi "jtaka liikkumista, liiku nyt vaan!!!" mä sitten kävelin edes takasin ja mun äiti sanoi, että "nyt mnä nään sen hahmon, keittiön oviaukossa seisoo todella lyhyt mummo, huivi päässä, harmaat hiukset, lempeän näköinen ja katselee sua kun sä liikut, mua se ei tunnu edes huomaavan." Eh.. tota..Kaikkee tällästä siis eilen tapahtui!!
Mä ajattelin että en halua nukkua kotona seuraavaa yötä, joten lähdin äidilleni. Kun päästiin mun oven ulkopuolelle, äitini huomasi että sen sytkäri unohtui mun parvekkeelle.. se meni hakemaan ja mä sanoin että muista tervehtiä sitä. No, äiti kävelee mun ovesta sisään ja puolivälissä olohuonetta kuuluu ääni "etkö sää edes tervehdi minnuu" Äidille riitti siinä vaiheessa se vängersi hädissään että terve terve, hgaki sytkärin ja ryntäsi paniikissa ulos talostani..!!!
Voiko tällästä oikeen tapahtua, tai voi näköjään, mutta tapahtuuko näin monillekkin ihmisille ja mitä tässä vaiheessa oikein kuulu tehdä kun saa tietöää asuvansa talon entisen asukkaan kanssa....?? Joka on kuollut sinne keittiöön...??? !!!
Vastaukset 25
Vanhimmat
Jos uskot, voisit sanoa hahmolle, kun ensi kerran aistit sen: Jeesuksen Kristuksen nimessä, lähde pois, peloitat minua. Tai voisit kutsua papin paikalle. Itse kuulun ortodoksiseen kirkkoon, ja meidän pappimme tällaisissa tapauksissa siunaavat kodin ja lukevat henkien karkoittamisrukoukset. Olen kuullut tällaista tapahtuneen, aivan meidän päivinämme.
Jos et ole uskovainen, niin voisit sanoa käskevällä äänellä tälle mummolle samoin sanoin: voisitko lähteä, olen peloissani, enkä halua sinun olevan täällä. Henkiä voi käskeä, mutta niiltä ei saa pyytää mitään.
Kuulostaa ehkä ufolta, mutta muutakaan en osaa neuvoa.
t. Mirkku
Niin miksi niiltä hengiltä ei saa pyytää mitään,
vaan pitää käskeä?
Entä jos se henki suuttuu?
eivät hämmentyneille sieluille, jotka itsekään eivät tiedä, mihin kuuluvat. Käskyllä osoitetaan hengelle, että se/hän ei kuulu tähän paikkaan, vaan muualle.
t. Mirkku
"Henkiä voi käskeä, mutta niiltä ei saa pyytää mitään."
"voisitko lähteä"
Jos tuo oli mielestäsi käsky, niin miten _pyytäisit_ jotakuta lähtemään?
Käsken teitä lähtemään Jeesuksen Kristuksen nimessä! Menkää valoon.
Esimerkiksi. Tuntuu vaan että ainakun mun asunnosta/asunnoista on jotain ajettu pois, ne "pahat" oikeen riehaantuvat pelottelemaan minua. Aivan kuin suuttuisivat. Ihan kun ne testais mua, että olenko sittenkään Jeesuksen miehiä vai lankeanko pelkoon ja Jeesukseta pois.
??
Olet ihan oikeassa. En ajatellut loppuun asti. Oikeampi muoto on todellinen käsky: lähde täältä, olet kuollut etkä kuulu enää tänne. Nimeen Jeesuksen Kristuksen, amen.
t. Mirkku
hengiltä ei pyydetä eikä niiden kanssa keskustella siitä varsin yksinkertaisesta syystä että ne kuuluvat pimeyteen, sielunvihollisen (totaalinen paha, joka on kykenemätön hyvään, myötätuntoon ja rakkauteen) valtakuntaan. Raamattu sanoo näiden riivaajien päämiehestä - jota nimitetään mm. "ilmavaltojen hallitsijaksi", Ef.2:2 - että kun se valehtelee, se puhuu omaansa, sillä se on valheen isä (Joh. 8:44).
