Millaisia kokemuksia, jos jollain olis esim. VR:n eläkesäätiön kustantamasta tutkimuksesta, millaiseen "tulokseen" on tutkimuksessa päädytty...?
Tai onko esim. muiden firmojen eläkesäätiöiden kustantamista kuntoutustutkimuksista mahdollisesti tullut jollekin, tulokseksi "vakavan masennuksen aiheuttama työkyvyttömyys" ja mahdollisesti suositus työkyvyttömyyseläkkeelle...? Missä iässä? Ite olen n.50v.... Vai, onko "tuloksena" yleensä se, että "kykenee töihin paluuseen, kun masennus hellittää"...?
Tai onko esim. muiden firmojen eläkesäätiöiden kustantamista kuntoutustutkimuksista mahdollisesti tullut jollekin, tulokseksi "vakavan masennuksen aiheuttama työkyvyttömyys" ja mahdollisesti suositus työkyvyttömyyseläkkeelle...? Missä iässä? Ite olen n.50v.... Vai, onko "tuloksena" yleensä se, että "kykenee töihin paluuseen, kun masennus hellittää"...?
Vastaukset 5
Vanhimmat
että kuntoutuslaitokset ovat niin riippuvaisia, potilaan lähettäneen, laitoksen, eläkevakuutusyhtiön tai kelan (lue maksajien) potilaista, että ei sieltä kyllä lausuntoon tule merkintää "eläkkeelle" tai "suositellaan eläkkeelle". Vaan siellä ainoastaan todetaan sairaudet ja siitä laaditaan asiantuntujaryhmän
kanssa lausunto.
Jos jostain kuntoutuslaitoksesta tulisi suosituksia eläkkeelle, ei yllämainitut laitokset enää sinne potilaita lähettäisi, vaan jonnekkin muualle.
Vakavasta masennuksesta voi kyllä päästä työkyvyttömyyseläkkeelle mutta ensin on käytävä läpi pitkä prosessi, pitkä sairasloma, kuntoutus, työkykyarvio(myös psykologisia/muisti testejä), useita käyntejä pskologilla ja psykiatrilla, mahdolliset muut vaivat työterveyslääkärillä, kuntoutustuki, säännöllisesti ostetut lääkkeet ja niiden käyttö. Kolmen kuukauden välein uusittava B-todistus jne.
Lisäksi täytyy olla hoito/kuntoutussuunnitelma.
Koko prosessi voi kestää n.2-5vuotta.
Sen jälkeen voi keskustella psykiatrin kanssa mahdollisesta työkyvyttömyyseläkehakemuksesta, jonka hän sitten laittaa eteenpäin B-todistuksen muodossa. Eläkevakuutusyhtiöllä on siinä vaiheessa jo muut eri paikoissa saamasi tutkimustulokset myös päätöksen tukena.
Alle 50 ikäisenä tai jopa alle, voi saada työkyvyttömyyseläkkeen, varsinkin jos on lisäksi vielä esim. pysyviä muistihäiröitä tai muuta vastaavaa sairautta.
VR;n käytäntöä en tiedä.
...on todellakin "pitkä ja kivinen"...!
Tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta, esim. minun tapauksessani, jossa masennus on aivan selkeästi työperäistä, siis oman näkemykseni mukaan, (ei tietenkään ta:n mielestä), huonoista johtamistaidoista, huonoista esimiehistä ja työpaikan huonosta ilmapiiristä. En sentään sano, että "huonosta ruuasta työpaikkaruokalassa"; ts. olen siis ihan asianmukaisesti asiallinen, enkä mikään "turhista valittaja"...!
Kaiken kaikkiaan paljolti myös siitä, ainakin minun mieltäni vuosikausia rassanneesta seikasta, että koko firman toiminta ja työn johdon mahdollisuus löysäilyyn, omilla työsaroillaan, on perustunut työntekijäpuolen lapselliseen lojaaliuteen, jota on käytetty häikäilemättä hyväkseen. Siihen johtoporras on voinut aina luottaa ja tukeutua, niin että vaikka johdettaisiin kuinka huonosti tahansa, niin kyllä henkilöstö sitten sen homman aina lopulta jotenkin kokoon parsii...! Sitten kuitenkin on ihmiset saatu pidettyä nöyrinä, sopivasti manipuloimalla heitä henkilöstötilaisuuksissa, niin että tiedettäisiin aina vain olevan tarvetta "tuloksen parantamiseen"...
