Santahaminan varusmiehistä joka viides keskeyttää asepalveluksen.
Ennen oli miehet rautaa!
Ennen oli miehet rautaa!
Mätänevä sukupolvi.
Aarre
271227
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kyllä on Aarne oikeassa. Vieraita "rauhanturvaajia" tarvitaan, jos nuorison kuntokehitys jatkuu tällaisena.
Kuntokehitys on mennyt omituiseen suuntaan sekä psyyken- että fysiikan alueella.
Muistelen omaa varusmiesaikaani eräänä elämäni merkittävämpänä ja mukavimpana aikana.
Kyllähän varmaan on huonotapaisia nuoria, sitä en todellakaan epäile.
Enemmistö nuorista on kuitenkin ihan kunnon porukkaa!
Työhön oppineita ja 'rautaisia', iloisia ihmisiä.
tässä kuten muussakin.
Osa nuorista opiskelee, hoitaa kuntonsa, käyttäytyy ihmisiksi.
Osa tupakoi, ryyppää, rötöstelee, häiriköi, velttoilee, ei piittaa tulevaisuudestaan.
Minun ikäluokkani suuri keskimassa on vähissä.
Nykyporukkaa ei saa mahtumaan herra Gaussiin.
Varusmiesten lihas- ja aerobinen kunto oli 15-vuotta sitten hyvällä tasolla.
Lihaskunto kaikkien aikojen paras.
Nyt molemmat kuntotyypit ovat romahtaneet.
60-luvun alussa 80-päinen porukkamme oli kohtuullisen hyvässä lihaskestävyys- ja aerobisessa kunnossa.
Voimailulajeja harrastaneet erottuivat edukseen mutta kaikki pärjäsivät metsässä henkilökohtaisen aseen ja varustuksen lisäksi 20kg tuliasemaroju niskassa.
Samoin maaliskuinen 50km hiihtolenkki valoisana aikana intin vehkeillä, oli kuin vapaa-aikaa.
En tiedä nykymeininkiä!
Käytökseltään ja kunnoltaan kunnottoman porukan osuus on rankasti lisääntynyt.
Ps. 80:n hepun joukosta KUKAAN ei keskeyttänyt!
Yhdellä häämötti komennus esikuntakomppaniaan mutta kaveri piti kunnia-asianaan selviytyä A-miesten joukossa.
Maan johtava sanomalehti kirjoitti juuri aloittajan sanoin varusmiesten kunnosta ja aamuradiossakin aiheesta keskusteltiin.
Ihmettelenpä, miksi se on sinusta uskomatonta.
Eikö tässä maassa voi luottaa enää kenenkään tutkimuksiin.
Eikähän siinä mitään, jos ei tule tiukkaa paikkaa tupsahtaen eteen. Kuitenkin on vapaaehtoisia puolustusta harjoittelevia yhteisöjä, että eiköhän tämä tästä.
Reilu tappaminen on jees.
Mutta henkinen ja fyysinen alistaminen,
se pitäisi karsia kapiaisilta pois.
Katos ei normaali ihminen ole tottunut
siihen, että kapiaiset sikailee miten tahtoo.
Että tänne kirjoottava sukopolvi mätänee haudassa ennen nykyistä. Vaikka oli rautaa kuinka paljon.
Todella ikävä asenne tällä aloittajalla. Syitä palveluksen keskeytymiseen on mionia, yksi on inhmillisyys. Yksi on säästö, tulee halvaksi vapauttaa palveluksesta.
Arvostan nuorten miesten avointa tunteiden näyttöä, he ovat erinomaisia isiäkin lapsilleen, osallistuvat ihan eri tavoin kuin isänsä ja isoisänsä. Nyt saa asioita kyseenalaistaakin, ei tarvitse sokeasti alistua.
Se ilmenee täälläkin ketjussa kun yritetään saaha omaa kunniaa ja emannuutta ja pitää vallassaan isoa joukkoa saadakseen itellee kunniaa.Vaikka ihmettelen kyllä mitä ihmeen kunniaa mutta ite hää sen kokee kuiteski niin.
Johan vitsin murjasit! Joka ketjussa jaksat käydä jauhamassa.
