Mitä vaaditaan opettajan pedagogisiin opintoihin pääsyyn? Kelpuutetaanko niihin ihan mattimeikäläiset vai täytyykö olla jotain erikoista opettajatyyppiä?
Opettajan pedagogiset opinnot?
tietämätön
113480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Yleensä pedagogisiin opintoihin pitää pyrkiä, eli edessä on sitten esim. jonkinlainen haastattelu.
Esim. JY:n avoin-yo järjestää opettajan pedagogisista opinnoista perusopinnot (15ov), jolloin pääsyvaatimuksena ei ole muuta kuin opintomaksu.
Niin ja tietysti pedagog.opintoihin pyrkiessä yliopiston sisällä/yliopistosta toiseen täytyy olla opetettavassa aineessa tietty määrä suoritettuja ovareita, oliskohan aika yleisesti aine perusopinnot. Auttaa varmasti myös asiaa jos on tehnyt jo ennen pedagogisia opintoja esim. kasvatustieteitä.
Vaihtelee paljon aineittain. Joihinkin opetettaviin aineisiin on vähemmän tunkua=helpompi päästä. Samaten joissakin aineissa vaaditaan just esim. perus-ja aineopinnot, joissain muissa (esim.äidinkieli) voi päästä koulutukseen ekan vuoden opiskelijanakin.
Valintakokeissa vaikuttaa eniten suuntautuneisuus opettajaksi - sosiaalinen luonne, terve moraali, harrastuneisuus...
Minkä ikäisiä olet? Mistä yliopistosta valmistuit, toinen teistä Jyväskylästä? Olivatko pääsykokeet vaikeat, millä menit sisään?
Tarkoititko sinä nimimerkillä "...," että jos tuon 15 ov käy avoimessa, on sitten tavallaan tie yliopistoon avoin?
Olen ensi kevään abi, mielessä siintelee kielenopettajan ammatti...Jos vain lukuhalut riittävät!
Minkälaista teidän opiskeluaika oli, haastavaa?
Minkä tyylinen se "soveltuvuus-haastattelu" oli?
Kiitos jo etukäteen :)
Jätetään ikä sanomatta, kahden ja kolmenkympin välissä.
"Mistä yliopistosta valmistuit, toinen teistä Jyväskylästä?"
Opiskelen Vaasan yo:ssa.
"Olivatko pääsykokeet vaikeat, millä menit sisään?"
Pääsykokeista en hirveästi enää muista, siitä on nimittäin jo viisi vuotta. Pääsin sisään pelkän pääsykokeen perusteella. Vuosittain omalle laitokselleni (englanti) otetaan pelkällä pääsykokeella n.6 opiskelijaa, loput pääsykokeen ja yo-pisteiden perusteella.
"Tarkoititko sinä nimimerkillä "...," että jos tuon 15 ov käy avoimessa, on sitten tavallaan tie yliopistoon avoin?"
Ei, en tarkoita. Tarkoitin sitä, että tuo on yksi mahdollisuus suorittaa osa opettajan pedagogisista opinnoista, loput 20 ov:a täytyy silti tehdä yliopistossa ja siihen vaaditaan sitten jälleen hakeminen varsinaiseksi opiskelijaksi. Ja tuo 15 ov:a tosiaan myös maksaa, koska on avoimen yo:n järjestämä.
"Minkälaista teidän opiskeluaika oli, haastavaa?
Minkä tyylinen se "soveltuvuus-haastattelu" oli?
Kiitos jo etukäteen :)"
Niin, siis itse opiskelen edelleen. Annan sellaisen vihjeen, että kannattaa tarkkaan miettiä mitä odotat kielen opinnoilta. Omassa tapauksessa "enkun" opinnot ovat olleet pääosin kirjallisuutta, kirjallisuustiedettä, kulttuurintutkimusta (voit tutustua halutessasi aiheeseen hakusanalla 'Cultural Studies') ja kielitiedettä. Paljolti siis samaa mitä tehdään myös yliopistojen kirjallisuuden laitoksilla, erona se että opinnot ovat minun tapauksessani englanniksi. Kielen opiskelu yliopistossa on hyvin hyvin erilaista kuin lukiossa, toiset kielten laitokset painottavat enemmän kielitiedettä ja toiset taas enemmän kirjallisuutta/kulttuuria. Kaikilla laitoksilla on varmasti kursseja molemmista aiheista, mutta tiettyjä painotuseroja eri laitosten väliltä silti löytyy. Mutta,jos ei intoa riitä kielitieteeseen tai kirjallisuustieteeseen, niin sitten voivat kielen opinnot alkaa jossakin vaiheessa tökkimään. En silti halua lannistaa sinua mitenkään, itse olen pitänyt ja saanut irti opinnoista todella todella paljon.