Raamatun ilmoitus ja käytännön kokemukset todistavat yhtäpitävästi että persoonallinen pahuus, valehtelija ja pettäjä kykenee esiintymään hyvänä: "tekeytyy valkeuden enkeliksi".
Rukouselämässä ja käytännön sielunhoitotyössä saamani kokemuksen perusteella olen päätynyt näkemykseen että "hyvää" tuottavat pahat henget ovat erityisen turmelevia. Niillä on voimakas hallitseva ja sitova vaikutus ihmisiin jotka ovat niiden vaikutuspiiriin joutuneet.
Efesolaiskirjeen tunnettu jaejakso 6:10-20 antaa ymmärtää, että vihollisen henkimaailmassa vallitsee hierarkia; jakeen 12 perusteella voitaisiin ajatella että parantavat, universaalia rakkautta säteilevänä valkeutena esiintyvät henget ovat jonkinlaisia demoniruhtinaita!
Tarkkaa jakoa ylempien ja alempien pahojen henkien välillä on vaikeaa tehdä eikä ole tarpeenkaan, koska Raamattu ei tästä asiasta selkeästi ilmoita. Tärkeintä on keskittyä siihen mikä on oikeaa eli Jeesukseen ja sitä kautta Jumalan tuntemiseen, koska vain totuuden tuntemisen kautta voimme voittaa valehtelijan juonet ja säilyttää tasapainon niin, ettei mistään kummitusilmiöistä tule sillä tavalla mielenkiintoisia että hengellinen elämä vääristyy.
Jeesus on mielenkiintoinen.
Ja jokainen Häneen uskova on pappi. Papilliseen etuoikeuteen ja samalla velvollisuuteen kuuluu puhua ihmisille Jumalasta (Jeesuksesta ja Hänen sovitustyöstään, koska Hän on ainoa Tie) mutta ennen kaikkea Jumalalle ihmisistä (esirukous). Jokaisella uskovalla myöskin on Jeesuksessa auktoriteetti henkimaailmaan nähden: olemme niiden yläpuolella. Jeesuksessa oleva valta-asema on annettu meille ja Pyhä Henki on todistuksena että Jumalan kirkkaus asuu uskovassa. Se on jotain paljon enemmän kuin tämän tai tuon kirkkokunnan tapakulttuuri ja rituaalit.
Henkien nuhtelemiseen ja niiden pois ajamiseen ei tarvita jotakin kaavoja, ainoastaan elävä yhteys Jeesukseen ja Hänen tunnustaminen Herraksi.
Kuuluvatko ns. kummitukset ylempiin vai alempiin pahoihin henkiin on yhdentekevää ja kuten totesin pätevää luokittelua ei voida eikä ole tarpeellista tehdä, mutta olennaista on, että ne on voitettu ja niistä voidaan vapautua. Muista, että näennäisesti hyvät kokemukset (voivat tekeytyä enkeleiksi tai kuolleeksi sukulaiseksi ja puhua lempeällä äänellä ym.) kuuluvat strategiaan, eksytykseen.
Henkien kanssa voidaan puhua tietyin ehdoin jos olemme selvillä asemastamme ja käytämme auktoriteettia. Keskustelu ei koskaan ole yhdenvertaisten persoonien keskustelua, koska toinen osapuoli on hyvään (todelliseen hyvään) kykenemätön valehtelija ja on tuomittu. Itse olen näiden kanssa "keskustellut" ainoastaan tapauksissa joissa henki on puhunut riivatun kautta. Mihinkään dialogiin ei kannata eikä saa lähteä vaan tulee aina osoittaa Jeesusta ja julistaa Hänen sovintoverensä voimaa jolloin paha henki häiriintyy ja joutuu paljastamaan aikeensa.
Uusi testamentti kertoo myös Skeuaan pojista, jotka näkivät Jeesuksen nimen voiman opetuslasten toiminnassa ja alkoivat käyttää samaa nimeä kuin se olisi maaginen taikasana. Huonostihan heille sitten kävi.
Ensinnä on syytä varmistua että itse olemme valkeuden lapsia ja kuulumme Jeesukselle. On hyvä tutkia sisintään rehellisesti: olenko kiinnostuneempi totuudesta kuin oman tai minkään kirkkokunnan opista sinänsä ja olenko riippuvainen Jeesuksesta niin, että voin laskea kaikki mielipiteeni ja näkemykseni "hänen ristinsä juurelle" rakastaen yli kaiken vain Häntä?