Ennen vanhaan n.50-60 vuotta sitten Suomen armeijassa taottiin ja tehtiin pojista miehiä ja rautaisia sotilaita,joiden reserviläisenä ollessaan ei kukaan uhannut eikä ryppyillyt Suomea vastaan.Toista on nyt.Nyky soltut on herkuilla kasvatettu ja nukutettu höyhenissä.Kuinka he voisivatkaan jaksaa olla edes armeijassa.
Eikös ole parempi kasvattaa pojat ja tytöt rauhan toimiin kuin sotilaiksi.
Henkistä ja fyysistä kuntoa tarvitaan niin sodan kuin rauhankin aikana. Ei ole oikein leimata koko sukupolvea mädäksi sen perusteella, miten paljon nuorukaiset keskeyttävät asepalveluksen.Tyttöjen keskuudessa keskeytymisprosentti on kai vielä suurempi. On muitakin syitä kuin huono kunto, ja ennen olisi ollut aihetta useammin keskeyttää esim. mielenterveyssyistä.
Kun lapseni olivat nuoria, tuli silloisesta Neuvostoliitosta jääkiekkovalmentaja valmentamaan noita nuoria.
Ensimmäseksi hän vaati, että junnut kantaa itse varustekassinsa.
Hissien käyttö oli kielletty.
Mahdollisimman paljon omin jaloin liikkumista normaalin treenin lisäksi.
Jo tuolloin se tuntui isistä kovalta, mutta niin se vain on, että jos peruskuntoa ei vaalita jokapäiväisessä elämässä, niin ei sitä sitten ole.
Mopo, tai moposkootteri alkaa olla joka toisella lapsella. Se ei kasvata peruskuntoa ja tulokset tulevat näkymään kun nämä lapset kutsuntoihin menevät.
ja siitä tuli hyvä väline koulumatkoille ja kaikkeen muuhunkin liikkumiseen.
Ihmettelen suuresti niitä vanhempia, jotka niitä mopoja
tai myöhemmin moottoripyöriä lapsilleen hankkivat.
Jos lapsella eivät lihakset kasva ja lihaskunto kehity, millä hän sitten aikuisenakaan liikkuu?
"Millä täi rykii, kun ei ole keuhkoja?"
Pienen pienen osan perusliikunnasta alle murrosikäisille saa ok:n kotitöistä.
Kesäisin nurmen leikkuu työnnettävällä.
Rehumaan muokkaus keväisin ja syksyisin.
Tarvittavat puusavotat.
Tietenkin mukaan marja- ja sienimetsään.
Ei sekään tunnu liikunnalta mutta ajaa saman asian.
Talvisin lumityöt, kattotalkoot myös naapureiden tasakatot.
YU- ja painiharjotuksiin pp:llä, myös talvisin alle 15C pakkasella.
Nämä hiukan kuin ylimääräisinä.
Mopo- ja kevarivaiheen kuittasimme mikroautolla.
Kävimme kerran viikossa pörisemässä radalla tankillisen bensaa.
Eivät edes kyselleet mopoa.
Jotenkin kertyi ikärivaiheessa pm-mitskuja useammassa lajissa ja valtakunnallisella tasolla nyrkkeilystä kaksi hopeaa.
Puntissa tavotti nelossijan.
tälle paskiaiselle, siis aloittajalle. Varusmiehn isoäiti on oikeassa.
Ei armeija ole mikään 'elämänmittari'. Nykypolven nuorisolla on muitakin ajatuksia kuin armeija. Sinun aikanasi ei ollut sivareita eikä naissotilaita, ajatteletko alentavasti heistäkin. Nuorisomme elää globaalissa maailmassa ja ajattelee ja elää sen mukaan. He pärjäävät elämässään aivan kiitettävästi. Huligaaneja ja 'pärjäämättömiä, oli toki vanhaan hyvään aikaankin. Ja todella simputushan pitäisi näin tasa-arvon vuosituhannella olla jo menneen ajan toimintamuoto.
älkääs nyt hyvät ihmiset kiihtykö.
Tosiasiahan on,miten monen nykynuorukaisen kunto ihan nollilla,ei tässä itse nuorukaisia ole varmasti tarkoitus mollatakaan.Syitä on monia.Ja jopa ajatteluunkin mahdollisuus.
