Mikä on tämä legenda pahamaineisista nakkikioskeista? Ei mulle oo kukaan ikinä tullu aukoon päätä kun olen nakkia ostamassa, mikä on tosin hyvä sillä saisin varmaan aika pahasti taateliin. Ja eikö se oo yleensä aika turvallinenkin paikka kun siellä on muita? Niin ja reenatkaa
nakkikioski
keskilinja
131739
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Se on sitä kun Suomalainen, huonoitsetuntoinen mies jää ilman pimppiä ravintolaillan jälkeen niin pitää nostaa sitä omaa itsetuntoa ja egoa sitten nakkikioskilla rähjäämällä toisille.
Ravintolassa ei viitsi ruveta tappelemaan kun portsarit tulee väliin.
Pilkun jälkeen kun ihmiset kokoontuu nakkikioskille niin siellä on helppo ruveta rähjäämään kun ei ole "tuomareita" välissä.
Se nakkikioskin edusta yöaikaan ei varmasti ole niitä paikkoja jonne on pakko mennä. Minä lähtisin siitä, että uhkakuvaa tulee laajentaa, snaggari on suppea käsitys siitä missä on vaarallista. Urbaani ymäristö on täynnä vaaran paikkoja (lähiöslummit, porttikongit, pimeään aikaan hiljaiset kadunpätkät, tunnelit, baarien edustat, koti joissakin tapauksissa, koulureitti, harrastematkat (Eveliina Lappalaisen tapaus), työpaikkakin voi olla joskus vaaran paikka, puistot, ihmisjoukot voivat olla vaarallisia jne...) yksiselitteistä totuutta ei ole, on itse seurattava ympäristöä ja ihmisiä ja toteltava sitä omaa vaistoa. Kun tuntee olevansa vaarassa on oikein lähteä pois tai jos hyökkäys jo alkaa on lupa puolustautua kunnes uhka on varmasti ohi.)
On varauduttava väkivallan vaaraan, toki myös muihin uhkiin. Eli on opeteltava selviytymään ja varustauduttava oikein jotta voisi pärjätä tilanteessa kuin tilanteessa, näin sanoo myöskin Holm.
Tyttöjä koskeva suurin yksittäinen uhka on raiskatuksi/hyväksikäytetyksi tulemisen vaara, tähänkin itsepuolustus on ratkaisu. Raiskaaja voi iskeä sillä kivellä päähän jos se on saatavilla, varmempaa on opetella puolustautumaan ilmankin tai varautua vaaraan oikeilla välineillä.
Yhteiskunnassamme ei ole muuta vaihtoehtoa kuin oppia puolustautumaan ja pärjäämään. Huomaatteko? ei olla tultu kovin kauas niistä ajoista jolloin varhainen homo sapiens joutui opettelemaan taistelemaan jäädäkseen eloon. Tässäkin Holm ja minä olemme oikeassa.
Kannattaisiko nyt Sepi ihan oikeasti lisätä rauhoittavan lääkityksen määrää ja lopettaa toi
kaikilla kamppailupalstoilla jatkuva vaahtoaminen
oikeudesta puolustaa itseään.
Noita sun juttuja kun lueskelee niin kohtuullisen heikosta itsetunnosta noi sun jutut viestivät.
Onko mielessäsi koskaan käynyt ajatusta siitä, että joku juttuihisi joka foorumilla törmäävä tyyppi saattaa saada virikkeen ja tulee testaamaan noi sun "streetsurvivorin" taitos ja
ehkä mahdollisesti survaisee sun kubotanis paikkaan johon aurinko ei paista?
Kun kohtaamisesti muutaman "antagonistin" kanssa on saanut sut noin pois tolaltasi niin mitähän mahtaa tapahtua seuraavan kerran kun joku vie sun tikkarin? Kiipeätkö kenties kellotorniin kalashnikovin kanssa ennalta ehkäisemään seuraavaa vaaratilannetta?
