vauva kohta kotiin

me ajettiin keskolaan 14vk ja jatkohoidossa 9vk infektioosastolla n,4vk ja vieläkin pitää kokoajan pelätä miloin takas joudutaan :( Toivottavasti ei pitkään aikaan.

Jos uskaltaa kysyä, niin minkäs kokosena vaavi syntyi/millä viikoilla?

onnellinen teiniäiti kirjoitti:

me ajettiin keskolaan 14vk ja jatkohoidossa 9vk infektioosastolla n,4vk ja vieläkin pitää kokoajan pelätä miloin takas joudutaan :( Toivottavasti ei pitkään aikaan.

Jos uskaltaa kysyä, niin minkäs kokosena vaavi syntyi/millä viikoilla?

syntyi vko 32 ja painoi 1600 g ja 40 cm. Ja kotiinlähtö siirtyikin...no, jos ensi viikolla.Ja onnea itsellesikin.

onnellinen teiniäiti kirjoitti:

me ajettiin keskolaan 14vk ja jatkohoidossa 9vk infektioosastolla n,4vk ja vieläkin pitää kokoajan pelätä miloin takas joudutaan :( Toivottavasti ei pitkään aikaan.

Jos uskaltaa kysyä, niin minkäs kokosena vaavi syntyi/millä viikoilla?

oli 570 g, 29 cm, r-vko 25. Lapsivedet meni viikolla 22 ja siitäkös naistenklinikan lääkärit kyselemään, keskeytetäänkö. "Ei prkl keskeytetä, kun ilmankin menevät", vastasimme. Pelättiin kyllä koko ajan, kuolemaa siis.

Oletko sinäkin pitänyt lastasi "kädestä" siten, että etusormesi kynnen kokoinen ala on lapsesi kädessä? Ihmeellinen tunne, jota ei voi sanoin kuvata.....parsinneulan paksuiset sormet.....vaippa kuin ohut terveysside.....

Huh, ei nykyään tuota uskoisi, ellei olisi kokenut. Kaveri on nyt nelivuotias vitsiniekka, voimamies ja tolppa-apinan perikuva. Kiipeilee siis joka paikkaan.

JOs kirjoitti:

oli 570 g, 29 cm, r-vko 25. Lapsivedet meni viikolla 22 ja siitäkös naistenklinikan lääkärit kyselemään, keskeytetäänkö. "Ei prkl keskeytetä, kun ilmankin menevät", vastasimme. Pelättiin kyllä koko ajan, kuolemaa siis.

Oletko sinäkin pitänyt lastasi "kädestä" siten, että etusormesi kynnen kokoinen ala on lapsesi kädessä? Ihmeellinen tunne, jota ei voi sanoin kuvata.....parsinneulan paksuiset sormet.....vaippa kuin ohut terveysside.....

Huh, ei nykyään tuota uskoisi, ellei olisi kokenut. Kaveri on nyt nelivuotias vitsiniekka, voimamies ja tolppa-apinan perikuva. Kiipeilee siis joka paikkaan.

oli 690gr,32cm rv26 2.
Oli se niin ihmeellistä, se vauvan koko, vaikka ei sitä enään osaa kuvitella, onneksi me saatiin kuvattua vähän videokameralle, niin siitä sitten näkyy se koko, vaikka silloin olikin jo reilusti yli kilon =)

Olen jo pitkään etsinyt keskosvanhempaa jolla olisi lapsi syntynyt lähes yhtä pienenä. Kun ei oikein osaa verrata mihinkään tätä kehitystä. Vaavi on nyt siis 9kk, korjattu ikä 6kk ja kasvanut on paljon 6400gr,63cm. Ensimmäiset hampaat jo lähtenyt kasvuun, kääntyä ei vielä osaa, mutta lähellä on. Mahallaan ei suostu olemaan yhtään. Istuma asennossa tykkää olla, mutta ei vielä istu itsekseen.

Eli jos voit vastata ja kertoa miten teillä tuo kehitys on sujunut ja oletteko jo saaneet muut ikäiset kiinni. Entä mites myöriminen, konttaaminen, kävely, puhuminen?
Tässä varmaan utelin jo aika paljon, mutta olisi oikein mukavaa jos muutamaan kysymykseen vastaisit =)

Ainiin, sitten vielä tämä syömispuoli. Meillä on vieläkin nenämahaletku. Vaavi ei vaan syö. Aina kun se pistää suuhunsa jotain (lelu,tutti,sormet...) niin se oksentaa, ei niinkuin pulauttele vaan ihan kunnolla oksentaa.