Silloin, kun me olimme armeijassa, eli 50-luvulla, ei ollut mahdollisuutta olla menemättä tai lopettaa kesken, ellei ollut vakavasti sairas tai kuulunut tuohon uskonlahkoon, jonka nimen mainitseminen sai rakkaan serifimme poistamaan aikaisemman kirjoitukseni.
Ilmeisesti hän ei tiennyt asiaa ja reakoi poistamalla kirjoitukksen. Totuushan se kuitenkin oli.
Jos silloin pakoili tai keskeytti, joutui vankilaan.
Uskon, että ilman noita rajoituksia poisjäävien tai keskeyttäneiden määrä olisi ollut paljon suurempi, ehkä yhtä suuri kuin nytkin.
Olin itsekin 50-luvulla Santahaminassa asepalvelusta suorittamassa, kyllä minun mielestäni pojat olivat suhteellisen hyväkuntoisia. Ei sieltä moni maitojunalla lähtenyt. Tiettävästi pari psykiatrisen hoidon tarpeessa vapautettiin palveluksesta. Liikuntaa harrastettiin ja pienimmissäkin kylissä urheiluseurat toimivat, kaikkialla oli vapaaehtoisia vetäjiä jotka innolla tekivät tärkeää työtään. Nyt vetäjistä on puute, illmaistyöntekijät ovat vähissä, urheiluseuroista moni nukkuu ruususen unta. Liikuntapaikat ovat tulleet maksullisiksi, siinäkin yksi este lisää. Kouluissa liikuntatunnit ovat vähentyneet.
No tässä muutamia esimerkkejä siitä miksi nuorten
miesten ja naisten kunto on romahtanut.
Näin arvelee Late, jonka nikki on taas rekisteröity toiselle käyttäjälle!
tuossa kuntoasiassa.
Minä tarkoitinkin vapaaehtoista pois lähtemistä.
Kyllä silloinkin oli monia syitä, minkä vuoksi lähtijöitä olisi riittänyt, jos vain olisi ollut mahdollista.
Fyysisestä kunnosta ei ollut kysymys.
Monia homma otti päähän.
Vaikka oli sillä hyvätkin puolensa. Kaikki oli valmiiksi suunniteltua.
Minä tuskin olisin ollut lähtijöiden joukossa, vaikka jotkut lapsellisuudet harmiitivatkin silloin.
Nuo harmittavatkin asiat ovat muuten muuttuneet ajan myötä varsin ikimuistoisiksi ja hauskoiksi asioiksi.
Mikäli olit "ruodiksessa" 50-luvun loppupuolella
Santahaminassa. Pitkä, tummatukkainen nuori mies
silloin.
Milloin olit siellä?
Muita tuntomerkkejä: joukkueenjohtajana pidetty,
huumorintajuinen, mukava mies.
.
Suruaalto lyö vieläkin joskus yli pääni.
Pelaan hänen naispuolisen kollegansa kanssa golfia,
ja tänään juttelimme ja muistelimme häntä.
Siitä tämä!
Olin 50 luvun puolessa välissä Santahaminassa jääkäripataljoonassa ykköskomppaniassa.
Mukavaa aikaa,Välillä meitä simputettiin oltiin teatterissa (perunateatteri) Ym; hauskaa joskus se kirpasi, mutta nyt jälkeenpäin tuntuu mukavalta muistolta. Terv.Sadulle olin siellä aiemmin.
Korpraali Late.
mutta ne ovat autuaasti unohtuneet.
Tulee vain mieleen se Jari Tervon Uutisvuodossa kertoma:
Alokas kysyi kersantilta, että kun tässä nyt on tehty kaikenlaista, niin saisikos vetää vähän tupakkia.
Kessu vastasi, että tottakai saat.
Tupakka sidottiin naruun, ja hän sai vetää sitä kasarmin ympäri puoli tuntia.
Kyse taisi olla näistä nykypolven alokkaista.
Mutta kiitos Late viestistäsi! Kaikkea hyvää toivotan!
Jatkuukohan? Toivottavasti!
kaikki nuorukaiset pidä hankkimisen arvoisena.
Jospa heitä olisi suuri enemmistö, niin sodat loppuisivat taitajien puutteeseen.