Olen täysin loppu ja tunnen itseni hyödyttömäksi ja avuttomaksi. En pysty oikein auttamaan miestäni. Hän on palanut loppuun ja on nyt vapaalla. Hänellä on kuitenkin paljon muitakin ongelmia. Osa johtuu menneisyydestä mutta kai jotain voisi tehdä? Hänen mielestään ei.
Hän syyttää itseään kaikesta, kokee suuria syyllisyyden tunteita kaikesta ja vihaa itseään syvästi.Hän on itsetuhoinen ja olen saanut raahata hänet monta kertaa reunalta takaisin elävien kirjoihin. Tämä on rankkaa. En tiedä mitä tehdä, mitä ehdottaa tai mihin häntä viedä. Tarvitsen apua koska tuntuu etten jaksa enää itsekään. Rakastan häntä yli kaiken mutten pysty ymmärtämään tätä kaikkea enkä auttamaan häntä. Mikä hänellä on?
Hän syyttää itseään kaikesta, kokee suuria syyllisyyden tunteita kaikesta ja vihaa itseään syvästi.Hän on itsetuhoinen ja olen saanut raahata hänet monta kertaa reunalta takaisin elävien kirjoihin. Tämä on rankkaa. En tiedä mitä tehdä, mitä ehdottaa tai mihin häntä viedä. Tarvitsen apua koska tuntuu etten jaksa enää itsekään. Rakastan häntä yli kaiken mutten pysty ymmärtämään tätä kaikkea enkä auttamaan häntä. Mikä hänellä on?
Vastaukset 4
Vanhimmat
kyllä miehetkin tykkää puhua ongelmistaan... niitten on vaan vaikee myöntää sitä. yritä puhua sen kans vaikka yli tunti ja saada mahdollisimman paljon selville sen ongelmista. joku sitä askarruttaa, se on selvää... on myös asioita joita miehet ei oikein voi puhua naisten kanssa, onko sillä "poikakavereita" joille se vois avautua? itteäni kyrsii suomalaiset miehet vähäsen, ne on edelleenkin niin... ei sais puhua mieltä kalvavista asioista, se on muka jotenkin niin häpeällistä...
Me puhutaan kyllä tosi paljon kun on niitä hyviä hetkiä mut tuntuu että se on niin pessimistinen. Se on tyyliin semmosta että ei tälle mitään voi tehdä eikä mikään auta. Ja kun on niitä huonoja hetkiä niin sitten ei enää auta puhuminenkaan.. :( Mutta kiitos. Jatkan puhumista.
ulkopuolista keskusteluapua. Taidatte nyt molemmat tarvita apua.Ulkopuolinen näkee usein ongelmat puolueettomammin kuin itse suossa rypevä.Jos ei miehesi lähde hakemaan apua, mene yksin.
Kiitos vastauksestasi. Ei olla yhdessä haettu apua. Mies on puhunut erään ystävänsä kanssa joka on psykologi mutta en tiedä oliko siitä apua.. tuntuu että itsekin tarvitsisin jonkun jonka kanssa puhua koska tämä vie kaikki voimat. Enemmän olen kuitenkin huolissani miehestäni koska häntä täytyy koko ajan vahtia ettei tule huono hetki eikä tee jotain itselleen.
Sitten mietin kun mitään lääkitystä hän ei suostuisi koskaan ottamaan, mutta onko muita vaihtoehtoja? Jatkuva halu kuolla on pelottava.