Ryyppäämisestä enemmän haittaa duunarille

Toimihenkilö voi kaikessa rauhassa krapuloida nojatuolissaan leväten naama PC:n näyttöä kohden ikäänkuin jotain tekisi, mutta rakennusmiehen tai muun duunarin on vastaavassa tilanteessa heiluttava veren maku suussa sydäriä peläten.
Kyllä siinä alkoholin haitat korostuvat ihan työn luonteesta johtuen.

Kyllähän tosiasia on sekin, että vaikka tuota ryyppäämistä katsottaisiin terveysasioiden näkökulmasta, niin toimistohenkilöt ovat ihan samassa asemassa kuin muutkin. Kyllä sana kiertää, jos kovin usein krapulassa menee työpaikalle, olipa sitten raskaan työn tekijä tai esim. toimistossa työskentelevä.

Palavereissa istuminen on monesti yhtä rankkaa kuin fyysinen työ, ei niissä voi nukkua! Ja jopa rankempaakin...

En ole oikein usein kuullut mitään järkevää tutkimustulosta stakesilta.
Tästäkin nollatutkimuksesta tulee mieleen, että miksi se on tehty ja mihin sitä tarvitaan.
Haluaako jokin taho ylläpitää edelleen sitä illuusioita, että alkoholismi olisi vain sosiaalinen ongelma, eikä mitään muuta.

Näin meillä on totuttu ajattelemaan jo kieltolakia edeltäviltä ajoilta saakka.
"Wiina willitseepi rahvaan"-tyylistä propagandaa toivat esiin stakesia edeltäneet "martta-yhdistykset" sekä muut ompeluköörit.

On aivan selvää miksi nimismiehen ja apteekkarin vaimot olivat vaatimassa kieltolain jatkamista "sosiaalisiin" syihin vedoten, kun samaan aikaan heidän miehensä tekivät kuppia apteekkarin takahuoneessa yhdessä kunnanlääkärin kanssa.

Ja mitä tulee tomihenkilöiden ja duunareiden "tuloeroihin" mistä stakesin raportti haki "syitä" juomistottumuksille, niin eiköhän tänäpäivänä ammatti-duunari tienaa enemmän kuin konttorissaan työskentelevä myynnin ammattilainen.

Oli stakesilta mennyt puurot ja vellit sekaisin - taas kerran..

Ensin kysellään paljonko jepet juo ja sitten unohdetaan käyttö ja kulutus kokonaan. Nyt seurataan jengiä 16 vuotta ja kirjataan ylös sairaudet mutta ei enää lainkaan alkoholinkäyttöä.

Omituinen juttu oli myös tuo arvelu, että tomihenkilöt olisivat etupäässä aviossa mutta työntekijät eivät. Mihin stakesin "tutkimukseen" tämä arvelu perustuu?

Koko revohkasta vedetään sitten johtopäätös, että toimihenkilö ei sairastu viinasta mutta työntekijä sairastuu vaikka viinan käyttöä ei enää lainkaan kyselty eikä kontrolloitu missään vaiheessa.

En ole säälittävämpää "tutkimusta" koskaan nähnyt julkaistavan.

Viina sairastuttaa aivan samalla tavalla niin johtajan kuin apupojankin. Toisekseen viina on niin huokeata, ettei se vie nykyään konkurssiin sen enempää työntekijää kuin toimihenkilöäkään.

Terveellisellä ruualla ei ole mitään merkitystä alkoholisairauksien syntymisen suhteen kuten tutkimuksessa annetaan ymmärtää. Sen sijaan jatkuva ryyppääminen voi aiheuttaa aliravitsemusta koska tenukeppi, työntekijä tai toimihenkilö ei aina muista syödä.

Jos kaksi henkilöä, toimihenkilö ja työntekijä juovat saman määrän viinaa yhtä pitkään ei yksikään alalla toimiva löisi vetoa kummankaan puolesta sen suhteen kumpi ensin sairastuu tai kuolee. Ammatilla tai koulutuksella ei kukaan pysty välttämään alkoholisairauksia tai toisaalta saamaan sellaisia helpommin.

Ainoa mikä "tutkimuksessa" pitää osin paikkansa on, että työntekijä harvoin hakeutuu sairaalaan katkaisuun kun taas kesäloman ja juhlapyhien jälkeen toimihenkilöitä tunkee ovista ja ikkunoista katkoa anelemaan.