Pohdiskelin käsitettä RAKKAUS ; )
Mitä rakkaus sanana tuo sinulle ensisijaisesti mieleen?
Onko rakkautesi enemmän fyysistä ja jääkö psyykkinen puoli taka-alalle? Tai päinvastoin?
Fyysinen ja psyykkinen täydellisyys rakkaudessa, onko se mahdollista?
Olen lukenut ketjuista kokemuksianne ja miettinyt minkälaista on lutunen tai pusipusi rakkaus, hullu, järjen vievä rakkaus, järjetön rakkaus tai järkeen pohjautuva rakkaus, paikoillaan polkeva rakkaus, kärsimysrakkaus ja jne.
Onko rakkaus iskenyt kuin salama kirkkaalta taivaalta ja minkälaista jälkeä sellainen sähköisku on saanut aikaan?
Onko rakkaus hiipinyt hiljaa ja tietämättään ja kasvanut kypsäksi fyysiseksi ja psyykkiseksi suhteeksi?
Oletko ollut kaukaa viisas ja nainut rahaa, vai onko rakkaus vienyt viimeisetkin tuhkat pesästä?
Minkälaista rakkautta toivot saavasi kun vuodet vierivät ja voimat vähenee?
Mitä rakkaus sanana tuo sinulle ensisijaisesti mieleen?
Onko rakkautesi enemmän fyysistä ja jääkö psyykkinen puoli taka-alalle? Tai päinvastoin?
Fyysinen ja psyykkinen täydellisyys rakkaudessa, onko se mahdollista?
Olen lukenut ketjuista kokemuksianne ja miettinyt minkälaista on lutunen tai pusipusi rakkaus, hullu, järjen vievä rakkaus, järjetön rakkaus tai järkeen pohjautuva rakkaus, paikoillaan polkeva rakkaus, kärsimysrakkaus ja jne.
Onko rakkaus iskenyt kuin salama kirkkaalta taivaalta ja minkälaista jälkeä sellainen sähköisku on saanut aikaan?
Onko rakkaus hiipinyt hiljaa ja tietämättään ja kasvanut kypsäksi fyysiseksi ja psyykkiseksi suhteeksi?
Oletko ollut kaukaa viisas ja nainut rahaa, vai onko rakkaus vienyt viimeisetkin tuhkat pesästä?
Minkälaista rakkautta toivot saavasi kun vuodet vierivät ja voimat vähenee?
Vastaukset 39
Vanhimmat
Niin verrataan kuinka paljon kokemuksemme eroaa
toisistaan.
;)
näitä ihme-Gallupeja, ja avaajat harvoin, jos koskaan, kertovat avaukseen liittyviä omia tuntojaan.
avaus on mielenkiintoinen sen takia kun luulen että aloittaja on kokenut kaikenlaista rakkautta, kuten me muutkin tähän ikään ehtineet.
Arkaa, herkkää, heräävää, intohimoista, pettymystä, luovutusta, uhmaa, luovutusta, ....
uutta!
Ajattelin odottaa ensin mielipiteitänne. Kuka uskaltaa aloittaa ja ylittää suoraan asetettujen kysymysten riman.
Tuntuu olevan vaikeaa, vaikka ketjuissa saa lukea mitä uskomattomia rakkaustarinoita, kuinka rakkaus ikään kuin hyppäs silmille ja vei mennessään ; )
Itse olen kokenut yhtä sun toista. Tänä päivänä elän täysipainoista hyvää elämää kihlattuni rinnalla. Rakkautemme alkoi hyvin hitaasti molempien aikaisempien pettymysten nuotion hiilloksilla, sai happea ja alkoi kukoistamaan.
kerroin jo edellisessä vastauksessani millainen on minun rakkauteni timeline. :)
Sen henkilökohtaisemmaksi en halua tulla.
Tärkeintä on kuitenkin se tämänhetkinen tunne.
Olen oppinut olemaan murehtimatta entistä. Se on ollut ja mennyt, nykyinen ajanlaskuni alkaa viimeisimmästä onnen hetkestäni.
salama kirkkaalta taivaalta. Vain yksi katse, ja se oli menoa.
Melkein heti kihloihin, muutaman vuoden päästä naimisiin. Hääpäivän iltana astuttiin sisään omaan taloon, yhteiseen elämään.