Siinä on voitto.
ja kysyin neuvoa tilanteeseesi. Hän sanoi aivan samaa, että jos uskot, voit Kristuksen nimessä käskeä vanhaa rouvaa lähtemään pois kodistasi ja lukea päälle Isämeidän. Hän myös sanoi, että myös luterilaisella kirkolla on kodinsiunaustapa ja parasta olisi pitää panihida, eli tämän vanhan rouvan sielulle palvelus, nimeltä mainiten, jos tiedät sen.
Henkienmanausprosessi suoritetaan äärimmäisen harvoin,koska yleensä sielupalvelus ja kodin siunaus tuovat tuloksen.
Mutta Sinun tosiaan pitää tarttua toimeen, koska tuo vanha rouva on häirikkönä. Hermosi eivät kestä tuota kovin kauan, ellet sitten halua muuttaa pois asunnosta.
t. Mirkku
Ilmiselvästi tämä vanha rouva ei tajua että hän on kuollut. Joten siun pitää sanoa hänelle että hän on kuollut ja ei kuulu enää tähän maailmaan. Sitten sanot että et halua häntä siihen asuntoon enää..
Jospa hän tajuasi jättää tämän maailman.. =)
Ota yhteyttä Skepsis ry:n tai Rajatietoseuraan Helsingissä. Jos kertomasi on yhtään totta eikä mielentuotetta niin olet nuorena ihmisenä "siltana" tähän kuolleeseen mummoon. Mikäli taas haluat päästä kokonaan eroon kummituksesta niin ota yhteyttä lähimpään seurakuntaan, pastori käy siunaamassa asuntosi. Itsekin voit kokeilla, pidä raamattua kädessäsi ja lue ääneen Isä Meidän rukous.
se on niin hyvän tahtonen ja suloinen! Se kertoi että sillä oli pieni söpö koira ja naapurini on vahvistanut että hänellä tosiaan oli koira!
Vähän se pelottaa, mutta siellä se on ollut jo kuolemastaan asti eli yli puolivuotta. Miksi se ei näyttäydy sitten mulle vaan mun äidille.. mä vaan aistin sen. Se kerran käveli mun vierellä vessaan ja sanoi: "tämää oli minuun vessani" mä vaan totesin että niin hän se oli. Mä en ikinään ole siis nähnyt tai varsinaisesti kuullut sitä, vaan aistinut vahvasti missä hän milloinkin seisoo ja mitä hän viestii minulle.
Kun mulla on semmoinen tunne, että häneltä jäi tänne pahasti jotain asioita kesken ja nyt vaikuttaa siltä , että hän yrittää suojella mua, niin mun äitikin sen huomasi ja ymmärsi. Ja aina kun mun äiti näki tämän hahmon, se katsoi ainoastaan minua ja seurasi mun liikkeitä, ei edes vilkuillut äitiäni päin. Se oli valpas ja mielenkiintoisen oloinen ja aistin myös syvää surua hänessä.
Joskus kun olin anorektinen, enkä oikein syönyt, näin kuinka se tarjosi eväskoristaan mulle näkkileipää missä oli voita päällä ja sanoi: "syö, sun täytyy syödä!" Silloin kuulin äänen ihan selvänä "ihmisäänenä", mutta näin hänet vain kuin laitoin silmät kiinni. Voiko se olla, että hän aistii että pelkään yliluonnollisia asioita liikaa ja ei siksi näyttäydy minulle ja kommunikoi mielummin äitini kautta?? Tänään jos sanoinkin hänelle hetki kun menin kotiin että tehdään semmoinen juttu että mulle et näyttäydy tai juttele kuten äidilleni, muuten saan slaagin..! Olen varma että hän haluaa mun tekevän jotain..hänellä on jotain miksi hän ei voi siirtyä toiselle puolelle, hän on niin surullinenkin ollut viimeaikoina.
