Mietteitä elämän varrelta.
Taas on edessä uusi muutto. Tällä kertaa ehkä kaikkein viimeinen.
Olemme, naimisiin mentyämme, (48 vuoden aikana) ennättäneet muuttaa jo kahdeksan kertaa, eli tämä on yhdeksäs muuttosouvi.
Jokainen, joka on muuttanut, tietää kuinka työlästä se on. Meillä nämä muutot ovat johtuneet työpaikan/työpaikkakunnan vaihtumisen vuoksi, tai sitten perhekoon lisääntymisen, kontra pienenemisen myötä.
Jokaisen muuton yhteydessä huomaa kuinka paljon on taas kerääntynyt kaikennäköistä turhaa nurkkiin ja komeroihin. Mitä tehdä?
Joko viedä kirpputorille, jakaa lapsille (mutta harvoin löytyy sellaista mitä he haluaisivat), tai sitten viedä kaatopaikalle. Paljon sinne kaatopaikalle ja Pelastusarmeijan kirpputorille on muuten vietykin.
Tuli siitä mieleeni, että – vaikka VL:ssä kovasti tuomitaan pelastusarmeijan hommat, en näe mitään pahaa siinä jos lahjoittaa heille kuranttia tavaraa, koska meneehän se hyvään tarkoitukseen - vähävaraisten ja yksinäisten tai kodittomien elämää helpottamaan.
En halua esiintyä laupiaana samarialaisena sitä tehdessäni, koska se olisi hurskastelua. En saata silti heittää kaatopaikallekaan hyviä, käyttökelpoisia vaatteita tai muita kodin käyttötarvikkeita, koska se olisi Jumalan meille hyvyydessään antamien lahjojen väärinkäyttöä.
Päätimme siis vaimoni kanssa jo tehdessämme kaupat uudesta asunnosta, että se mitä emme viimeisen kymmenen vuoden aikana ole tarvinneet – joutaa pois. Paljon sitä kertyikin.
Tuli siinä mieleen, raivatessamme vinttiä ja kellaria: Miksi SRK ei elä Jeesuksen meille antaman neuvon mukaan – laupiaan samarialaisen kaltaisena, vähäosaisia ja kaikkein heikoimpia lähimmäisiä auttaen?
En tosin tunne Suomen oloja kovinkaan tarkkaan, mutta olen nähnyt Ruotsin tv:ssä ohjelmia Suomesta, missä nälkäiset työttömät ja asunnottomat jonottavat jossakin torilla päivän keittoannostaan. Ei ole ollut mainintaa, olisiko SRK ollut asialla!
Onko näin, että SRK:n oppiin sisältyy lähimmäisen auttaminen vain siinä tapauksessa, jos asianomainen on ns. ”meikäläinen”?
Saatan olla väärässä, ja jos olen, pyydän anteeksi.
En vain ole mistään lukenut SRK:n harjoittavan samanlaista toimintaa kuin mitä esim. Pelastusarmeija harjoittaa.
Ns. ”kymmenysten” maksaminen on tosin raamatullinen neuvo, mutta en silti usko, että Herramme olisi tarkoittanut niin, että niistä jaettaisiin almuja vain ”oikein uskoville”.
Arvelee - Alpo. M.
Taas on edessä uusi muutto. Tällä kertaa ehkä kaikkein viimeinen.
Olemme, naimisiin mentyämme, (48 vuoden aikana) ennättäneet muuttaa jo kahdeksan kertaa, eli tämä on yhdeksäs muuttosouvi.
Jokainen, joka on muuttanut, tietää kuinka työlästä se on. Meillä nämä muutot ovat johtuneet työpaikan/työpaikkakunnan vaihtumisen vuoksi, tai sitten perhekoon lisääntymisen, kontra pienenemisen myötä.
Jokaisen muuton yhteydessä huomaa kuinka paljon on taas kerääntynyt kaikennäköistä turhaa nurkkiin ja komeroihin. Mitä tehdä?
Joko viedä kirpputorille, jakaa lapsille (mutta harvoin löytyy sellaista mitä he haluaisivat), tai sitten viedä kaatopaikalle. Paljon sinne kaatopaikalle ja Pelastusarmeijan kirpputorille on muuten vietykin.
Tuli siitä mieleeni, että – vaikka VL:ssä kovasti tuomitaan pelastusarmeijan hommat, en näe mitään pahaa siinä jos lahjoittaa heille kuranttia tavaraa, koska meneehän se hyvään tarkoitukseen - vähävaraisten ja yksinäisten tai kodittomien elämää helpottamaan.