Ensin hyvinkin fyysistä, tosin aina myös psyykke mukana. Tutustumista yhteiseen arkeen, yhdessä, tasavertaisina.
Aikaa myöten aina läheisemmiksi tullen, ajan santapaperin hioessa enimpiä muhkuroita kummastakin.
Välittäen, rakastaen, tukien, huolehtien, rakkautta kai se sitten on, jo 30 vuotta, ja aina tuntuu hyvältä, rakastaa ja saada rakkautta.
Nähdä pilke puolison silmänurkassa.
Niin, mitä se lienee, se rakkaus?
ja käsitteenä erilaiset.
Rakkaus voi olla aivan mitä vaan : rakkaus musiikkiin, kirjoihin, luontoon´, kanssaihmisiin jne.
Kuvittelen että syvällinen rakkaus parisuhteessa pitää sisällään ystävyyden,läheisyyden, kunnioittamisen , luottamuksen, välittämisen jne
vaihdellen aaltoliikkeinä eri tunnetilojen välillä tarpeen mukaan = paketti
Ts. sellaista mitä jotkut etsii koko ikänsä löytämättä paitsi joskus ehkä sattumalta.
...totta ainakin...
ja rakkautta milli kerrallaan pyydän.Ylenpalttisuus on niin tämän päivän trendi.
ansainneet kommenttia, nyyh!
Älä itke pikkuinen
älä syyttä suotta,
minä olen rakkauden
rapuloiden nuotta ; )
silti kysymys jää ilmaan. :))
Puhkaise puhumattomuuden kupla niin pääset takaisin reaalielämään ; )
valikoit kommenttiesi kohteet, kun et niitä kaikille suo?
Saman olen kohdannut rekattuna, kuin nyt rekkaamattomanakin.
Ajattelepa, kuinka vähää pyysin? :))
Olen pahoillani ihan tosissani en halunnut loukata. Valikoin todella, vastaan hastaviin kommentteihin. Pyydän vilpittömästi anteeksi :(
Nyt on aika mennä nukkumaan, Hyvää yötä ; ) Toivon sinulle kauniita, ihania ja söpöjä, unia ; )
unia meille kummallekin, sopivia! :)
Kirjoitin yöllä liian suppeasti perusteluja kenelle vastaan tai en. Vastaan regatuille mielelläni ja jos olet käyttänyt puskaa, en välttämättä vastaa vaikka pitäisin viestiä haastavana ; )
Minusta keskustelu saa luotettavamman sävyn jos vastapuoli käyttää samaa puskanicciä tai regattu virallista nicciään.
Niin rakkaus tapahtui ravintolassa , näin miehen ruletti pöydän ääressä, ja katseemme kohtasivat, ajattelin et just mun makuinen, kokoinen yms.
Alkoi musiikki, hän yritti monta kertaa hakea vaanaina joku muu ehti.
Osasi sit tulla jo melki viereen, ja se oli niinku siinä.
Menimme istuksiin hiljaiseen viinibaariin, ja tilasimme taksit, kumpikin kotiinsa.
Seuraavalla viikolla tapasimme kaupungilla, menimme tanssi ravinteliin, ja viäkin menimme omiin koteihimme.
Kumpikin niin pettyneitä edellisistä suhteista joten olimme varovaisia.
Melki 20v ja eturauhas syöpä ilmestyi kuvioihin.
Leikkaus, sädetyshoidot ja ahdistus, joka tuli myös minuun.
Jäi turha nipotus, jokainen päivä on kuin lahja,
vaan paljon se myös vei.
Kyllä tiedostan, et olen sidottu tähän kaikkeen,
rakastan ja vain paras kelpaa armastetulleni.
Minähän voin sitten joskus, kun tiedetään enempi ottaa takaisin, vaan nyt on nyt.
Eipä tainnut olla sitä mitä kysyit, no mun vastaus.
sitä on Elämä, joka täällä monesti unohtuu.
Kiitos, älä itkusta. Kuin se Kalle Päätalon Kalle setä sanoi , et "ei se niin mee, etteikö se jotenkin mene" sillä tapaa etiäppäin.
Saattaapa olla kovat ajat tulossa, vaan kun et pakoonkaan pääse , eletään nyt , tänään.
Lämpimin ajatuksin, kaunista syksyä :)
Kyllä oli mahtava aukaista kone ja nähdä kuinka olette sisäistäneet hyvin aloituksen idean.