Voiko se olla mahdollista että hän ei tajua kuolleensa ja jos sanon hänelle että olet kuollut, sun ei kuulu olla täällä enään, niin eikai hän voi suuttua!? Ja mun asunnosta kuului joku miehenkin ääni. Eka se mummo oli jutellut jollekkin toiselle: "katso nyt he istuvat sohvalla" jne.. sitten yöllä kuului miehen ääni: "nyt täytyy soittaa poliisit" Siinä vaiheessa mulle iski paniikki ja poistuimme äitini kanssa asunnostani. Äiti sanoi että se oli ollut vihainen mies ääni.
Mutta olisin tosiaan tuosta vielä mielenkiintoinen..siis siitä että voiko hän tosiaan luulla olevansa elossa ja miten sellainen on mahdollista? Ihmetteleekö hän miksi joku muu on hänen kodissaan, miksi siellä on vieraita huonekaluja ja miksi hän ei sitten tee siellä mitään arkiaskareita joita huomaisin? Hän vain "on" siellä. Ekana yönä sieltä kuului kyllä askelten ääniä tosi paljon ja sellaisia ääniä kuin mun muutto pahvilaatikoita olisi siirrelty ym..
miten jokin henkiolento tekee askareita ja siirtelee tavaroita kun lihaa ja vertakin olevan ihmisen on joskus raskasta tehdä niitä. Millä joku läpinäkyvä haamu liikuttaa silkkaa tiivistä ainetta olevia tavaroita? Eikös ne haamut kulje kaiken tiiviin aineen läpi?
ei mulle siis näin ole tapahtunut. Muovipussi on kerran tippunut lattialle ilman syytä, muuta ei ole tapahtunut. Se olikin kysymys, että jos henkilö ei tajua olevansa kuollut, niin mitä se sitten tekee? Jos ei voi tavaroita liikuttaa niin kai sitä nyt tajuaa ettei tämä normaalia ole?? Miten hahmo ei muka tajua olevansa kuollut?? :0
Hänhän vaatii, että vieraat tervehtivät häntä, joten hän pitää itseään yhä talon emäntänä, ja Sinä olet joku tunkeilija tai tilapäisvieras. Mutta jos hän ei Sinua enää pelota tai häiritse, niin mikäs siinä, elelkää kämppäkavereina. Mutta jos siellä on lisäksi joku aggressiivinen tyyppi, niin sitten kannattaisi kokeilla noita konsteja, mitä on neuvottu.
Tiedätkö mitään hänen sukulaisistaan? Heiltä ehkä saisi tietoja, onko rouvalta jäänyt asioita selvittämättä, ja voisit puhua hänelle niistä. Mutta ihan oikein, että varoitit häntä näyttäytymästä tai puhumasta suoraan itsellesi.
t. Mirkku
mutta illalla kyllä.. on hurjaa mennä kotiin, kun tietää että siellä on joku.
Mä olen varsinkin tosi herkkä, kun edellisessä asunnossani kuoli nuori nainen, itsemurha tai murha. Se nainen oli hyvin hyvin laiha ja riutuneen näkönen kuulema naapureiden mukaan ollut. Mä näin siellä tumman pitkän hahmon ja mua ahdisti ja kuulin "hyppää alas parvekkeelta" ja meinasin seota muutenkin siinä kämpässä. Näin aina pahan kasvot kun tulin ovestani sisään. Sitten mun alakerran naapuri tuli mun luo ja ajoi jeesuksen nimessä tämän pahan pois. Kolina vaan kävi kun se lähti, mutta siitä lähtien mun ympärillä on aina välillä jotain outoa. Pahaa ja pelottavaa.Mun kaveri kirkasi ja huusi hysteerisesti ja siinä sitten säikähdin että mitä kun se huutaessaan katsoi minua naamaan. Se oli ihan hysteerinen ja itki ja lopulta se sanoi, että mun kasvot olivat muuttuneet kamalan näköisiksi, punaiset silmät, kalmpea läpinäkyvä iho josta näkyi jotain läpi. Siksi olen niin peloiossani kaikesta yliluonnollisesta..
Mutta täytyypä kokeilla tuolle mummulle sanoa että ottaa ja häipyy. Eikai se voi suuttua? Pelkään näitä asioita, etenkin iltaisin, kun ne on voimakkaimillaa. Päivisin ei haittaa yhtään.
ryhtyä kai sitten toimeen.. koska pelottaa nytkin mennä kotiin kun ilta tulee..