Ei sepi ainakaan kalashnikovia käytä kun sen käyttöä ei opeteltu siellä päiväkotikoulussa
Vai ei sivareille opeteta kalashnikovin/rynnärin käyttöä? Jehna, näinhän se on. Kas kun siviilipalvelusmies ei palvele sodan aikana rintamalla taisteluissa mukana vaan palvelee esimerkiksi sairaaloissa tai vastaavassa laitoksessa _siviilinä_. Mihin ihmeeseen minä tarvitisin sitä rynnäriä? Vaikka osaisin sellaisella syystä tai toisesta ampuakin niin arvaapa ampuisinko laukaustakaan vihollista kohti? En ampuisi. Lisäksi sodankäynti on äärettömän surkea tapa hoitaa valtioiden välisiä asioita, minä katson passiivisen vastarinnan ja rauhanomaisen vaikuttamisen paremmaksi, näin tekevät myös muut sivarit. Sodan oloissa sivarista ei ole rintamalla apua, painolastina hän siellä vain on, sen sijaan siviililaitoksessa sivari on hyödyksi - myös sille armeijallemme. Eräille vain ei mene kaaliin, että sivarit valitsevat eettisen näkemyksen pohjalta lain mukaisesti eivätkä näin ollen saa sotilaskoulutusta.
"arvaapa ampuisinko laukaustakaan vihollista kohti? En ampuisi. Lisäksi sodankäynti on äärettömän surkea tapa hoitaa valtioiden välisiä asioita, minä katson passiivisen vastarinnan ja rauhanomaisen vaikuttamisen paremmaksi, näin tekevät myös muut sivarit."
Siihen nähden, että olet kertonut jo pelkän räyhäämisen ja uhkaavan käytöksen olevan hyvä syy käyttää väkivaltaa ihmisiä kohtaan, pidän hyvin omituisena, ettet katso haluavasi ampua rynnäkkökiväärien kanssa tappomielellä päälle tulevia henkilöitä.
Oletko ajatellut, että ehkäpä tämä passiivinen vastarinta ja rauhanomainen vaikuttaminen olisi oiva keino puolustautua myös katukriminaaleja vastaan?
Maalimankatsomuksesi on lievästi sanottuna sekava.
Vaikuttaa aika vakavalta persoonallisuushäiriöltä. ?lisko aihetta ottaa yhteyttä kotikuntasi lääkäriin ja saada lähete vaikka psykologille? Ei se varmasti tekisi pahitteeksi. Tai voisit ainakin miettiä ja tarkistaa mielipiteesi asioista. Aivan kuten Andy totesi, niin ei tuossa ole päätä eikä häntää. On totta, että sota on väärä tapa ratkaista valtioiden välisiä asioita, mutta joskus se on vain pakko. Et sinäkään varmasti ala luovuttamaan koko omaisuuttasi jos isompi kaveri tulee sitä uhkailemaan/vaatimaan. Anna rahasi, anna pyöräsi, anna asuntosi avain ja anna vaimosi. Jossain se raja on vedettävä.
Menee taas off-topic, mutta ei se aina ole siitä politiikasta kiinni...esim ww2 aiheutti rymistyksellään sen, että moneen valtioon jäi kaksi kansaa. Eri heimot samassa maassa...siinä sitten, kun toinen alkaa tehdä etnistä puhdistusta sinun kylässäsi, niin et ammu ketään, katsot vain vierestä, kunnes ne tulevat SINUN kohdallesi, sen tapat/vahingoitat pahasti saman tien, mutta kun vaara on taas ohi, niin jäät odottaamaan, että seuraava henkilö tulee kohdallesi..."Sillä minä en aatteen tai toisten puolesta taistele, se on tää Every man for himself juttu täällä maailmassa" justjoo...
No kyllä sota on tilanteena mielestäni aika tavalla normaalista itsepuolustustilanteesta eroava. IP-tilanteessa kysymys on omasta hengestä, kahden maan puolustusvoimien välisissä voimien mittelöissä pitäisi taistella sen vuoksi että päättäjät ovat päättäneet että nyt vaan tarvii sotia. Ja eiköhän vähintään toisella osapuolella ole se syy miksi sotaan on päädytty aika huono. Enkä todellakaan luota Suomen vallassaoleviin niin paljoa että uskoisin taistelevani "hyvien" puolella mikäli sota syttyisi.. En sano että en itse menisi sotimaan, mutta kyllä se vaan nyppisi aika tavalla..
