Ihmettelen välillä itsekseni missä nämä palstan kynäilijät ”veneilevät” kun törmäävät pelkkiin ongelmiin, vaaroihin ja suorastaan rikollisiin ihmisiin. Milloin ongelmana ovat seuroihin kuuluvat tai kuulumattomat, Merikarhut tai muut purhehtijat, moottoriveneilijät tai melojat. Nuorista tai liian kokeneista puhumattakaan. Jossain näköjään kiinnitytäänkin systemaattisesti väärin ihan vaan piruuttaan ja melskataan ja kuseksitaan ympäriinsä. Kylkikiinnityksen laillisuudesta näkyi olevan toistasataa kommenttia ja eri venemerkkejä haukutaan surutta ilman pienintäkään kokemusta…
Itse olemme veneilleet koko vuosituhannen aktiivisesti, yli 100 tuntia joka kausi omalla moottoriveneellä sekä satunnaisesti purjeveneellä. Mennään lähes kelissä luin kelissä monenlaisiin satamiin, niin kaupallisiin kuin luonnonsatamiinkin ja aina hyvällä mielellä. Olemme tavanneet lukemattomia mukavia ihmisiä, vaihtaneet lähes aina ainakin muutaman sanan naapurien kanssa ja aina saaneet tai antaneet apua jos on kaivattu. Olemme tosin rantautumisten ja lähtemisten suhteen omavaraisia muttei apu haittaa jos sitä joku haluaa tarjota. Ylivoimainen valtaosa tervehtii kulkiessaan venetyypistä ja lipun mallista riippumatta ja harmittavat tapaukset satamissa rajautuvat vuosien ajalta pariin tapaukseen. Kerran paloi vene lähistöllä satamassa ja kerran olen hinannut hajonneen moottoriveneen turvaan. Tuokin oli kokemuksena enemmän opettava kuin harmillinen. Kaiken lisäksi siitäkin heidän vakuutusyhtiönsä maksoi kunnon korvauksen pyytämättä.
Veneilemme pääosin Saaristomerellä joten onko sitten niin että täällä meininki on täysin erilaista kuin idempänä vai mistä on kyse? Ruotsissa olemme veneilleet useana kesänä ja siellä meno on sitten vielä monta kertaa rennompaa, on todella vaikea kuvitella että siellä saisi veneillessä riitaa aikaan vaikka yrittäisi. Vai onko kuitenkin vaan niin että pipo on aika monilla turhan kireällä? Minusta olisi melko järjetöntä harrastaa jotain josta tulee pääosin paha mieli ja kiukkua.
Ehdotan rennompaa otetta kaikille, kelit senkun komistuu ja merellä on entistä enemmän tilaa kun lomakausi loppuu. Tervehditään kun tavataan!
Itse olemme veneilleet koko vuosituhannen aktiivisesti, yli 100 tuntia joka kausi omalla moottoriveneellä sekä satunnaisesti purjeveneellä. Mennään lähes kelissä luin kelissä monenlaisiin satamiin, niin kaupallisiin kuin luonnonsatamiinkin ja aina hyvällä mielellä. Olemme tavanneet lukemattomia mukavia ihmisiä, vaihtaneet lähes aina ainakin muutaman sanan naapurien kanssa ja aina saaneet tai antaneet apua jos on kaivattu. Olemme tosin rantautumisten ja lähtemisten suhteen omavaraisia muttei apu haittaa jos sitä joku haluaa tarjota. Ylivoimainen valtaosa tervehtii kulkiessaan venetyypistä ja lipun mallista riippumatta ja harmittavat tapaukset satamissa rajautuvat vuosien ajalta pariin tapaukseen. Kerran paloi vene lähistöllä satamassa ja kerran olen hinannut hajonneen moottoriveneen turvaan. Tuokin oli kokemuksena enemmän opettava kuin harmillinen. Kaiken lisäksi siitäkin heidän vakuutusyhtiönsä maksoi kunnon korvauksen pyytämättä.
Veneilemme pääosin Saaristomerellä joten onko sitten niin että täällä meininki on täysin erilaista kuin idempänä vai mistä on kyse? Ruotsissa olemme veneilleet useana kesänä ja siellä meno on sitten vielä monta kertaa rennompaa, on todella vaikea kuvitella että siellä saisi veneillessä riitaa aikaan vaikka yrittäisi. Vai onko kuitenkin vaan niin että pipo on aika monilla turhan kireällä? Minusta olisi melko järjetöntä harrastaa jotain josta tulee pääosin paha mieli ja kiukkua.
Ehdotan rennompaa otetta kaikille, kelit senkun komistuu ja merellä on entistä enemmän tilaa kun lomakausi loppuu. Tervehditään kun tavataan!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kirjoitit kaiken oleellisen yhteen lauseeseen tiivistäen. "Mennään lähes kelissä luin kelissä monenlaisiin satamiin, niin kaupallisiin kuin luonnonsatamiinkin ja aina hyvällä mielellä." Kyllä ratkaisevin on tuo oma asenne ja mielentila. Kokeilkaapa joskus ajanviettoa paremmalla ja avoimemmalla mielellä ja vain oikeasti oman ja mahdollisen seurueensa hyvän mielen näkökulmasta tärkeisiin asioihin keskittyen, vaikka väkisin aluksi, eroa ette voi olla huomaamatta.
Elämä ei pyöri vesilläkään yhden reissaajan mielen mukaan, yllättävistä ja ei niin toivotuistakin asioista selviää kunnialla avoimella ja positiivisella mielellä ja aina voi oppia uutta.
Toimii muuten arjessakin.
Kiitos. Juuri tämänkaltaista tekstiä palsta ja sen lukijat tarvitsevat. Iloa, avarakatseisuutta ja suvaitseuvuutta.
Hyvää veneilyviikonloppua..
Tilanne on sama kuin muillakin keskustelupalstoilla, kovinta ääntä pitävät ne joilla ei ole mitään kokemusta asiasta.
Täälläkin huutavat virtuaaliveneilijät, jotka ovat ehkä joskus olleet kaverin veneessä.
Valehtelevat täällä muiden valehtelemat jutut ominaan.
Käyppä esim Thaimaa tai Egypti sivustolla, siellä tunnistaa nuo jotka eivät koskaan ole kyseisiin maihin edes matkustaneet.
Tämä on hyvä paikka anonyyminä purkaa huonoa oloa, kadehdintaa ja vitutusta muihin.
Nämäkin valittajat haaveilevat pääsevänsä joskus oman veneen puikkoihin, mutta ei vielä.
Meitä on moneksi
Kun tuollaisella asenteella on liikkeellä ei voi tulla kun kaunista jälkeä, kiitos ja hyvää loppukesän jatkoa.
tervehittää. Aenakkii myö ollaa lapa psystyssä kuhas vastaa tullee jonnimoenne alus tahi valaskkii.
Ylleessä ne hymmyillöö jo kuhas näkee meijjän vennee. Sannoovatten että aenna kuhas sen näkkee nii tulloo hyvä miel.
Vua ei ou ollunna kasakassa mittää vikkoo vuoskaussii. Ollaahha myö joka viikko melekei kunnostettu vanhhoo ettehhii mäne rikki.
petepokki ei vua taeja olla niittä parraita konneita. Yömahhoo uon katellu josko sellassen panis. Tahtoovatten vuan nuo uutemmat 70 lukulaesset Yömahhaat ollannii kalliitta Maanon paattii.