Mitä tarkoitit seuraavalla lauseella?
"parasta olisi pitää panihida, eli tämän vanhan rouvan sielulle palvelus, nimeltä mainiten"
Tiedän hänen sukunimensä kyllä. Olen joskus ajanut jeesuksen nimessä raamattu kädessä yhdestä talosta jotain pois..olin silloin vähän enemmän tässä kristin uskossa ja minulle annettiin kielilläpuhumisen lahja. Nyt en ole juurikaan tuta käyttänyt mutta enköhän osaa sitä vieläkin. Kannattaako mun siis alkaa kielillä puhumaan myös kun ajan pois hänet?
En ole näihin juttuihin perehtynyt tai tehnyt mitään sen jälkeen kun tunsin yöllä jotain kaulallani ja paha tumma hahmo sanoi "mä tapan sut nyt" Tuohon totesin että jos jeesus antaa siihen luvan, niin tapa. Jos ei niin häivy" Sitten se häipyi, mutta näyttäytyy yhä vähän väliä. Olen siis ns "vetäytynyt" näistä hommista.
sielunmessulle, jonka voi yhtä hyvin pitää luterilainen pappi kotonasi. Siinä nimeltä mainiten rukoillaan rauhaa ja ikuista lepoa tälle vainajalle, että hän saisi sielulleen rauhan. Luterilaisilla on varmaan vähän erisisältöinen, mutta antaa varmaan saman äjäyksen.
Sen jälkeen on hyvä pyytää pappia siunaamaan koti.
En minäkään usko, että pidemmän päälle on hyvä elää eksyneen hengen kanssa saman katon alla, olipa hän kuinka hyväntahtoinen tahansa. Luulen, että hän näyttäytyy äidillesi, koska äitisi on vanhempi ihminen ja vanha rouva ehkä kokee olevansa tasavertaisempi hänen kanssaan. Ja ehkä syy on myös siinä, että hän tietää Sinun pelkäävän suoraa kontaktia.
t. Mirkku
En nyt tiiä... Onko tuo kertomasi totta? Vaikuttaa aika epäuskottavalta, ei pahalla... :/ Tosin meidän pihan lähettyvillä on kauan sitte kuollu joku koululainen, ja sit joskus öisin kuulostais iha siltä et joku rummuttais meidä rumpuja! ;) No joo... Emt.
siinä subtv:n uudessa ohjelmassa "PIIRI". Ilmoittaudu sinne niin nähdään me muutkin ehkä toi mummo....
joku joka yrittää ajaa pois. Mun äidille se taas jutteli kaikkee. Se sanoi että ei oikeesti kuollut vanhuuttaan sydäriin vaan joku mies oli lyönyt sitä ja se ei ehtinyt soittaa apua. Mun äiti kysyi mikis se ei ole taivaassa, se sanoi että se on jo mutta sen aika ei ole vielä.
En sitten tiiä mitä meinaa. Se myös lupasi jättää mut rauhaan. Viime yönä kahvinkeitin alkoi itsestään kiehumaan (mulla on semmonen pika vedenkeitin) ja ulko oven kun avasin (olin lähössä pois kotoa kun pää meianas hajota, niin se paukahti itsestään tosi lujaa kiinni. Ihan kun olis ollut läpiveto, mutta eí ollut.
uskonko tarinaasi, mutta mielenkiintoinen se on. Kerrothan mitä jatkossakin tapahtuu.
Jos se nyt on totta, niin moni samassa tilanteessa oleva saa siitä apua.
Kyllä jotenkin säälittää se mummo, jos ei hän ole saanut rauhaa sielullensa.
Itse tuossa tilanteessa varmaan ottaisin hänestä selvää ja jos hänellä on lapsia, puhuisin heidän kanssaan.
Se puhui äidilleni taas, he olivat "jutelleet" melkein koko yön ja huone oli täyttynyt valolla, kirkkaalla valolla. Enkä ole kjostain syystä täysin vakluuttunut että tuo mummo välttämättä on niinkään hyvä.
Se oli kertonut hän ei ole kuollut luonnollisesti sydäriin niinkuin ihmiset luulevat vaan hänet oli liiskattu kuin hämähäkki, eikä ollut ehtinyt pyytää apua. Sinne keittiön lattialle kaatui sitten ja kuoli. Mies sen teki. Hän vihaa miehiä.