Heh, tais tulla ilmaistua asia vähän kehnosti, mutta enpä ny ihan hetkessä parempiakaan sanamuotoja keksi..
Ja tulipahan vaihteen vuoksi puolusteltua "streetsurvivor":inkin kantaa..
Kyllähän sodassakin on ne "tunkeutuvat" ja "puolustavat" osapuolet. En minäkään varmaan lähtisi Lipposen käskystä Venäjää valloittamaan, mutta Venäläisten Suomenvalloitusreissua voisin olla kyllä pysäyttämässä...
Se on sitten oma moraalikysymyksensä, haluaako mihinkin sotaan olla osallistumassa tai ei. Minäkin näkisin aika suuren eron talvisota-tyyppisellä tilanteella ja lebensraumin orjatyövoiman hakemisella Virosta.
Vaan jos tilanne on se, että siellä juoksuhaudassa syystä tai toisesta ollaan, niin kyllähän silloin asia on enempi niin, että ne tai me. Jos minä en tapa niitä, niin ne tappaa minut. Paska nakki.
...on niin, että sota (valtioiden välisen riidan ratkaisemiseksi) on mahdollisimman surkea ratkaisu. Esimerkiksi jos valtio kaivaa tahallaan verta nenästään ja joutuu sitten sotaan naapurinsa kanssa, niin syy on huonossa politiikassa. Lyön vetoa, että kaikista valtioiden välisitä konflikteista 90% olisi hoidettavissa ilman sitä sodankäyntiä. Nyt on vain niin, että esim. Jenkkilällä tuntuu olevan hillitön hinku päästä nimenomaan sotimaan, YK:n kanssa ei tehdä yhteistyötä eikä hyökkäys tarvitse edes todellisia perusteita - oliko Irakissa joukkotuhoaseita lopulta? Ei ollut, mutta piti päästä kokeilemaan miten se täsmäpommi osuu...
Valtiot ovat muutenkin poliittisia rakenteita joissa päättäjät päättävät ja sitten toisinaan rytisee. Minä en kävisi sotaa minkään valtion armeijassa, en Suomen enkä muunkaan valtion enkä usko sellaiseen kuin "asevelvollisuus". Siinä vaiheessa kun valtiolaiva on uppoamassa rotat jättävät fiksuina laivan eli ne, jotka eivät halua sotia. Minä nyt sattumalta olen yksi niistä rotista, eli jos suomi alkaisi harrastaa huonoa politiikkaa niin minä pakkaisin kamppeeni ja häipyisin ulkomaille jo hyvissä ajoin -tietenkin vaihtaisin henkilöllisyyteni jotta valtio ei pääsisi hakemaan takaisin riveihinsä.
Itsepuolustus on täsmälleen eri asia kuin maanpuolustus, tämä nyt vain ei tunnu täällä ihmisille uppoavan kaaliin. Totta kai jos henkeni olisi vaarassa tekisin kaikkeni pelastuakseni, mutta toiminta loppuu siihen kun tilanne on ohi. Muutoin olen vapaa tekemään ratkaisuja. Jos näen ojassa tapahtuvan raiskauksen voin joko mennä puolustamaan uhria voimakeinoin tai sitten voin olla menemättä. Tässä nyt on ainoa yhtymäkohta maanpuolustuksen ja itsepuolustuksen välillä: mies voi päättää Suomessa osallistuuko hän sotilaalliseen toimintaan vai ei, minä en osallistu mikä lienee kaikille selvää.
niin vähän on juttu livenny ku kysuin nakkikioskista ja nyt te selitätte jostain venäjän valloitus reissusta... hmm... mut reenailkaa
pysytäänhän nyt ihan aiheessa :) -> tai jatketaan keskustelua venäjän vaaroista toisessa keskustelussa :) - heheh ..