Tässä faktaa,pilkunnussia muulille.
Halvalla viitsitkin niitä nussia.
Työntekijät kiilaavat koulutettujen ohi palkoissa
Työntekijät ansaitsevat nykyään jo niin hyvin, että he ohittavat tienesteissä monet paremmin koulutetut. Esimerkiksi sähkö- ja putkiasentajat sekä palomiehet pärjäävät palkkakisassa hyvin.
Putki- ja sähköasentajat hankkivat työ- ja opiskelu-uransa aikana enemmän kuin psykologi ja melkein yhtä paljon kuin insinööri tai lehtori. Palomies jää puolestaan vain hieman psykologin taakse.
Kirjastonhoitaja sen sijaan kuuluu akateemiseen kurjalistoon; hän jää palomiehen ja kampaajan taakse, mutta jonkin verran siivoojan yläpuolelle.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Rahatiedon Ilta-Sanomille ja Taloussanomille tekemästä selvityksestä.
Kokonaispalkat on laskettu ikävuosilta 20–59. Suomalaiset lähtevät eläkkeelle keskimäärin 59-vuotiaana.
Mukana on siis sekä opiskelu- että työaika. Kokonaispalkassa ovat mukana kaikki ansiot lukuun ottamatta lomarahoja.
Työntekijöiden asemaa vertailussa parantaa, että he käyvät kouluja lyhemmän ajan kuin esimerkiksi lehtorit ja insinöörit. Tällöin työntekijät ehtivät tienata pidempään kuin muut. Lisäksi nettotuloissa eroja tasoittaa verotus.
Putkimies lyö psykologin
Koulutuksen pituus näkyy selvästi ansioissa, jos palkkavertailu katkaistaan aikaisin, esimerkiksi 13 vuoden kuluttua koulutuksen alkamisesta.
Tällöin rakennusmestari nousee palkkavertailun ykköseksi ennen putki- ja sähköasentajaa. Vasta heidän jälkeensä tulevat diplomi-insinööri ja ekonomi.
Laskelmissa ei ole otettu huomioon opintolainoja. Jos ne laskettaisiin mukaan, työntekijät nousisivat oheisessa taulukossa ylöspäin. Lyhyt koulutusaika pienentää opintolainojen määrää.
Mukaan on laskettu ensimmäiseltä opiskeluvuodelta opintoraha ja toisesta vuodesta lähtien suurin työtulo, joka sallitaan täyden opintorahan saamiseksi.
Laskelmissa siivoojat menevät suoraan töihin ilman koulutusta. Miehillä armeija pidentää opiskeluun ja töihin menoa. Putki- ja sähköasentajat asuvat kotona opiskeluajan, joten he eivät saa opintoetuja.
Laskelmat kuvaavat reaaliansioita. Oletuksena on, että ne kasvavat 1,5 prosenttia vuodessa. Tällöin inflaatio on puhdistettu numeroista pois.
Oheisessa taulukossa on oletettu, että verotus säilyy nykytasolla. Laskelmat perustuvat vuoden 2006 kokonaisansioihin.
Diplomi-insinööri, ekonomi, lehtori, psykologi ja kirjastonhoitaja ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon, jonka pituus vaihtelee neljästä kuuteen vuoteen. Insinööri ja rakennusmestarin ammattikorkeakoulu kestää 3,5–4 vuotta.
Muissa ammateissa koulutuksen kesto on kolme vuotta. Siivooja menee suoraan töihin.
Suomen Rahatieto on kerännyt laskelmia varten tiedot kuntatyönantajan palkkatilastoista ja ammattiliitoista.
Halvalla viitsitkin niitä nussia.
Työntekijät kiilaavat koulutettujen ohi palkoissa
Työntekijät ansaitsevat nykyään jo niin hyvin, että he ohittavat tienesteissä monet paremmin koulutetut. Esimerkiksi sähkö- ja putkiasentajat sekä palomiehet pärjäävät palkkakisassa hyvin.
Putki- ja sähköasentajat hankkivat työ- ja opiskelu-uransa aikana enemmän kuin psykologi ja melkein yhtä paljon kuin insinööri tai lehtori. Palomies jää puolestaan vain hieman psykologin taakse.
Kirjastonhoitaja sen sijaan kuuluu akateemiseen kurjalistoon; hän jää palomiehen ja kampaajan taakse, mutta jonkin verran siivoojan yläpuolelle.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Rahatiedon Ilta-Sanomille ja Taloussanomille tekemästä selvityksestä.
Kokonaispalkat on laskettu ikävuosilta 20–59. Suomalaiset lähtevät eläkkeelle keskimäärin 59-vuotiaana.
Mukana on siis sekä opiskelu- että työaika. Kokonaispalkassa ovat mukana kaikki ansiot lukuun ottamatta lomarahoja.
Työntekijöiden asemaa vertailussa parantaa, että he käyvät kouluja lyhemmän ajan kuin esimerkiksi lehtorit ja insinöörit. Tällöin työntekijät ehtivät tienata pidempään kuin muut. Lisäksi nettotuloissa eroja tasoittaa verotus.
Putkimies lyö psykologin
Koulutuksen pituus näkyy selvästi ansioissa, jos palkkavertailu katkaistaan aikaisin, esimerkiksi 13 vuoden kuluttua koulutuksen alkamisesta.