Se voi olla että hän joko A) on eksyksissä oleva sielu joka ei saa rauhaa koska kuoli tuolla tavoin ja ihmiset luulevat toisin.
TAI
b) se on paholainen, joka esiintyy valkeudessa ja yrittää saada minut eksytettyä. TAAS KERRAN!!
Se voi olla molempia, mutta turvalliseksi en koe oloani kotona, jos hän olisi Jeesuksen kirkkaudessa, minua ei pelottaisi niin kamalasti olla kotona. Mutta toisaalta..EI VOI TIETÄÄ.
Odottelen viikjonloppua, jolloin eräs henkilö tulee ja lähettä äsielut sinne minne ne kuuluvat. Hän myös aistii monta niitä on kotonani. Ilmoittelen ntänne sitten mielelläni.
Ja vielä se että kotona en ole pystynyt nukkumaan, pelottaa aivan liikaa. :(
Mä nyt vastaan sulle ennen kaikkea sen takia että sun olis helpompi erottaa ne asialliset replyt tuosta sotkusta (niitä tuossa 1-2 kpl kyllä on).
Näytät kyllä olevan itsekin kohtuullisen perillä asioista. Vaihtoehto a) on hyvin mahdollinen ja myös b), tosin itse ilmaisisin asian hiukan eri sanoin. Veikkaan kyllä a):ta.
Joka tapauksessa ei liene syytä huoleen, mutta olis varmaan sekä sulle että mummolle paras kun tosiaan hän pääsis sieltä eteenpäin. Toivottavasti kukaliekään joka tulee sun luo, saa hoidettua asian.
Jos ei saa, niin palataan sitten likemmin siihen että mitä voit itse tehdä. Kaikkista tärkein oli tuo aikaisempienkin mainitsema juttu, että sais sen jotenkin tajuamaan että se on kuollut. Ilmeisesti se voi tavallaan "unohtua", tai kun tajunnan tila muuttuu niin rajusti siinä tilanteessa ja jos on joku jämähtämä päällä niin sitten voi olla että jääkin ihan jumiin. Sellaseen välitilaan niinkus.
En usko että se mummu suuttuu vaikka sanoisitkin sille siitä asiasta, mutta kannattaa yrittää ottaa semmonen ystävällinen sävy. Sen parastahan sä haluat myös. Ja jos se nyt sattus suuttumaan tai muuttumaan vihamieliseksi niin tuskin se silti sulle mitään pystys tekemään. Selität vaan uudelleen ja uudelleen tätä ydinpointtia, kuolema tuli, on aika päästää irti, mene valoon. On pakko mennä eteenpäin.
Saanen esittää myös ajatuksen siitä miksi sua pelottaa... Mulle on käyny vastaavassa tilanteessa ihan samalla tavalla. Osaksi se pelko on totta kai "yliluonnollisen" pelkoa, mutta kuolleista tulee semmonen ihan oma tunnekin, jota on vaikea olla pelkäämättä. Sellanen ikävä tunne, vähän hyytävä ja karmiva. Se että sä tunnistat tämän on erinomainen juttu, pistä se tunne muistiin niin että pystyt tunnistamaan sen jatkossakin :)
Vaikka tuo mummu ei olis paha, niin sen "fyysinen" olotila on vinksahtanut ja se "tuntuu" ikävältä meistä elävistä. Tuo tunne heijastelee sitä, millaseen tilanteeseen/energioihin se on loksahtanut.
Mut tosiaan, jään/jäämme odottamaan miten käy :)
lähtikö vanha rouva pois? Pääsitkö rauhassa asumaan kodissasi? Vai vieläkö hän vainoaa siellä?
t. Mirkku
Onnistuiko mummelin karkoitus?
Voisi myös miettiä että mikä osa äidillä on. Mun mielestä tämä äiti juuri on mummon 'tie' maailmaan, hän näkee ja keskustelee mummon kanssa. Miten äitisi suhtautuu asiaan? Kerroit että hän juttelee mummon kanssa kun sinä et ole paikalla? Mistä he puhuvat. En usko että mummon puheenaiheena on koko ajan sinä. Vai onko?