Moi! Tänään kuulin, että pääkaupunkiseudeulla ei tehdä enää synnytystapaarviota edes ensisynnyttäjille. Näin sanottiin neuvolassa. Olin odottanut, että ensiviikon lääkärikäynnilläni sellainen olisi tehty, mutta ei!! APUA!
Mua jännittää synnytys ihan hirveesti ja mietinkin, että missä asennossa sitä olis parhain synnyttää, ettei repeis niin helpolla ym. Olen pitkä ja istukka on kiinnittynyt takaseinään.. vaikuttaako nämä synnytysasentoon? Sitten vielä kävi niin että sain ajan synnytyssairaalaan tutustumiskäynnille vasta päivälle jolla minulla on laskettuaika!
Mua jännittää synnytys ihan hirveesti ja mietinkin, että missä asennossa sitä olis parhain synnyttää, ettei repeis niin helpolla ym. Olen pitkä ja istukka on kiinnittynyt takaseinään.. vaikuttaako nämä synnytysasentoon? Sitten vielä kävi niin että sain ajan synnytyssairaalaan tutustumiskäynnille vasta päivälle jolla minulla on laskettuaika!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei minulekkaan tehty synnytystapa arviota.
Ei istukan sijainti vaikuta synnytysasentoon, ei ainakaan takaseinämään kiinnittynyt, sehän on paras mahdollinen tapa istukan sijanille.
Enkä usko että pituuskaan vaikuttaa synnyttämiseen, ei kyllä kokemusta, itse olen lyhyt...ja hyvin meni.
Ymmärrän toki että se jännittää, mutta synnytystä kun ei voi oikein suunnitella, se menee omalla painollaan eteenpäin.
Itse en suunnittelut yhtään mitään, menin vain tulta päin!
siis ennenhän tentiin kaikille ensisynnyttäjille arvio, mutta nyt vain niille joilla neuvolassa herää epäilys voiko alateitse synnyttää.
Arvion tekee siis terveydenhoitaja, mm lantion koon perusteella tms.
sanottiin viime neuvola kerralla että tapa-arviointi tehdään kun meen seuraavaksi neuvolalääkärille ja sinne on aika 2 viikon päästä. Helsingissä on sitte varmaan muuttunut jutut mutta näin ainakin Turussa.
T: RV 34 5
että meillä päin noita tapa-arviointeja tehtäis kuin erikoistapauksissa, esim. monisikiöisissä raskauksissa...
Esikoisen synnytin ihan perinteisessä puoli-istuvassa asennossa, joka on kuulemma kaikkein luonnottomin asento synnyttää =) kymmenessä minuutissa oli normikokoinen lapsi maailmassa.
Alunperin oli tarkoituksena kokeilla kaikki mahdolliset jakkarat ja roikkumiset, mutta jouduin piuhojen vuoksi olemaan sängyssä, joten ei sitten onnistunut...
Nyt toka kerralla haluaisin kokeilla pystyasentoakin, jos vaan reisilihakset kestää =)
Maalaisjärjellä se uhmaisi vähiten painovoimaa!
Mutta uskoisin, että kokeilemalla se hyväntuntuinen asento löytyy ja yleensä ensisynnyttäjällä on varmasti aikaa testata useampi asento ja repeämiä tulee varmaan joka asennossa...
Tsemppiä sinulle, jokaistahan se synnytys varmaan jännittää, mutta useimmat siitä selviää hengissä ja ovat valmiita toiseenkin kertaan =)
Synnytystä ei kannata ihan hirveästi suunnitella etukäteen, koska sen kulkuun ei kuitenkaan voi vaikuttaa. Tietysti voi miettiä valmiksi mitä asentoa/asentoja haluaisi kokeilla, mutta liian tarkkaa suunnitelmaa ei kannata tehdä ettei sitten tule pettymyksiä. Ponnistusasennolla ei taida olla pahemmin merkitystä repeäsisen kannalta, eikä sitä repeämistä kannata hirveästi pelätä, nopeasti ne haavat kuitenkin paranevat. Itse ponnistin lähes selälläni, koska vauva piti saada mahdollisimman nopeasti ulos ja tämän takia yksi kätilö avusti mahan päältä. Kaikki meni kuitenkin todella hyvin. Kovasti tsemppiä synnytykseen, se on varmasti upea ja ainutlaatuinen kokemus. Kannattaa myös kertoa kätilölle tuosta jännittämisestä, niin hän osaa ottaa sen synnytyksen edetessä huomioon!
soittaa sairaalaan ja kysellä asioista tai sitten kirjoittaa toiveistasi sinne. Tiedot liitetään kansioosi ja kätilö lukee ne synnyttämään mennessä. Tsemppiä!
asento sängyllä oo ok? Selällee vaa ja jalat leväälle :) Mult ei o koskaa kysytty mitään kuinka haluaisin synnyttää jne, aina laitettu sängylle vaan... Tai no..ekasta en pystyny muuta ko makaan, jote synnytin sängyllä, toisesta en ois ehtiny mihinkää ko pää alkoikin yhtäkkiä näkyy :) Elä semmosist murehdi..
itse olen vantaalta ja pyysin ennen viimeistä neuvolalääkäriä josko voisivat tehdä jonkinlaista arviota, kun suvussa ahtautta ja useita siitä johtuvia sektioita taustalla. Terkkari välitti viestini lääkärille ja hän kokeilikin hieman tarkemmin lantion luiden mittoja ja häntäluun joustavuutta. Ihan normisisätutkimuksen yhteydessä tuollainen onnistuu, eli voit vaikka itse pyytää lääkäriä tunnustelemaan hieman tarkemmin. Se ei vie kuin puoli minuuttia aikaa lekurilta. jos on syytä epäillä isoa lasta tms, voi lääkäri tarvittaessa laittaa lähetteen äitiyspoliklinikalle tarkempaan arvioon, jossa sitten saatetaan ultratakin.
Asennoista: Mahdollisimman pystyssä synnyttäminen on sekä äidille, että lapselle paras. Tulee tutkitusti vähemmän repeämiä kun ponnistus suuntautuu oikein ja painovoima auttaa. Myös lantion verisuonet toimivat paremmin pystyssä kuin makuultaan joten vauvan happiongelmatkin vähenevät pystyasennossa. Ainoa ongelma taitaa olla juuri se äidin jalkavoimien loppuminen jos takana on pitkä avautumisvaihe, sitä kun ei jaksa itseään oikein kannatella silloin. Voit tosin olla vaikka lattialla kyykyssä ja roikkua esim kainaloistasi takanasi istuvan miehesi jalkojen varassa. meillä tämä asento toimi hyvin, ei tullut repeämiä tai muitakaan ongelmia ja ponnistus kesti 7 minuuttia esikoisella, ja kakkosella vain 5 minuuttia. Kakkosen kanssa tosin olin polvillani jalat levällään sängyn päällä ja mies tuki selkäni takaa, jotta jaksoin olla pystyssä.
Ihminen on sen rakenteinen, jotta pystyasento on luonnollinen asento synnyttää. Pahin taas puoli-istuva, koska siinä vauva ponnistusvaiheessa painaa päällään ihan väärään suuntaan eikä maan vetovaoimakaan ole apuna. Revetä siis voi helpommin ja muutenkin voi olla hankalampaa.
Eli, jos vain jalat jotenkin kantavat, niin paras olla esim. istualla jakkaralla, polvillaan, kontillaan tms. Puoli-istuvaan vain sitten, jos on jotenkin poikkeava tilanne (jalat ei kannna, tarvitaan imukuppia tms).