Olen paljon pohtinut sitä mikä on riittävä usko. Mietin asiaa päivittäin.
Itselläni herää aina välillä epäusko, mutta se menee yleensä melko nopeasti ohi.
Olen huomannut, että monet meidän porukasta ovat uskovinaan. Jotkut melko varmasti uskottelevat jopa itselleenkin. Tässä suhteessa pidän itseäni kohtalaisen hyvässä asemassa.
Muistan, että meidän pappikin kertoi aina välillä epäilevänsä.
Itse olen taipuvainen olemaan sitä mieltä, että tällainen usko ei ole riittävää. Mielestäni pitäisi uskoa ihan aidosti ilman minkäänlaisia epäilyjä kuten pikku lapsi.
Itse yritän olla mahdollisimman rehellinen ja ystävällinen ja yritän muutenkin toimia oman tuntoni mukaan. Se ei kuitenkaan taida auttaa, koska vain armo ratkaisee taivaspaikan. Tämän palstan lukeminen näyttää vaan sekoittavan päätäni.
Miten muut ajattelevat asiasta?
Itselläni herää aina välillä epäusko, mutta se menee yleensä melko nopeasti ohi.
Olen huomannut, että monet meidän porukasta ovat uskovinaan. Jotkut melko varmasti uskottelevat jopa itselleenkin. Tässä suhteessa pidän itseäni kohtalaisen hyvässä asemassa.
Muistan, että meidän pappikin kertoi aina välillä epäilevänsä.
Itse olen taipuvainen olemaan sitä mieltä, että tällainen usko ei ole riittävää. Mielestäni pitäisi uskoa ihan aidosti ilman minkäänlaisia epäilyjä kuten pikku lapsi.
Itse yritän olla mahdollisimman rehellinen ja ystävällinen ja yritän muutenkin toimia oman tuntoni mukaan. Se ei kuitenkaan taida auttaa, koska vain armo ratkaisee taivaspaikan. Tämän palstan lukeminen näyttää vaan sekoittavan päätäni.
Miten muut ajattelevat asiasta?
Vastaukset 11
Vanhimmat
kristinusko - ilman vanhoillislestadiolaisia harhoja.
>>Mielestäni pitäisi uskoa ihan aidosti ilman minkäänlaisia epäilyjä kuten pikku lapsi.>>
Kuule, pohtiminen on hyvä asia. Ja avoin keskustelu, jossa oikeasti jokainen uskaltaa tuoda ajatuksensa julki ilman pelkoa.
Uskoa voi aivan aidosti, vaikka joskus epäileekin. Se kuuluu ihmisenä ja uskovaisena olemiseen. "Kuuluisin" epäilijä Raamatussa lienee Tuomas, ja häntäkin Kristus rakasti! Oletko koskaan ajatellut, että jumala rakastaa luomiaan ihmisiä? Siis aivan pohjattomasti, antoihan hän itsensä alttiisksi/sovintouhriksi puolestamme! Ei hän halua kenenkään hukkuvan. Ei edes epäilevien tuomasten! Lapsen usko on ihanne, mutta käsi sydämellä, kuka voi valehtelematta aina uskoa kaiken kuin lapsi?! Siihen voi pyrkiä, mutta ei ole syytä masentua, jos ei aina pyrkimys riitä.
"Armahtakaa niitä, jotka epäilevät."
Juud.1:22
>>Itse yritän olla mahdollisimman rehellinen ja ystävällinen ja yritän muutenkin toimia oman tuntoni mukaan. Se ei kuitenkaan taida auttaa, koska vain armo ratkaisee taivaspaikan.>>
Teot ei tosiaan riitä pelastukseksemme millään muotoa, mutta toisaalta: Usko synnyttää ihmisen sydämessä halun vastata tähän Jumalan rakkauteen. Ja tämä rakkaus ilmenee rakkauden tekoina.
"Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa."
1.Joh.3:18
"Joka pitää hänen (Jeesuksen kristuksen) käskynsä, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä."
1.Joh.3:24
Kun itse olen asioita pohdiskellut ja mietiskellyt, olen lueskellut Raamattua. Koskaan ei ole tarvinnut sitä avata saamatta siitä mitään. Jos Raamattu on vieraampi kirja sinulle, niin suosittelen ensi alkuun vaikkapa Luukkaan evankeliumia Uudessa testamentissa ja psalmeja Vanhasta Testamentista. En ole enää vl, mutta älä anna sen hämätä itseäsi. Luin minä Raamattua vielä vl:nä ollessanikin. Jeesus, hänen elämänsä ja opetuksensa tulivat minulle "läheisemmäksi" evankeliumitekstejä lukemalla jo tuolloin.
Uskonnoton elämä on rehellisintä, koska silloin mielemme ja sielumme on vapaa kaikkien uskontojen huuhaaoppien kahleista ja voimme käyttää omaa järkeämme.
Erotaan kaikki kirkosta:
www.eroakirkosta.fi
Hauskaa ja uskonnotonta syksyä kaikille! Kirkkaita vaahteranlehtiä!
T: Aivoillaan Ajatteleva
ja uskon asia valita olla uskomatta esim. Raamatun ilmoitukseen. Ja itse asiassa SE se vaatiikin USKOA olla uskomatta, ettei tämän kaiken luomakunnan takana ole mitään järkevää perustaa.jne.
tarkoitat? omaa uskoa, Jumalaa ja Sanaa vai srk:n systeemejä?
En oikein kaipaa raamatunlauseita, sillä tunnen ne ennestään. Tiedustelen mielipiteitänne ja miköä on raamatun sanoma tässä asiassa. Miten te asian koette?
ketjun aloittaja
kun tajuan, ettäpelastus tulee vain ja ainoastaan Jeesuksen puolelta armosta. En voi omilla yrityksillä lisätä siihen mitään, mistä olisi hyötyä, haittaa kylläkin. Jeesus hyväksyy minut sellaisena ja siinä elämäntilanteessa, missä olen ymmärrykseni mukaan nyt menossa. Siinä on uskonperustaa kerrakseen.
usko yhden lunastajan lunastustyöhön, ei oululaisten rustaamiin sääntöihin ja vl-lahkon epäraamatullisiin harhaoppeihin
on ottanut nyt itselleen Pietarille jätetyn paavillisen vallan. Siksi vain ja ainoastaan SRK voi tuomita tai vapauttaa ihmisen (avainten valta)!
Luuk. 17:5-6
5 Ja apostolit sanoivat Herralle: "Lisää meille uskoa".
6 Niin Herra sanoi: "Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: 'Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen', ja se tottelisi teitä.
Ei se paljon lupaa uskoa meille. Mutta se riittää.
mhj yukit7