Katselin tuossa, kun aiheena oli sähkön hinnat, mitä olisi maksanut viime vuoden sähköt erilaisella sopimuksella. Talossa siis sähkölämmitys. ELspot-sopimus olisi vuodessa ollut 400-500e eli 20-25% halvempi kuin toistaiseksi voimassa oleva. (katsoin vain oman yhtiöni hinnat en etsinyt halvinta).
Sähköyhtiöt osaavat hyvin laskea ennakkoon minkä verran pörssihinnat nousevat ja vielä varmuuskerroin päälle. Ne eivät ole vielä tappiolla joutuneet sähköä myymään. Siksi ei ole yllättävää että spot-sopimuksella säästää. Siinä idea on että yhtiö ottaa esim 0,25c/kWh välistä ja myy omakustannehintaan.
Hinnoittelu vaihtelee kuukausikeskiarvon mukaan. Jos talossa on tuntitehot rekisteröivä mittaus (etäluettavamittari) niin silloin maksetaan juuri "oikean" hinnan mukaan. Uusissa asennuksissa noita
mittareita jo jonkin verran käytetään. Varmaankin nuo sopimukset saavat suosiota kun ei tarvitse sähköyhtiöille maksaa spekulaatiolisää.
Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa kun tulevaisuudessa on enemmän spot-asikkaita. Sähkön hinta voi johonkin aikaan illalla olla 20c/kWh ja aamuyöstä 5c/kWh. Sähkölämmittäjällä alkaa taas varaava sähkölämmitys kannattamaan. Varaavan sähkölämmityksen ei tarvitse käyttää saastuttavaa huipputehoa vaan hiljaisien tuntien vesi/ydin/tuulivoimaa.
Huipputehon pahimmat piikit johtuvat enimmäkseen ihmisten yhtäaikaisesta aamukahvista töiden alkamisest ja lauantai saunasta yms. Nämä aiheuttavat pahimmat saasteet toisin kuin yleensä puhutaan.(fingridin sivuilta vuorokauden löytyy kulutuskäyriä). Varaavasähkölämmitys voi tasata tätä kulutusvaihtelua. (teollisuus harrastaa jo tätä kannattavuuden mukaan)
Kulutushuippuja
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/kulutus-_ja_tuotantoennuste/
Hinnan vaihtelusta
http://nordpoolspot.com/
kartan reunasta voi valita tunnin niin voi havaita kuinka paljon hinta vaihtelee kuormituksesta riippuen.
Saksalaisilla on oma tasaustariffinsa jossa lämmitys voidaan, verkkoohjauksella tiputtaa kahdeksi tunniksi pois kulutus huippujen pienentämiseksi(sähköt eivät katkea). Sähkö on tietysti halvempaa näille kuluttajille. Siksi saksalaisilla on esim. maalämpöpumput joissakin tapauksissa 112% teholle mitoitettuja.
Sähköyhtiöt osaavat hyvin laskea ennakkoon minkä verran pörssihinnat nousevat ja vielä varmuuskerroin päälle. Ne eivät ole vielä tappiolla joutuneet sähköä myymään. Siksi ei ole yllättävää että spot-sopimuksella säästää. Siinä idea on että yhtiö ottaa esim 0,25c/kWh välistä ja myy omakustannehintaan.
Hinnoittelu vaihtelee kuukausikeskiarvon mukaan. Jos talossa on tuntitehot rekisteröivä mittaus (etäluettavamittari) niin silloin maksetaan juuri "oikean" hinnan mukaan. Uusissa asennuksissa noita
mittareita jo jonkin verran käytetään. Varmaankin nuo sopimukset saavat suosiota kun ei tarvitse sähköyhtiöille maksaa spekulaatiolisää.
Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa kun tulevaisuudessa on enemmän spot-asikkaita. Sähkön hinta voi johonkin aikaan illalla olla 20c/kWh ja aamuyöstä 5c/kWh. Sähkölämmittäjällä alkaa taas varaava sähkölämmitys kannattamaan. Varaavan sähkölämmityksen ei tarvitse käyttää saastuttavaa huipputehoa vaan hiljaisien tuntien vesi/ydin/tuulivoimaa.
Huipputehon pahimmat piikit johtuvat enimmäkseen ihmisten yhtäaikaisesta aamukahvista töiden alkamisest ja lauantai saunasta yms. Nämä aiheuttavat pahimmat saasteet toisin kuin yleensä puhutaan.(fingridin sivuilta vuorokauden löytyy kulutuskäyriä). Varaavasähkölämmitys voi tasata tätä kulutusvaihtelua. (teollisuus harrastaa jo tätä kannattavuuden mukaan)
Kulutushuippuja
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/kulutus-_ja_tuotantoennuste/
Hinnan vaihtelusta
http://nordpoolspot.com/
kartan reunasta voi valita tunnin niin voi havaita kuinka paljon hinta vaihtelee kuormituksesta riippuen.
Saksalaisilla on oma tasaustariffinsa jossa lämmitys voidaan, verkkoohjauksella tiputtaa kahdeksi tunniksi pois kulutus huippujen pienentämiseksi(sähköt eivät katkea). Sähkö on tietysti halvempaa näille kuluttajille. Siksi saksalaisilla on esim. maalämpöpumput joissakin tapauksissa 112% teholle mitoitettuja.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tarkoitatko siis että teoriassa olisi mahdollista
tehdä sähkökauppiaan kanssa sopimus että
talouteen ostetaan sähköä vain sillä sekunnilla
kun se on sovitun hintakaton alapuolella.