Tällöin rakennusmestari nousee palkkavertailun ykköseksi ennen putki- ja sähköasentajaa. Vasta heidän jälkeensä tulevat diplomi-insinööri ja ekonomi.
Laskelmissa ei ole otettu huomioon opintolainoja. Jos ne laskettaisiin mukaan, työntekijät nousisivat oheisessa taulukossa ylöspäin. Lyhyt koulutusaika pienentää opintolainojen määrää.
Mukaan on laskettu ensimmäiseltä opiskeluvuodelta opintoraha ja toisesta vuodesta lähtien suurin työtulo, joka sallitaan täyden opintorahan saamiseksi.
Laskelmissa siivoojat menevät suoraan töihin ilman koulutusta. Miehillä armeija pidentää opiskeluun ja töihin menoa. Putki- ja sähköasentajat asuvat kotona opiskeluajan, joten he eivät saa opintoetuja.
Laskelmat kuvaavat reaaliansioita. Oletuksena on, että ne kasvavat 1,5 prosenttia vuodessa. Tällöin inflaatio on puhdistettu numeroista pois.
Oheisessa taulukossa on oletettu, että verotus säilyy nykytasolla. Laskelmat perustuvat vuoden 2006 kokonaisansioihin.
Diplomi-insinööri, ekonomi, lehtori, psykologi ja kirjastonhoitaja ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon, jonka pituus vaihtelee neljästä kuuteen vuoteen. Insinööri ja rakennusmestarin ammattikorkeakoulu kestää 3,5–4 vuotta.
Muissa ammateissa koulutuksen kesto on kolme vuotta. Siivooja menee suoraan töihin.
Suomen Rahatieto on kerännyt laskelmia varten tiedot kuntatyönantajan palkkatilastoista ja ammattiliitoista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
saatais sunkin itsetunto nousuun?
Ei se mitään haittaa, vaikka sä et olis mitään kovin ihmeellistä, mutta jos sä oot sellanen kun sä haluut olla, niin sä oot ihan ok!
Siis pitääkö ostaa vai olla ostamatta? Miten kirjoitus liittyy tähän palstaan?
Tekstin luettuani luulen, että nuori putkimies ostaa kämpän koulutetua useammin. Se saa hommattua sen aiemmin, samoin lainat on kuoletettu aiemmin. Putkimimiehissä on myös enemmän niitä, jotka eivät turhaa pohdi riskejä.
Korkeasti koulutettu valmistuu opintolainoineen 22-26 vuotiaana. Lähtee opettelemaan duunia ravintoketjun keskeltä. Ei siinä ole varaa kämppää ostaa. Korkeasti koulutettu pelkää riskejä putkimiehiä enemmän.
Mutta, miten tämä liittyy palstaa? Asuntoja ostavat putkimiehet ja korkeastikoulutetut. Jälkimmäiset 10 vuotta samana vuonna syntyneitä putkimiehiä myömemmin.
Mutta onhan ainakin se hyvä puoli,
että noille öky-asentajille tulee huonot
päivät laman aikana, kun kukaan ei
rakenna.
Jos se paperikoneen hoitaja (joka istuu päivät pitkät siellä valvomossa) lomautetaan, niin kukapa tuollaisten raharikkaiden ay-eliitin perään voivottelisi.
Ja psykologit ovat yleensä naisia, eli
huonopalkka-ala.
Vaikka rakentaminen loppuisi kokonaan,putkimiehillä töitä piisaa!
Pukuntosiin neukkubokseihin,jopa 5 vuotta vanhoihin,
juostenkustuihin taloihin saa tehdä remonttia.
Se on ihan kiva painaa 32e KTA..
urakat siirretään pitkälle tulevaisuuteen, kyllä niitä putkirunnkareita ja muita duunareita oli helvetisti työttömänä lamasuomessa.
Finskillä kokenut lentoamiksen käynyt lentokapteeni 500 000 - 600 000 €/a, Cathay Pacificilla 1,8M$. Kas siinä voi jo katsella väljää kämppää jees sijainnilla. Saati jenkkiserkku, joka ostaa 400 neliön keskikokoisia perus perhekämppiä jo useita yhdellä vuosiansiolla.
Mitä luulet, että onko työn sisällöllä merkitystä? Tein opiskeluaikoina 3-vuorotyötä metsäteollisuudessa duunarina ja nykyisin samoja hommia esimiehenä. Duunarina kypsytti aivan huolella, vaikka palkka olikin erittäin hyvä, noin 45000€/vuosi. Nykyisin tienaan toki enemmän ja työtehtävät ovat haastavia ja mieluisia. En olisi jaksanut tehdä koko työuraani duunarihommia, joten kannattaisi varmasti tarkastella työn mielekkyyttäkin, eikä pelkästään tilinauhan numeroita.
Korkeasti koulutettuna ei välttämättä tienaa rahassa takaisin sitä, minkä on opiskeluajan pituudessa menettänyt. Mutta toisaalta mikään ei korvaa pitkän opiskelun kokemusta. Opiskeluaika on kuitenkin elämän ihaninta aikaa, ellei sittenkin opiskelun jälkeinen perheenperustamisaika ole vieläkin ihanampaa. Ja erittäin miellyttävää on myös tämä vaihe, kun perhe on perustettu (asunto hankittu ja lainat maksettu) ja voi aivan tosissaan keskittyä rakastamaansa työhön.