Tarkoitukseni ei ollut tehdä galluppia vaan esitin rakkauden erilaisia muotoja. Kaililla on jokin noista tai useampia kokemuksia tai ehkä jopa muuta eriävää koettuna.
Itse olen jakanut rakkauteni kokemukset neljään erilaiseen osaan.
Ensimmäinen rakkauteni, joka kesti yli kuusi oli vuotta. Alkoi ihastumisesta ja johti katastrofiin ja yhteisen eheytymisen kautta tasapainoon. Sammoi erilaisiin tulevaisuuden tavoitteisiin.
Toinen oli avioliittoni, joka alkoi salamana kirkkaalta taivaalta ja oli täynnä intohimoja ja henkistä yhteyttä. Suhde päättyi ennen rakkauteni loppumista. Sanon usein, että se loppui molemmille väkivaltaisesti, otin eron miehestäni. Ero johti pitkäaikaiseen syrjäänvetäytymiseeni miesmarkkinoilta.
Kolmas rakkauteni alkoi kuten jo kerroin ja on fyysiseti ja psyykkisesti täydellinen. Kahden aikuisen ihmisen suhde, jossa on vauhtia, jännitystä ja rauhaa.
Neljänneksi luen lyhyemmät suhteet jotka ovat olleet antaneet minulle kokemuksia kaikesta mistä aloituksessa kirjoitin. Ainut jota en ole koskaan kokenut on fyysisesti väkivaltainen suhde.
Kun kerroit tämänhetkisestä tilanteestasi, tiedän, että kun miehesi on voittanut sairautensa teillä tulee alkamaan uusi aika fyysiselle ja psyykkiselle rakkaudelle, nyt noita molempia koetellaan.
Ensin alussa salamarakkaus ja siitä sitten paljon toisiinsa tutustumista fyysistä ja psyykkistä sekä seurallista viihtyvyyttä. Romantiikkaa, iloa ja intohimoa. Aika pysähtyi.
Siitä sitten muutaman vuoden jälkeen edellä mainittujen asioiden lisäksi, läheisyyttä ja henkistä kiintymystä sekä lisää tutustumista henkisellä puolella. Yhteinen uusi harrastus tuli mukaan.
Sen jälkeen taas noiden kaikkien lisäksi sitoutumista, yhteen kuulumista, lämpöä ja turvallisuutta ja toisistaan huolenpitoa kiintymyksen lisääntyessä. Tuskan ja surun yhdessä jakamista, mutta myös jännittäviä ja mielenkiintoisia yhteisiä seikkailuja ja uusia yhteisiä ystäviä harrastuksen laajentuessa.
Molempien yhteisistä luonteenpiirteistä, saadaan yhdessä irti molemmille energiaa ja elämäniloa. Ja se taas pitää yllä sitä iloa ja intohimoa.
Mitähän kaikkea vielä tulekaan lisää ja mitä vielä ehditäänkään kokea...
Teininä, ehkä jo 40 vuotta sitten, ajattelin, että noin se menisi. Pidin itsestään selvänä, että osuisi kohdalle. Vähän yli parikymppisenä annettiin turhia toveita siitä, kuinka olen nuori ja ehdin. Iän myötä ihastukset harvenivat, eikä niitä montaa ole ollut kaiken kaikkiaankaan. Luulin jossain vaiheessa sillä perusteella niiden kuuluvan vain nuoruuteen. Pettymyksiä vain on osunut kohdalle, mutta voisi olla toisinkin. En pidä sitä kenenkään syynä. Rakkaus on vain etäinen haave, epämääräinen kaipaus tms. Sitä se kai on loppuuni asti. Osuessaan kohdalle hetken kaikki on kohdallaan. Ja kuvaamasi kaltaiseksi rakkautta ja rakkauden tietä kuvittelisin ilman omakohtaista kokemusta.
Yritin valita puolisoa järkisyin, epäonnistuin täysin, vaikka luulin ja uskoin pitkään onnistuneeni. Jotkut lienevät onnistuneet järkisyinkin vai liekö vain legendaa. Silloin on kai kyseessä naimakauppa, ei rakkaus. Joskus tehdään hyviä kauppoja ja joskus huonoja.