Katso sähköntoimittajasi nettisivuilta. Siellä on varmasti kerrottu etäluettavista tuntitehomittareista.
"Tarkoitatko siis että teoriassa olisi mahdollista
tehdä sähkökauppiaan kanssa sopimus että
talouteen ostetaan sähköä vain sillä sekunnilla
kun se on sovitun hintakaton alapuolella. "
Mittari ei muuta hintaa sekunneittain vaan tunneittain. Tuntihinta tulee pörssihinta + 0,25c/kWh + 22%ALV + siirrot + energiavero. Itse voit valita kulutatko lämmityssähkön kello 12-13 jolloin se maksaa kaikkineen 10c/kWh vai yöllä klo 3-4 jolloin se maksaa parhaimmillaa 2-3c vähemmän. Käytännössä nuo halvimmat tunnit on lähes joka päivä samaan aikaan, joten kelloohjaus riittää. Pitäisi vähän laskea millä kulutuksella, varauskyvyllä ja hinnalla homma kannattaisi.
Jos ei ole tuntitehomittaria niin hinta menee kuukausikeskiarvon mukaan. Sekin olisi viimeisen vuoden aikana ollut selvästi halvempaa verrattuna toistaiseksi voimassaoleviin hintoihin. Silloin ei tarvitse miettiä mikä tunti on halvin. Jos on avustava puulämmitys niin Voi miettiä missä kuussa puunsa polttaa. Talvella kuukausihinta on hieman korkeampi.
Ei Saksalaiset välttämättä tee ylitehoisia lämpöpumppuja...
Yleinen tapa Saksassa on käyttää isoa varaajaa joka on ennen lämmitysjärjestelmää. Tämä toimii puskurina ja tasaa lämmönmuutoksia, kun kompura on pois päältä, mutta ohjausautomatiikka kiertovesipumput päällä.
Monasti sakemannit sammuttaa yöaikaan kiertovesipumputkin.
pois päältä huhtikuusta e-suomessa. Josko taas napsaistaisiin päälle lokakuussa. Vastavirtaleivinuuniakaan ei ole vielä tarvinnut käyttää, lammitalo on lämmennyt mustalla peltikatolla, kylmäkoneilla ja ihmisillä.
Tietysti varaajakin auttaa hetkellisesti. Viessmanin suunnitteluohjeesta jäi mieleen tuo tariffi kikkailu. Siinä mitoitus tehtiin niin että 24h lämmötarve tuotetaan 22 tunnissa.
Varaaja ei vaan auta silloin kun on vuoden kylmimmät päivät. Silloin tarvitaan kaikki tehot. Yllättäen kuormitushuiputkin yleensä ovat noina päivinä. Noin lyhytaikaiseen tehontarpeeseen kävisi sähkövastuskin kun se ei vuositasolla suurta energiamäärää kuitenkaan käytä. Sähkövastuksen käyttäminen kuormitushuippujen aikaan apuna pilaa kuitenkin koko idean.
Pitäisi kaivella tietoja uudestaan jotta voisin tarkemmin kertoa. Oliko liittymäsopimus jotenkin rajoittanut huipputehoa vai miksei vastuksia ollut. Maalämpöjärjestelmän hinta nousee jos ylimitoitetaan joten jokin porkkana siinä täytyi olla.
Mulla on vesikiertoinen varaava yösähkö. Pakkaspäivän tarpeen varaamiseen menee 8 tuntia.
Varaava vesikiertoinen on juuri parhaimmillaan tuollaisella tuntiteho mittauksella. vuorokaudessa näyttäisi olevan 4 halpaa tuntia nordpoolin hinnoissa. Lauhemmilla keleillä 4 tuntia varmaankin riittää. Sellaisia pakkasia kun täytyy paahtaa 8 tuntia on kuitenkin määrällisesti vähemmän. 8 tuntiakin on kuitenkin jonkin verran halvempi kuin keskihinta.
Siis miten se kattolämmitys toimii? Onko siulla siellä jotkut keräimet tai lämmönvaihtimet?? Kuka niitä kauppaa??? Kiinnostais.
Ite voisin käyttää esim niin, että blokkaisin kello-ohjauksella 10 kalleinta tuntia pois. Kompura kyllä tekis ne lämmöt 14 tunnissakin.
A onko niin suuri varaaja että siihen saa yli 10h lämmöt talteen.
B kärsiikö lämpöpumpun COP saman verran kuin säästöä tulisi
C Onko säästö niin suuri että se kattaa myös kalliimman kuukausiperusmaksun
D Onko kompurasi kaksinkertaisesti ylimitoitettu myös kulmällä säällä kun lämpöä eniten kuluu
Että meillä on 18 lasta ja jokaisella kokoajan pleikkari päällä.
A, ei
B, varmaan
C, Ei varmasti
D, Juu ei
noin tylsän jutun keksi. Ei ole pleikkpja meillä ja koko perhe mahtuu 5:lle rekisteröityyn hlöautoon.
8 mbit/s adsl löytyy ja jokaisella suht tuliterä pc, kuis tuularin kotona, max 126 kbit/s:-)