Tulevat energiamääräykset

Mahdolliset ilmavuodot seinässä ja siitä kosteus siirtyy villaan niin pommi valmis.

Ei se vain niin ole että villaa lisää. Halutaanko mahdollisesti hometaloja lisää?

Jos seinärakenteen u-arvoa haluataan parantaa, niin kuinka se tehdään muuten kuin eristettä lisäämällä? Nyt ei puhuta talon energiakulutuksesta.

Hutkitaan kirjoitti:

Jos seinärakenteen u-arvoa haluataan parantaa, niin kuinka se tehdään muuten kuin eristettä lisäämällä? Nyt ei puhuta talon energiakulutuksesta.

parannetaan nyt ihan ensiksi vaikka ikkunoiden ja ovien u-arvot, sen jälkeen panostetaan niiden asennuksen tiiveyteen. Jos sen jälkeen reilu 200mm villaa ei riitä (riittää) niin toki eristeissäkin on muitakin vaihtoehtoja kuin levyvilla.

Hutkitaan kirjoitti:

Jos seinärakenteen u-arvoa haluataan parantaa, niin kuinka se tehdään muuten kuin eristettä lisäämällä? Nyt ei puhuta talon energiakulutuksesta.

niin nuo energiamääräykset ainakin on muualla määritelty. Siiserilaisia kompensointeja käytetään. Pelkkä seinän U-arvo kun ei takaa pientä energiakulutusta.

vaan talon energiataloudesta kirjoitti:

niin nuo energiamääräykset ainakin on muualla määritelty. Siiserilaisia kompensointeja käytetään. Pelkkä seinän U-arvo kun ei takaa pientä energiakulutusta.

Jos ensin keskityttäisiin oviin ja ikkunoihin. Mitä järkeä on yrittää parantaa seinän U-arvoa, jos seinässä on yli 50 % ikkunaa kuten Oulun asuntomessuilla. Toinen kysymys on, tarvitseeko 2-4 hengen perhe yli 200 m2 asuntoa??? Pitääkö talossa todellakin olla ne 10-20 nurkkaa, kun neljälläkin selviää.

Kun nuo edellä mainitut kysymykset ovat kunnossa, voi sitten keskittyä ulkoseinän U-arvoon.

Olen tehnyt mielenkiintoisen huomion talotehtaiden ulkoseinistä. U-arvo on parantunut 0.24 >0.19 ilman että eristepaksuus on lisääntynyt. Onkohan kyse vain laskennalla kikkailusta? Ei ainakaan DOFTECH-n ohjelmalla saa 200 mm eristepaksuista seinää 0.19 U-arvoa.

Tuskinpa noita seiniä on todella edes mitattu, vaan arvot ovat laskennallisia. Eräs talotehdas lisäsi eristepaksuutta, mutta mittaustulokset eivät vastanneetkaan laskelmia, vaikka seinä tehtiin mahdollisimman huolellisesti. Todellisuus olikin huonompi kuin laskelma. Entä silloin kun työ tehdään hiukan huolimattomasti???.

Mielestäni koko hössötys ulkoseinän U-arvosta on turhaa. Jos seinässä on 200 mm hyvin asennettua eristettä, se on riittävä. Paksummasta eristeestä ei hyödy kuin villatehdas.

Hutkitaan kirjoitti:

Jos seinärakenteen u-arvoa haluataan parantaa, niin kuinka se tehdään muuten kuin eristettä lisäämällä? Nyt ei puhuta talon energiakulutuksesta.

ihan riittävän hyviä nykyisin, tärkeämpää on keskittyä tehostamaan muita, suurempia lämmönhukkaajia siinä talossa ja keskittyä energiamääräysten toteutumiseen ja toteuttamiseen.

Rak.Ins2 kirjoitti:

Jos ensin keskityttäisiin oviin ja ikkunoihin. Mitä järkeä on yrittää parantaa seinän U-arvoa, jos seinässä on yli 50 % ikkunaa kuten Oulun asuntomessuilla. Toinen kysymys on, tarvitseeko 2-4 hengen perhe yli 200 m2 asuntoa??? Pitääkö talossa todellakin olla ne 10-20 nurkkaa, kun neljälläkin selviää.

Kun nuo edellä mainitut kysymykset ovat kunnossa, voi sitten keskittyä ulkoseinän U-arvoon.