Minusta meidän pitäisi jo tässä iässä tietää, mitä se on. Kyllä normaalin, terveen ihmisen pitäisi mielestäni se tietää. Ilman selityksiä.
Kyllä sinä vielä löydät kun uskallat vaan. Paljon rohkeutta kokeilemaan uutta. Se rakkaus voi odottaa jossain ihan ihmeellisessä paikassa.
Nyt täysin aikuisena sitä vasta ymmärtääkin mistä oikein itse pitää ja siksi kannattaa yrittää tuoda julki mieltymystään. Kädestä kiinni vaan kun kohdalle osuu ja menoksi...
muistaa vielä niin kauaksi taaksepäin, 40 vuoden taa? :)
Te uusissa suhteissa olevat olette siinä suhteessa onnellisemmassa asemassa, - rakkautenne on tuore..
Totta puhut, on luonnollista, että vuosien myötä suhde arkipäiväistyy. Olen itse elänyt pisimmän suhteen avioliitossa ja sekin kokemus ei ehtinyt arkipäiväistyä.
Ehkä 10 - 15-vuotta alkaa olla raja intohimoiselle rakkaudelle. Intohimon tilalle astuu turvallinen rakkaus, tottumus toiseen, arkielämä. Mutta myös itsestään selvä suhde voi alkaa natisemaan. Herää kiinostus vilkuilla aidan vihreämmälle puolelle. Tuo kiinnostus voi kuitenkin olla kohtalokas jos sen toteuttaa sillä kauan yhdessä eläneille yksinjääminen on katastrofi.
Vastoinkäymiset lujittavat rakkautta sanotaan, mutta avioliittoani se ei pelastanut.
Uusi suhteeni on tuore, mutta uskon että se ei ehdi arkipäiväistyä. Meillä on yhteisiä tulevaisuuden toiveita ja joskus pelottaa onko meillä riittävästi aikaa niiden toteuttamiselle ; )
...kuumekohtaus, joka päättyy haukotukseen. Intohimoinen rakkaus? Herra, varjele minua siltä! Sen katkeaminenhan olisi kestämätön tilanne! Kiitos mieluummin vain ihminen, jonka lähellä on helppo ja hyvä olla. Ilman sairaalloista omistushalua. En halua enää ikinä sanoa kenellekään "rakastan sinua". Ja kuinka monta kertaa olenkaan näin luvannut.... :)
usko väitteeseen, että se mikä ei tapa niin se vahvistaa, - kun kyseessä on sellainen asia kuin rakkaus..
Olempa tuotakin miettinyt. Minusta rakkaus on vähän niinkuin Jumala. Monille itsestään selvä asia jonka olemassaoloon uskotaan vaikkei mitään varsin konkreettisia todisteita olekaan...
koska se ei olekkaan käsin kosketeltavissa.
... kavelleet ajatuksissanne pain jotakin? Liikennemerkkia, puhelintolppaa, ovea tms? Yllatys on niin taydellinen, etta saatat loytaa itsesi maasta istumasta.
Meidan rakkautemme alkoi vuosia(kymmenia) sitten juuri noin. Tyhmaan kysymykseen tuli terava vastaus, joka aloitti loputtoman keskustelun ja elinikaisen suhteen.
Jos nyt pitaa kuvata rakkauttamme jotenkin, niin sanoisin, etta se on kuin hyva rantasauna. Jos et laita puita pesaan, niin kukaanhan ei siella kauaa viihdy. Jos laitat niita liikaa, niin taas tuli lauteilta lahto. Pirukaan istu niin kuumassa saunassa;-)
Ei tama vertaukseni varmaan kaikkein romanttisin ole, mutta tekniikan ihmisena olen tottunut esittamaan laitteiden toimintaperiaatteita ymmarrettavalla tavalla.
Eli pitakaa nyt ihmiset huolta, etta niita saunapuita on aina saatavilla ja etta ne ovat kuivia. Ja siella klapimetsassa pitaa sitten kayda molempien!!
;-)
on erinomainen. Tekninen mutta täysin ymmärrettävä. :)
Menee hyvin jos ei polta koko saunaa. :)
Oli helmikuu 1981 olin ravintolassa. Olin matkalla naistenhuoneeseen kun eteeni ilmestyi komea tumma mies, kävelin suoraan päin. Hänkin teki jonkin typerän kysymyksen, käveli ympyrän takanani ja jatkoi matkaansa, kohautin olkapäitäni ja ajattelin olipa komea, mutta tyhmä mies.
