Mun lapsenlapsi 10 v, on kova valehtelemaan.
Eikä myönnä valehtelevansa.
Tuo on tosi kurjaa, en tiedä tietävätkö vanhemmat, lapsi puhuu asioitaan ihan ristiin, vastoin sitä mitä vanhemmat puhuvat.
Tosi kurja, en tiedä miten suhtautua.
Eikä myönnä valehtelevansa.
Tuo on tosi kurjaa, en tiedä tietävätkö vanhemmat, lapsi puhuu asioitaan ihan ristiin, vastoin sitä mitä vanhemmat puhuvat.
Tosi kurja, en tiedä miten suhtautua.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Yrittääkö lapsi saavuttaa jotain etua itselleen, kaunisteleeko omia tekemisiään, yrittääkö puolustella jonkun käytöstä, omaansa tai vanhempien?
Ei luottavainen lapsi tunne tarvetta valehdella. Jokin lapsen elämässä aiheuttaa sen, että hän haluaa kaunistella asioitaan.
"Satusedät" ovat erikseen. Varmasti on laumoittain lapsia, jotka kertovat mielikuvituksellisista seikkailuistaan itsekin juttuihinsa uskoen. Aikuisen on aina viisainta suhtautua asiallisesti ilmiselviin mielikuvitusjuttuihin.
Ei niitä ainakaan valheiksi pidä sanoa.
Sitten on ne lapset, jotka kertovat kiusaajistaan yhä rajumpia ja rajumpia tarinoita. Saadakseen myötätuntoa he värittävät tapahtumat siihen malliin, että vanhemmat varmasti järkyttyvät.
Lasten jutuissa on aina liioittelun mahdollisuus. Viisas aikuinen kuuntelee molempia osapuolia, eikä valitse puoltaan sukulaisuuden perusteella.
Valehtelu on melko tyypillistä käytöstä vielä varhaisteinillekin. Tuon ikäiselle raja totuuden ja sen mitä haluaa välillä on vielä häilyvä.
Lapelle on hyvä kertoa että valehteleminen on sopimatonta aina kun hän jää siitä kiinni. Liikaa en asiaa kuitenkaan jäisi märehtimään koska lapsi ajautuu usein valehtelemaan ihan vahingossa.
Valehtelu menee itsestään ohi lapsen kasvaessa.
Kun lapsi puhuu lööperiä, hänelle sanotaan suoraan että nyt puhut omiasi, en usko! Valheesta riippuu jatkotoimet. Jos valhe on vakava, siitä keskustellaan enemmän ja lapsi saa mahdollisesti sanktion (kotiaresti tms.). Jos valhe on vaan luokkaa "Näin koulumatkalla anagondan", tuon ikäinen lapsi vain palautetaan maanpinnalle.
Kerrot, että lapsi puhuu asioita ristiin vanhempiensa kanssa. Voitko siis olla varma että juuri lapsi on se joka valehtelee vai päteekö vanha sanonta "lapsen suusta se totuun tulee"?
Jokaisella on erilainen näkemys asioista ja jos lapsi puhuu erilailla asioista kuin hänen vanhempansa voihan olla, että hänellä on oma tulkintansa asioista.
Ja oikeastaan mitä väliä vaikka lapsi (tai kuka tahansa) valehteleekin?! Kaikilla meillä on vapaus vapaassa maassa puhua mitä huvittaa!
no just..., tuo jos mikä, tänä päivänä Suomessamme, on viemässä lapsosiamme ja nuoriamme ihan vika poluille.
Jos ei ajoissa opi totuudenpuhumisen ja valheen eroa, niin todellakin - millään ei enää ole väliä ja jokainen todellakin elää just niinkuin lystää välittämättä tippaakaan mitä muille kuuluu...
ethän tätä halua ?
Jos olet itsekin vielä nuori tai lapsi, niin mieti, olet kenties joskus itse lapsen/lapsien vanhempi, silloin viimeistään "korjaat satoa" mitä olet "opettanut".