Olen tehnyt mielenkiintoisen huomion talotehtaiden ulkoseinistä. U-arvo on parantunut 0.24 >0.19 ilman että eristepaksuus on lisääntynyt. Onkohan kyse vain laskennalla kikkailusta? Ei ainakaan DOFTECH-n ohjelmalla saa 200 mm eristepaksuista seinää 0.19 U-arvoa.

Tuskinpa noita seiniä on todella edes mitattu, vaan arvot ovat laskennallisia. Eräs talotehdas lisäsi eristepaksuutta, mutta mittaustulokset eivät vastanneetkaan laskelmia, vaikka seinä tehtiin mahdollisimman huolellisesti. Todellisuus olikin huonompi kuin laskelma. Entä silloin kun työ tehdään hiukan huolimattomasti???.

Mielestäni koko hössötys ulkoseinän U-arvosta on turhaa. Jos seinässä on 200 mm hyvin asennettua eristettä, se on riittävä. Paksummasta eristeestä ei hyödy kuin villatehdas.

lisäsi eristettä ja mittaus ei vastannutkaan laskelmia? u-arvo voi laskea ilman että lisää eristekerrosta, jos vaihtaa eristettä. (vrt. isoverin yhdestä viiteen tähteä). samaa mieltä, että eristekerroksen liioittelu vaarantaa rakenteen muun toimivuuden.

kerro lisää kirjoitti:

lisäsi eristettä ja mittaus ei vastannutkaan laskelmia? u-arvo voi laskea ilman että lisää eristekerrosta, jos vaihtaa eristettä. (vrt. isoverin yhdestä viiteen tähteä). samaa mieltä, että eristekerroksen liioittelu vaarantaa rakenteen muun toimivuuden.

saa kun vaihtaa laskenta menetelmää. Ennen seinän eristyskyky laskettiin käyttäen normaalia lämmönjohtavuutta. Nykyisin taidetaan laskea käyttämällä suunnittelulämmönjohtavuutta. Esim. ennen isoverin KL-eriste lamdaN = 0.045 nyt käytetään ilmeisesti lamdaDESIGN =0.037 arvoa. Tällä tempulla saadaan seinän U-arvo paranemaan 21 %:a ilman että seinää mitenkään on parannettu. Täten entinen U=0.24 on nykyisin 0.197.

Jospa tuo laskentatapa ei pidäkään paikkansa, vaan on pelkkä markkinakikka. Toinen epäilystä aiheuttava kysymys on, voiko oikeasti U-arvoa laskea, vai onko laskentaohjelmat vain suuntaa antavia.

Rak.ins2 kirjoitti:

saa kun vaihtaa laskenta menetelmää. Ennen seinän eristyskyky laskettiin käyttäen normaalia lämmönjohtavuutta. Nykyisin taidetaan laskea käyttämällä suunnittelulämmönjohtavuutta. Esim. ennen isoverin KL-eriste lamdaN = 0.045 nyt käytetään ilmeisesti lamdaDESIGN =0.037 arvoa. Tällä tempulla saadaan seinän U-arvo paranemaan 21 %:a ilman että seinää mitenkään on parannettu. Täten entinen U=0.24 on nykyisin 0.197.

Jospa tuo laskentatapa ei pidäkään paikkansa, vaan on pelkkä markkinakikka. Toinen epäilystä aiheuttava kysymys on, voiko oikeasti U-arvoa laskea, vai onko laskentaohjelmat vain suuntaa antavia.

Mikä vaikutus lämmöneristyslaskelmiin aiheutuu hajautetusta tuloilman sisääntuonnista? Järki sanoo että lämpötaloudelle ei voi olla eduksi jos abt jokaisella seinässä on oma räppänä. Tuulisella säällä talosta tulee ylipaineineinen tuulen painaessa ilmaa sisään esim kolmesta pitkällä sivulla olevasta räppänästä. Sallitaanko poistoilmapuhallin-toimista ilmanvaihtoa uudisrakennuksissa enää 2010?

parantaa. Seinien U-arvot kirjoitti:

ihan riittävän hyviä nykyisin, tärkeämpää on keskittyä tehostamaan muita, suurempia lämmönhukkaajia siinä talossa ja keskittyä energiamääräysten toteutumiseen ja toteuttamiseen.

Muut on helppoja kohtia. Yläpohjaan saa villaa vaikka metrin mutta ei se vähennä seinien lämpövuotoa yhtään. Ilmatiiveyttä voidaan parantaa ja tämä onkin ehkä tärkein parannuskohta. Lopulta on kuitenkin parannettava seiniäkin. 200mm seinä ei ole mitenkään erityisen hyvä kun muut osiot on kunnossa. Seinä on hyvin äkkiä se heikoin lenkki.

