Miksi ihmeessä olen välillä äärettömän mustasukkainen, vaikka järjellä ajatellen ei TODELLAKAAN ole mitään syytä!? Tiedän että poikaystäväni rakastaa minua, eikä koskaan pettäisi. Kerran kun kysyin onko pettänyt mua koskaan, sano "En todellakaan eikä tulis mieleenkään!". Silti etenkin muutaman siiderin juoneena olen todella mustasukkainen. Jos hän esimerkiksi juttelee innostuneena jonkun kaverini kanssa, saatan suuttua hänelle kertomatta syytä.
Hän ei asiasta ole valittanut, kerran jopa sanoi, ettei ole huomannut minun olevan mustasukkainen, mutta itseäni asia todella vaivaa ja vihaan itseäni välillä sen takia!! Haluan eroon tästä, kun tiedän ettei mitään syytä mustasukkaisuuteen ole!
Miksi siis olen ilman syytä mustasukkainen?? Onko se vain merkki siitä, että välitän? Näin olen itseäni yrittänyt lohduttaa...
Hän ei asiasta ole valittanut, kerran jopa sanoi, ettei ole huomannut minun olevan mustasukkainen, mutta itseäni asia todella vaivaa ja vihaan itseäni välillä sen takia!! Haluan eroon tästä, kun tiedän ettei mitään syytä mustasukkaisuuteen ole!
Miksi siis olen ilman syytä mustasukkainen?? Onko se vain merkki siitä, että välitän? Näin olen itseäni yrittänyt lohduttaa...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hei!
Aiheesta on kirja: mustasukkaisuus ja terveys.
Se saattaa avartaa ymmärtämään itseäsi ja sitä kautta helpottaa tilannetta.
Minulla on tämä piirre itsessäni ja aika ajoin kykenen hallitsemaan sitä sekä ajatuksien, että käytökseni tasolla tosi hyvinkin. Toisinaan se taas on vaikeampaa.
Mustasukkaisuuteen kannattaa tarttua ajoissa, sitä paremmn opit käsittelemään tuota tunnetilaa.
Pelkkä luonteen lujuus ei aina riitä vaan on opittava kokonaan uusia ajatusrakennelmia, tapoja kohdata asiat. Esim: "Haluanko rakkautta, jonka minun täytyy pakottaa itselleni" tms. muutama ytimekäs ajatus tai lause jota pysähdyn miettimään kun tunne yllättää. Toisinaan menee pidempään hyvin ja taas saattaa tulla vähän takapakkia. Pahimmillaan mustasukkaisuus sattaa tuoda mukanaan aivan käsittämätöntä tuskaa ja harkitsematonta käytöstä.
Meidän suhteessa molemmilla osapuolilla on todellista aihetta ja syytä, ja siksi eheytyminen tapahtuneista onkin hyvin vaikeaa. Silti olemme edenneet....
ihanaa huomata että joku muukin on tälläinen mielipuoli kuin minäkin..sori vaan..
itselläni mustasukkaisuus puuskat on nyt luojan kiitos hieman helpottaneet, lähinnä kantapään kautta..mutta myös keskustelut poikaystävän kanssa ovat avartaneet. eli kandee aina sanoo seurustelukumppanilleen silloin kun mustasukkaisuus vaivaa ja kertoa vielä syy vaikka syy kuulostaisikin kuinka naurettavalta tahansa.näin poikaystävä voi palautella sinua hieman maan pinnalle ja saatat jossain vaiheessa käsittää asioiden oikean laidan.eli keskusteleminen auttaa..
no..toivottavasti opit käsittelemään tunteitasi paremmin ja olemaan REALISTI!ja muista jos poikaystävä katsoo pitkään joitakin muita tyttöjä, niin sehän ei tarkoita sitä että häntä kiinnostaa tuo ihminen sen enempää kuin muutkaan pulliaiset..katsoohan sitä itsekin komeita miehiä pidempään mutta aina sitä ajattelee että oma kultsi on parempi ja komeampi..
mutta hyviä jatkoja ja koita jaksaa..ja onnellista yhteiseloa teille!!!
niin että et vain tunne tarpeeksi hyvin kaveriasi? Jos tunnet ja tiedät että hänelle olet ykkönen vaikka hän joskus intoutuisikin keskustelemaan ja pitämään hauskaa muidenkin kanssa niin onko syytä mustasukkaisuuteen? Mene mukaan ja ota muutama hetki häneltä välillä vaikka hän jutteleekin muiden kanssa niin rauhoitut ja tiedät olevasi rakas. Mustasukkaisuus ei estä pettämistä. Jos jonkun kanssa on ja rakastaa tätä niin silloin ei halua pettää toista.
Mustasukkaisuuteen voi olla monia syitä. Muun muassa huono itsetunto voi aiheuttaa sen. Lisäksi, jos elämäsi pyörii vain tämän miehen ympärillä (olet hänestä lähes riippuvainen), on varmasti enemmän mustasukkainen. Tulee yrittää kohottaa omaa itsetuntoaan ja myös hakea omalle elämälle muutakin sisältöa parisuhteen lisäksi. Mustasukkaisuus on mielestäni toisen menettämisen pelkoa, joten jos et tunne olevasi enää niin riippuvainen toisesta, olet myös varmasti vähemmän mustasukkainen.
...mutta jos ei ole pienintäkään riippuvuutta tai menettämisen pelkoa niin onko sitten välittämistäkään tai yhteenkuuluvuudentunnetta?
Varsinkin kun olen kännissä, niin itken vaan ja kyselen että rakastaako hän vielä..
Ja kaikkea muuta..
En uskalla olla enää kännissä..aina itken..