En halua esiintyä laupiaana samarialaisena sitä tehdessäni, koska se olisi hurskastelua. En saata silti heittää kaatopaikallekaan hyviä, käyttökelpoisia vaatteita tai muita kodin käyttötarvikkeita, koska se olisi Jumalan meille hyvyydessään antamien lahjojen väärinkäyttöä.
Päätimme siis vaimoni kanssa jo tehdessämme kaupat uudesta asunnosta, että se mitä emme viimeisen kymmenen vuoden aikana ole tarvinneet – joutaa pois. Paljon sitä kertyikin.
Tuli siinä mieleen, raivatessamme vinttiä ja kellaria: Miksi SRK ei elä Jeesuksen meille antaman neuvon mukaan – laupiaan samarialaisen kaltaisena, vähäosaisia ja kaikkein heikoimpia lähimmäisiä auttaen?
En tosin tunne Suomen oloja kovinkaan tarkkaan, mutta olen nähnyt Ruotsin tv:ssä ohjelmia Suomesta, missä nälkäiset työttömät ja asunnottomat jonottavat jossakin torilla päivän keittoannostaan. Ei ole ollut mainintaa, olisiko SRK ollut asialla!
Onko näin, että SRK:n oppiin sisältyy lähimmäisen auttaminen vain siinä tapauksessa, jos asianomainen on ns. ”meikäläinen”?
Saatan olla väärässä, ja jos olen, pyydän anteeksi.
En vain ole mistään lukenut SRK:n harjoittavan samanlaista toimintaa kuin mitä esim. Pelastusarmeija harjoittaa.
Ns. ”kymmenysten” maksaminen on tosin raamatullinen neuvo, mutta en silti usko, että Herramme olisi tarkoittanut niin, että niistä jaettaisiin almuja vain ”oikein uskoville”.
Arvelee - Alpo. M.
Vastaukset 6
Vanhimmat
SRK ja vl-yhteisö arvostavat ainoastaan varakkaita ja muuten pinnalle päässeitä (esim opettajasukuja). Muut ovat pohjasakkaa jo omassa porukassakin, joten miksi luoda katsettakaan ulkopuolisiinkaan?
Pietistis-herrnhutilaisessa liikkeessä on paljon sellaista, mikä ei kestä Jumalan sanan mukaista tarkastelua. Vääriä opetuksia kristinopillisessa mielessä ja tapakulttuurissa. Tämä ei koske vain vanhoillislestadiolaisia, vaan likimain kaikkia, - 18 lestadiolaisryhmää.
Hedelmistä puu tunnetaan. Lestadilaisuus lähti hakoteille jo 1800 luvun loppuneljänneksellä.
Siitä seurasi hajaannus, vakavin laji rakkaudenrikoksista. Tätä syntiä ei ole liikkeen piirissä vieläkään yhteisesti tunnustettu, vaan ne samat valheet, joilla rakkaudettomuus ja valtapyrkimykset silloin selitettiin pois, ovat yhä julistuksessa mukana hyvin väkevästi. Uusia ja uusia sukupolvia nousee jotka pahaa aavistamatta uskovat vuosisataisen valheen todeksi, ja sisäistävät sen Jumalan sanaksi.
Jälki näkyy kaikille niille jotka eivät ole tässä valheen virtahevossa sisällä, vaan tarkastelevat asiaa objektiivisesti Kaikkinäkevän Jumalan sanan valossa.
Ja mikä kamala valheiden rumba käy koko ajan, kun liike yrittää kieltää, peitellä ja kätkeä kielletyn, salatun historiansa.
Lestadiolaisuudella olisi paljon hyvää annettavaa syntiin hukkuvassa maailmassa, mutta se kuivuu kokoon ja käpertyy sisäänpäin, tämän sisäsyntyisen ongelman kieltämisessä.
Täällä rakkaassa Suomenmaassa on olemassa kierrätyskeskukset, joihin voi tavaroitaan lahjoittaa. Minäkin oon monta säkillistä hyviä, pieneksi käyneitä vaatteita sinne rahtannu, mutta myös sieltä halvalla omalle väelle tavaraa löytäny.Ei veikkonen täällä turhuuveen haaskata.
pelastusarmeijalle?
Itse olen antanut sinne, koska pelastusarmeija tekee itsekin paljon vapaaehtoistyötä eikä rahasta köyhiä niinkuin esim. UFF- tai joku sellainen, jonka keräyslaatikoihin olen törmännyt.
Onko sopivinta antaa kierrätyskeskuksille, joita yhteiskunta ylläpitää, mutta ottaa kuitenkin maksun toimistaan.
saako viedä pelastusarmeejalle vaatteita?
sinne, mihin haluaa.Eikkait hyväntekeväisyys noin nippelintarkkaa ole.Pääasia, että haluaa antaa toisen ihokkaista sille, jolla ei ole yhtään.