Olen kokeillut erimakuisia ruokia, velliä, maitoa, sosetta, puuroa. Erimuotoisia tutteja, nokkamukia, mutta kun ei syö. Alkaa aina kakomaan ja lähes aina sen seurauksena myös oksentaa. Alan olemaan jo toivoton.
Ellei vaavi 6viikon sisällä ala syömään niin sille pistetään "nappi" vatsaan ja siitä pitäisi sitten ruoka pistää suoraan vatsaan.

Joo.. kai tässä oli kaikki =)

-onnellinen teiniäiti-

onnellinen teiniäiti kirjoitti:

oli 690gr,32cm rv26 2.
Oli se niin ihmeellistä, se vauvan koko, vaikka ei sitä enään osaa kuvitella, onneksi me saatiin kuvattua vähän videokameralle, niin siitä sitten näkyy se koko, vaikka silloin olikin jo reilusti yli kilon =)

Olen jo pitkään etsinyt keskosvanhempaa jolla olisi lapsi syntynyt lähes yhtä pienenä. Kun ei oikein osaa verrata mihinkään tätä kehitystä. Vaavi on nyt siis 9kk, korjattu ikä 6kk ja kasvanut on paljon 6400gr,63cm. Ensimmäiset hampaat jo lähtenyt kasvuun, kääntyä ei vielä osaa, mutta lähellä on. Mahallaan ei suostu olemaan yhtään. Istuma asennossa tykkää olla, mutta ei vielä istu itsekseen.

Eli jos voit vastata ja kertoa miten teillä tuo kehitys on sujunut ja oletteko jo saaneet muut ikäiset kiinni. Entä mites myöriminen, konttaaminen, kävely, puhuminen?
Tässä varmaan utelin jo aika paljon, mutta olisi oikein mukavaa jos muutamaan kysymykseen vastaisit =)

Ainiin, sitten vielä tämä syömispuoli. Meillä on vieläkin nenämahaletku. Vaavi ei vaan syö. Aina kun se pistää suuhunsa jotain (lelu,tutti,sormet...) niin se oksentaa, ei niinkuin pulauttele vaan ihan kunnolla oksentaa.

Olen kokeillut erimakuisia ruokia, velliä, maitoa, sosetta, puuroa. Erimuotoisia tutteja, nokkamukia, mutta kun ei syö. Alkaa aina kakomaan ja lähes aina sen seurauksena myös oksentaa. Alan olemaan jo toivoton.
Ellei vaavi 6viikon sisällä ala syömään niin sille pistetään "nappi" vatsaan ja siitä pitäisi sitten ruoka pistää suoraan vatsaan.

Joo.. kai tässä oli kaikki =)

-onnellinen teiniäiti-

kaipaat apuva, niin alla linkki:

http://groups.yahoo.com/group/keskoslista/

Jos tarviit apuja listalle liittymiseen, kysy, koetanpa opastaa....Yahoo kyllä "neuvoo" kirjautumisen aikana, mutta englanniksi.

Muut ollaan saatu kiinni, paitsi pituus/paino on alakanttiin. 4-vuotias, n. 93 cm, n. 12 kg. Niin joo, kaveri on aina pyrkimässä syliin, mitä taas muut lapsemme eivät samassa määrin tehneet.

Kävelemään oppi noin 14 kuukauden korjatussa iässä (oikea ikä 17 kk), muistelen. Puhuminen alkoi sujua kuten täysiaikaisilla, samoin istuminen, konttaaminen ja kävely. Varvastustaipumus oli voimakas, se korjattiin tukevilla sisäkengillä (siis ei tossuilla).
Nyt opetellaan kirjaimia ja numeroita.

Ei tykkää olla mahallaan? Meillä taas selälleen ei saatu millään, tai no, voimalla, mutta HUUTO oli melkoinen. Aistiyliherkkyyttä aatellaan syyksi, voisiko teilläkin olla siitä kyse? Se haitannee myös ruokailua.

Toi syömispuoli onkin vaikeampi. Siihen en valitettavasti osaa sanoa mitään. Meillä se on sujunut aina hyvin, mahtaisiko olla geeneissäni ahmatin vikaa? :-)