(ihmetyttää miksi täällä muutenkaan keskustellaan vain seinistä. Johtuisikohan siitä että se on ainoa asia mitä "talopaketissa" myydään ja ainoa mikä myyntimiehillä on mielessä. Talo on kuitenkin paljon muuta)

Pressostaatti kirjoitti:

Mikä vaikutus lämmöneristyslaskelmiin aiheutuu hajautetusta tuloilman sisääntuonnista? Järki sanoo että lämpötaloudelle ei voi olla eduksi jos abt jokaisella seinässä on oma räppänä. Tuulisella säällä talosta tulee ylipaineineinen tuulen painaessa ilmaa sisään esim kolmesta pitkällä sivulla olevasta räppänästä. Sallitaanko poistoilmapuhallin-toimista ilmanvaihtoa uudisrakennuksissa enää 2010?

painovoimainenkin sallitaan. Ohessa leike uuden D2:n luonnoksesta:
4.1.2
Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään
50 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä. Vastaava lämpöenergiantarpeen pienentäminen
voidaan toteuttaa
1) rakennuksen vaipan lämmöneristystä parantamalla;
2) rakennuksen vaipan ilmanpitävyyttä parantamalla; tai
3) vähentämällä ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemaa lämpömäärää muulla tavalla kuin poistoilman
lämmöntalteenotolla.
Vastaava lämpöenergiantarpeen pienentäminen osoitetaan rakennuksen lämpöhäviön tasauslaskennalla
rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaan.

Meminirkki kirjoitti:

painovoimainenkin sallitaan. Ohessa leike uuden D2:n luonnoksesta:
4.1.2
Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään
50 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä. Vastaava lämpöenergiantarpeen pienentäminen
voidaan toteuttaa
1) rakennuksen vaipan lämmöneristystä parantamalla;
2) rakennuksen vaipan ilmanpitävyyttä parantamalla; tai
3) vähentämällä ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemaa lämpömäärää muulla tavalla kuin poistoilman
lämmöntalteenotolla.
Vastaava lämpöenergiantarpeen pienentäminen osoitetaan rakennuksen lämpöhäviön tasauslaskennalla
rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaan.

ole jo haavetta
" rakennuksen vaipan lämmöneristystä parantamalla; "
jos uuden U-arvo vaatimuksen 0.14 saavuttaminen on haavetta, niin sen vielä parantaminen on mahdotonta.
Mistä löytyisi joku riittävän viisas ja vaikutusvaltainen poliitikko,
joka laittaisi ympäristöministeriölle jäitä hattuun. Nyt on viherpiiperrys päässyt valtaamaan jo virkamieskunnankin. On tainnut eristefirmat lobata (lahjonut ???) virkamiehiä. Muuten tällainen hössötys ei liene mahdollista.

Mitä hyötyä tavalliselle asukkaalle on laittaa kymmeniä tuhansia euroja muutaman satasen energian säästöön. Toinen tärkeä kysymys on ylieristetyn seinän mahdolliset kosteus ja homeongelmat. Kuka korvaa virkamiehen virheen tässä yhteiskunnassa.

ja seinät kirjoitti:

Muut on helppoja kohtia. Yläpohjaan saa villaa vaikka metrin mutta ei se vähennä seinien lämpövuotoa yhtään. Ilmatiiveyttä voidaan parantaa ja tämä onkin ehkä tärkein parannuskohta. Lopulta on kuitenkin parannettava seiniäkin. 200mm seinä ei ole mitenkään erityisen hyvä kun muut osiot on kunnossa. Seinä on hyvin äkkiä se heikoin lenkki.

(ihmetyttää miksi täällä muutenkaan keskustellaan vain seinistä. Johtuisikohan siitä että se on ainoa asia mitä "talopaketissa" myydään ja ainoa mikä myyntimiehillä on mielessä. Talo on kuitenkin paljon muuta)

täällähän nimenomaan pitäisi keskustella talopaketeista ja niihin liittyvistä asioista. tosin talopakettien mukan atulee kai suunnitelmatkin myös muusta rakentamisesta, kuten ylä- ja alapohjasta ainakin. ja seinä on jo nyt heikoin lenkki, elementtitaloissa sauma- ja liitoskohdat. näihin luulisi talotoimittajien satsaavan tuotekehityksessään.