Itse en ole opettajaksi vielä opiskellut. Olen suorittanut vain kasvatustieteen perusopinnot, en siis pedagogisia perusopintoja. Tiesin tuosta Chydenius Instituutin jutusta siksi, että he tarjoavat meille täällä Vaasassa noita opintoja.
Mutta jos kielen opettajaksi haluat, niin Vaasa ei tällä hetkellä ole hyvä paikka siihen, ellet sitten osaa ruotsia, jolloin voit suorittaa pedagogisia opintoja Åbo Akademin kasvatustieteellisessä, joka siis on täällä Vaasassa. Vaasan yliopistossa ei ole kasvatustieteellistä tiedekuntaa, joten opettajiksi haluavat joutuvat suorittamaan pedagogiset opinnot joko tuon Chydenius Instituutin puitteissa, ruotsisksi Åbo Akademissa tai sitten esim. Tampereen yliopiston kasvatustieteellisessä, jossa meillä on (ainakin aiemmin ollut) muutama "kiintiöpaikka", joskin hakuprosessi on silti käytävä läpi. Vaasalla ja Oulun yo:lla on yhteistyöprojekti ns. kielikylpyopettajien kouluttamisessa, jossa ruotsin ja kielikylvyn opinnot suoritetaan Vaasassa ja pedagogisen pätevyys saadan Oulun yo:n kajaanin opettajan koulutuslaitokselta, mutta siis näistä valmistuu ymmärtääkseni luokan opettajia, ei aineen opettajia.
Toisaalta pedagogiset opinnot voi suorittaa myös varsinaisen tutkinnon jälkeenkin, kuten itse aion tehdä.
Onnea matkaan sinulle!
Kiitos, vähän jo valkeni!
Tiedätkö aika hyvä sattuma, olen itsekin Vaasasta-tai lähistöltä. Olen myös tehnyt sen huomion ettei Vaasassa mahdollisuudet aineen opeksi valmistua ole hyvät. Tai ei tuo ope nyt mikään "must" haave ole, mielellään kuitenkin haluaisin kieliä lukemaan, eikös niitä monissa ammateissa tarvita.
Osaatko sanoo onko ruotsia ja saksaa helpompi päästä lukeen?
Tiedätkö sitten miten siinä toimitaan kun mulla on ollut keskipitkä ruotsi, ja jos nyt esim. sitä päätyisin lukemaan, kun Jyväskylän yo:n sivuilla sanotaan että pohjana on pitkä ruotsi?! Tai lyhyt saksa, onko kuitenkin mahdollista päästä sitä opiskeleen?
Tuo Jyväskylä muutenkin houkuttelis kaupunkina valtavasti, vaasaa ylemmäs en ainakaan halua.
"Tiedätkö aika hyvä sattuma, olen itsekin Vaasasta-tai lähistöltä. Olen myös tehnyt sen huomion ettei Vaasassa mahdollisuudet aineen opeksi valmistua ole hyvät."
Niin, se aineen opettajaksi valmistuminen vaatii täällä sen, että suorittaa avoimessa kasvatustieteen opinnot (jotka tiedekunta korvaa opiskelijalle, ainakin toistaiseksi on korvannut), ja sitten hakee sinne Tampereelle niille "kiintiöpaikoille". Nyt tosin kun ovat aloittaneet tuon yhteistyön Chydeniuksen (Chydenius Instituuttihan on JY:n alaisuudessa toimiva laitos) kanssa (eli mm. ne pedagogiset perusopinnot), niin varmasti sitten myös Jyväskylässä voi halutessaan käydä tekemässä loput pedagogiset opinnot. Mutta tästä ei ole mitään varmuutta. Jos Vaasaan eksyt, niin ota yhteyttä esim. humanistisen tiedekunnan kansliaan opintosihteeriin/neuvojaan ja kysy häneltä. Kyllä meiltäkin on siis porukkaa valmistunut opettajiksi, mutta prosessi on tosiaan erilainen kuin muualla kun täällä ei ole sitä suomenkielistä kasvatustieteellistä.
"Osaatko sanoo onko ruotsia ja saksaa helpompi päästä lukeen?"
No siis sisäänpääsyn helppoushan riippuu aika monesta asiasta, mutta hakijoita suhteessa sisäänotettuihin taitaa ruotsissa ja erityisesti saksassa olla reilusti vähemmän kuin esim. enkussa. Eli tässä mielessä on helpompi päästä opiskelemaan ruotsia tai saksaa kuin enkkua, mutta toki siinä moni muukin asia sitten viime kädessä vaikuttaa kuin vain hakijamäärät.