Niin, epäoikeudenmukaisuus on siis se, että kun työelämässä on ollut nyt jo toista kymmentä vuotta ollut sellainen vedätyksen meininki, että ihminen menee mieleltänsä kutakuinkin zombie-kuntoon, kuten minun kohdallani, -työperäisen masennuksen takia, niin ettei motivaatiota, toimintakykyä, eikä jaksamista ole enää oikeastaan yhtään mihinkään, niin sitten tämä hirviömäinen koneisto vielä rääkkää ja kiusaa ihmistä vuosikausia, ennen kuin hän pääsee tekemään sitä ainoaa, mitä enää hyvin osaa, nimittäin lepäämään. Ehkäpä sen osaa jopa niin "hyvin", ettei ihminen oikeastaan osaa nauttiakaan enää mistään muusta, kuin siitä että saa kesken päivänkin kaatua sängyn pohjalle, vetää peittoa päälle ja nauttia vaipumisesta uneen, suloiseen uneen, sikäli koska tietää että se vie hetkeksi "pois" tästä maailmasta...
Kun ihminen on siinä kunnossa, niin yhteiskuntaapa ei kuitenkaan kiinnosta muu, kuin se, että olisiko tuosta vielä töihin ja veroja maksamaan. Eipä nimittäin kuntoutustutkimuksessakaan juuri muusta toimintakyvyn palautumisesta puhuttu, eikä ilmaistu oltavan kiinnostuneita, kuin että kunhan saataisiin vielä tuottavaksi yksilöksi, yhteiskunnan koneistossa jauhamaan...
Kai se on sitten niin, että yhteiskunnalla on kova kysyntä meistä, entisistä kilteistä maksajista, jotka olemme pankkituet ym. herrojen, Sonera ym. töppäilyt, tässä vuosien varrella verojen mukana makselleet...! Jokohan pian taas tulee jotain "kivaa" maksettavaa herrojen jäljiltä; kenties epäonnistunut ydinvoimalan rakentaminen tms.....?
Kiitos sinulle hyvästä ja asiallisesta kommentista
se masennuksen syy tuleekin juuri sieltä työpaikalta ja kunnolliset/tunnolliset työntekijät siihen sairastuu. Vuosien "paineet" huonosta työilmapiiristä kerääntyy, kunnes ei jaksa enää. Tulee nukkumisvaikeuksia, painajaisia jne.
Jos Olet sairaslomalla, niin mielestäni kannattaisi nyt keskittyä tulevaisuteen, levätä ja tehdä vain siellä kotona sellaisia asioita, jotka tuntuvat mukavilta. Jos ei huvita tai väsyttää, niin mene nukkumaan ja jatka taas kun huvittaa.
Niitä työasioita ei kannata miettiä yhtään, eikä varsinkaan, että miksi se esimies teki niin tai näin ja kenen syy jokin asia on. Siihen menee aivan valtavasti turhaa energiaa...Sillä ei enää ole periatteessa mitään väliä. Aika helppo sanoa...(itsellä pyöri työasiat mielessä vuosia, nyt olen päässyt niistä ja nyt olen eläkkeellä oleva 50 kymppinen perheellinen mies).
Eli...Jos tuntuu, että et enää jaksa työelämässä, niin nyt alat vaan systemaattisesti viemään asiaa eteenpäin. Ainahan sen päätöksen voi peruuttaa.
Oletko nyt siis menossa kuntoutustutkimukseen, vai oletko jo ollut?
Olin jo "tutkimuksessa", jossa minua seitsemän päivän aikana ns. tutkittiin ja "koeponnistettiin" yhteensä n.25 tuntia, josta haastatteluiden osuus oli yhteensä vain noin 7 tuntia... Se on mielestäni melkoisen heppoisa "tutkimus", jos ajatellaan että siinä pitäisi selvittää perinpohjaisesti, mikä on ihmisen todellinen kunto, eikä vain vääntää sellaista tulosta joka halutaan saada, siis sellaista tulosta, jota tutkimuksen tilaaja, ko. eläkesäätiö odottaa...
eri kuntoutus ja tutkimuskeskuksissa käyneenä, huomasin kyllä eroja käytännöissä.
Itse tutkimukset olivat yleensä aika lyhyitä, loppuaika päivistä, täytettiin sitten joillakin luennoilla tai kuntosalilla. Mutta myöskin asiantuntemusta kyllä löytyi.
Parasta varmaan oli se vertaistuki...Että sai puhua muitten samassa tilanteessa olevien kanssa.