Hänestä tuli myöhemmin lasteni isä ; )
Se rakkaus tuli, oli ja meni eikä siinä auttanut vaikka koivuhalkoja oli appilan maatilan liiteri täynnä ; )
Viimeksi keskustelimme, että edellinen aloitukseni tavoittaisi parhaan kohderyhmän 20 - 30 palstalla. Tuo tuli nyt mieleeni ja ajattelinkin, että tämä aloitus olisi aiheellisempi 40 palstalle.
Pahimmat kriisit, näin olen ymmärtänyt, ihmiset käyvät juuri neljänkymmenen paremalla puolen ja jos suhde kestää nuo tuuliset vuodet välillä 40 - 50 se kestää lopun elämän.
Olemme siis ylittäneet tuon kriittisen rajan ja annetaan rakkauden palaa rauhallisesti, siten klapejakin riittää vaikka muille jakaa ; )
Rakkaus on minulle tunne, suhde, tahtomista, tekoja, ajatuksia, haluja, arvostuksia ja periaatteita.
Rakkaudessani on intohimoa, läheisyyttä ja sitoutumista.
Kokemus siitä, että kuulumme yhteen ja olemme toisillemme äärettömän tärkeitä.
Tunne, jota on vaikea tyhjentää sanoilla ja käsitteillä. Rakkauteni ei kuitenkaan ole materialla ja rahalla mitattavissa, vaikka nekin ovat tärkeitä elementtejä, enemmänkin elämässä yritteliäisyyden tuomia seurannaisia.
Rakkaus on olennainen osa elämäni iloa ja onnellisuutta. Voin luottaa tunteeseen, että sinua rakastetaan, vaikka aina ei elämä hymyilekkään. Se antaa myös uskomattomia "voimavaroja".
"Rakastamme elämää, ei siksi että olemme tottuneet elämään vaan koska olemme tottuneet rakastamaan"
Käytit kauniisti samoja ilmaisuja, jotka ovat minulle ehdottomia. "Rakkaudessani on intohimoa, läheisyyttä ja sitoutumista". Vaikka sitoutuminen kertookin paljon haluan lisätä, ehdoton uskollisuus.
Esimerkiksi otan tapauksen salarakkaus. Minulla oli "ihana", mutta jälkikäteen ajateltuna mitään antamaton rakkaussuhde. Psyykkinen yhteys pelasi hyvin, samat intressit, samat toiveet ja haaveet. Tunnetasolla "helvetin tulinen mylly", koska hän oli sitoutunut toisaalle. Lukkiinnuin alkumetreillä fyysisesti enkä pystynyt antamaan itseäni hänen vietäväksi.
Rakkaus on olennainen osa iloa ja onnellisuutta, kirjoitit, näin koen itsekin, sitä ei voi kukaan ulkopuolinen ottaa pois tai tulla väliin kun se on molemmin puolin eheä.
Se on niin kokonaisvaltaista, että siitä on
vaikeaa erottaa mitään osasia.
Rakkaushan on hyvin monisärmäinen tunnetila vähän kuin mennyt kesä sataa ja paistaa.
Luettelin aloituksessa erilaisia rakkauksia. Osaset eivät aina välttämättä loksahda kohilleen. Joissakin tapauksissa tarvitaan vuosien hiomista, että saavutetaan tila, jossa osaset sulautuvat yhteen.
Vaikka fysiikka ja psyyke pelaavat yhteen moitteettomasti, aika ajoin kokonaisvaltaisuutta koetellaan ; )
Ehkä se "muuttaa muotoaan", mutta minusta se
on silti kokonaisvaltaista. Silloin kun alkaa
herätä kysymyksiä tai epäilyjä, se on jotenkin
"särkynyt", ei enää ehkä rakkautta, vaan jotain
jää puuttumaan siitä rakastamisesta.
Nyt ei sanat riitä kertomaan, mutta ehkä minun
rakastaminen vaatii 100%.
Voi halvattu kun olen taas huono kirjoittamaan,
en onnistu pukemaan ajatuksia sanoiksi ):
Taidanpa ymmärtää sinua, oletan olevani samanlainen kaikki tai ei mitään tyyppi. Silloinhan se on 100 % rakkautta ; )