"Tiedätkö sitten miten siinä toimitaan kun mulla on ollut keskipitkä ruotsi, ja jos nyt esim. sitä päätyisin lukemaan, kun Jyväskylän yo:n sivuilla sanotaan että pohjana on pitkä ruotsi?! Tai lyhyt saksa, onko kuitenkin mahdollista päästä sitä opiskeleen?"
No sitten se taitaa olla niin että täytyy olla tuo pitkä ruotsi, elleivät sitten ota osan hakijoista sisään pelkän pääsykokeen perusteella. Eli siis toisin sanoen muutaman sellaisen joilla on pääsykokeesta parhaat pisteet.
Lyhyellä saksallakaan et siis taida valitettavasti päästä. Mutta todellisen varmuuden saat tietysti kysymällä yliopistolta suoraan: kysy esim. yliopiston kansliasta tai vastaavasta, kyllä ne sitten siellä neuvovat pääsyvaatimuksista ja -kokeista.
"Tuo Jyväskylä muutenkin houkuttelis kaupunkina valtavasti, vaasaa ylemmäs en ainakaan halua."
En ole käynyt, mutta eiköhän Jyväskylä ole oikein mukava paikka. Toivottavasti sinne pääset.
Lukuintoa!
Opiskelen itse juuri ruotsia ja saksaa, ja ihmetyttää tuo mainintasi pitkästä ruoysista pääsyvaatimuksena... Jotenkin kyllä olen melko varma että asiassa on jokin väärinkäsitys, ei se voi noin olla. Kielissä on yleensä sitä paitsi myös pelkkien pääsykokeiden perusteella valittujen kiintiöt kuten joku jo aiemmin sanoikin, eli sekin mahdollisuus on aina. Ylioppilastodistuksesta saadut pisteet vaikuttavat myös, silloin tietenkin saa enemmän jos on kirjoittanut kielen pitkänä. Mutta siis - yritän ihmeessä.
Toisekseen mitä tulee lyhyeen saksaa - sekään ei ole este. Minulla on opiskelukaveri joka ei ollut kouluaikanaan lukenut yhtään saksaa, hän luki kieltä ensin kielikeskuksessa (=jokaisessa yliopistossa olevan erillinen "kielilaitos", ei siis valmista esim. maistereita) vuoden verran ja haki sitten sivuaineoikeutta ja sai sen. PALJON on työtä varmasti tehnyt, mutta pärjää jo nykyään ihan kuin kuka tahansa. Eli lyhyt saksakaan ei ole este. :)
Missähän yliopistossa voi äidinkielenopeksi heti ekana vuonna opiskella? En ole kuullutkaan. Päin vastoin, ainakin täällä Turussa on SEKÄ kirjallisuus- ETTÄ kieliaineessa oltava väh. perusopinnot suoritettuna. Eli yhteensä enemmän kuin muissa oppiaineissa...Ei siis todellakaan heti voi mennä pedagogisiin. Soveltuvuuskokeessa voi tietysti käydä ekan vuoden keväällä, mutta pistemäärää voi käyttää hyödyksi vasta myöhemmin.
Täällä on äikkään myös kovin tunku kaikista aineista, esim. matikassa taas jää usein tyhjiä paikkoja.
Joissakin oppiaineissahan on viime vuosina tehty niin että jo pääsykokeessa haetaan suoraan myös opinto-oikeutta pedagogisiin opintoihin. Tällainen vaihtoehto on ainakin esim. Jyväskylässä esim. englannin kielessä. Sitä en tiedä onko missään yo:ssa vastaavaa äidinkielessä.
Opettajan pedagogisia opintoja (35 ov) tarjotaan myös Heliassa opettajakoulutuksen puolella ja Hämeenlinnassa ym. (Oulu jne.) Opinnot on toteutettu monimuotomenetelmällä eli muutama intensiivipäivä ja muuten itsenäistä opiskelua (eli onnistuu muuallakin asuen).
Haku on tuossa tammi-helmikuussa ja hakijan ei tarvitse olla töissä opetustehtävissä, vaan kyllä muutkin työt ovat kelvanneet. (Olen itse opettajana ja yllätyin juuri tuosta, kun opiskelijakollegat olivat aivan muissa töissä. Se haittasi sitten erilaisten ryhmätöiden tekoa. Heillä oli ongelmia myös löytää opetusharjoittelupaikkoja.)
...näissä on kuitenkin vissiin se rajoitus, että töissä on pitänyt olla. Ei siis voi heti opintojen päätyttyä rynnätä. Vaikkei sitten ilmeisesti tarvitsekaan olla opetusalan työtä.