Kyllä nämä käytännöt ovat sitten niin erilaisia. Lähi nimenomaan halusi noudattaa OM:n ohjeistusta elastuslaskelmissa, mutta jostain syystä vain osittain.
Täyttelin elatuskykylaskelman niin kuin kuuluukin ja lähetin lastenvalvojalle. Lastenvalvoja lupasi soittaa, kun lähi on käynyt sovitusti hänen luonaan.
Lastenvalvoja soittikin ja kertoi mihin tulokseen oli lähin kanssa tullut. Summa kuullosti perin suurelta verrattuna siihen, mikä meidän vanhempien tuloero on. Aloin kyselemään lähin kuluista, että minkäslaiset kulut hänellä oikein on. Lv sanoi napakasti, että kulut on suhteutettu hänen tuloihinsa. Ei siis mitään kohtuullisia kuluja vaan suhteutettuna tuloihin. Lähi saa vapaasti maksaa useamman tonnin asuntolainaa pois, kun etä maksaa siitäkin osan. Reilua?
Lasten kuluista kyselin ja lasten kalliit harrastukset oli hyväksytty mun maksettaviksi vaikkei ole koskaan edes kysytty, että haluanko osallistua niihin. Jotkut soittotunnit vielä ymmärrän, mutten sitä, että lapsille on hankittu hevosista, mökkäreistä ja mikroautoista lähtien kaikkea mahdollista. Monta vuotta sitten hankitut sähköurutkin oli lyöty listaan. Ei kai niitä joka vuosi uusia ostella?
Ihmettelin siinä vähän ääneen noita asioita ja lv myöntyi tiputtamaan elatusmaksua 10 euroa/ lapsi. Pyysin silti vielä laskelmaa nähtäväkseni, mutta lv kieltäytyi sitä antamasta minulle. Ihmettelin sitä, etenkin kun siinä ohjeistuksessa oli maininta laskelmista, että liitetään sopimukseen liitteeksi. Hän totesi, ettei voi ilman lähin suostumusta. Lupasin, että omalta osaltani laskelmat saa kyllä ihan vapaasti näyttää lähille. Lv sanoi, että jos haluan laskelmat nähdä, hän joutuu sitten ottamaan pois joitakin vähennyksiä, mitä oli minulle hyväksynyt. En ole edes pyytänyt mitään vähennyksiä, mihin ei olisi oikeus. Mitä hän voisi siitä poistaa? Kuullostaa kiristykseltä tai pelottelulta. Miksi laskelmien näyttäminen on niin vaikeaa? Mitä salattavaa niissä on?
Ai niin. Lapset kertoivat, että lähi on harrastematkalla ulkomailla. Ei siis voinut käydä siellä lastenvalvojan luona niin kuin lv koko puhelun ajan antoi ymmärtää.
Täyttelin elatuskykylaskelman niin kuin kuuluukin ja lähetin lastenvalvojalle. Lastenvalvoja lupasi soittaa, kun lähi on käynyt sovitusti hänen luonaan.
Lastenvalvoja soittikin ja kertoi mihin tulokseen oli lähin kanssa tullut. Summa kuullosti perin suurelta verrattuna siihen, mikä meidän vanhempien tuloero on. Aloin kyselemään lähin kuluista, että minkäslaiset kulut hänellä oikein on. Lv sanoi napakasti, että kulut on suhteutettu hänen tuloihinsa. Ei siis mitään kohtuullisia kuluja vaan suhteutettuna tuloihin. Lähi saa vapaasti maksaa useamman tonnin asuntolainaa pois, kun etä maksaa siitäkin osan. Reilua?
Lasten kuluista kyselin ja lasten kalliit harrastukset oli hyväksytty mun maksettaviksi vaikkei ole koskaan edes kysytty, että haluanko osallistua niihin. Jotkut soittotunnit vielä ymmärrän, mutten sitä, että lapsille on hankittu hevosista, mökkäreistä ja mikroautoista lähtien kaikkea mahdollista. Monta vuotta sitten hankitut sähköurutkin oli lyöty listaan. Ei kai niitä joka vuosi uusia ostella?
Ihmettelin siinä vähän ääneen noita asioita ja lv myöntyi tiputtamaan elatusmaksua 10 euroa/ lapsi. Pyysin silti vielä laskelmaa nähtäväkseni, mutta lv kieltäytyi sitä antamasta minulle. Ihmettelin sitä, etenkin kun siinä ohjeistuksessa oli maininta laskelmista, että liitetään sopimukseen liitteeksi. Hän totesi, ettei voi ilman lähin suostumusta. Lupasin, että omalta osaltani laskelmat saa kyllä ihan vapaasti näyttää lähille. Lv sanoi, että jos haluan laskelmat nähdä, hän joutuu sitten ottamaan pois joitakin vähennyksiä, mitä oli minulle hyväksynyt. En ole edes pyytänyt mitään vähennyksiä, mihin ei olisi oikeus. Mitä hän voisi siitä poistaa? Kuullostaa kiristykseltä tai pelottelulta. Miksi laskelmien näyttäminen on niin vaikeaa? Mitä salattavaa niissä on?
Ai niin. Lapset kertoivat, että lähi on harrastematkalla ulkomailla. Ei siis voinut käydä siellä lastenvalvojan luona niin kuin lv koko puhelun ajan antoi ymmärtää.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ehkä teidän perheessä on totuttu korkeaan elintasoon. Sopimuksessa yleensä sanotaan että lasten elintason pitää pysyä samana, kuin ennen eroa.
Siksi siis ex-puolisosi elää niinkuin ennenkin. Luulitko että hän jää roikkumaan onnettomana sossunluukulle? Ehkä hän tienaa jotain, eikä elä sinun siivelläsi. Elämä jatkuu.
Ennen eroa lapsilla ei ollut maksullisia harrastuksia ja elimme muutenkin köyhyysrajan alapuolella lähinnä tulojeni ja lapsilisen varassa, mutta hengissä selvisimme, kun tingimme kaikesta mahdollisesta.
Eron jälkeen oma elintasoni on pysynyt suht ennallaan, lähin perhe ja lasten elintaso on noussut huomattavasti. Lähin tulot ovat nykyään 8 kertaa suuremmat kuin omani. Olen tyytyväinen, että lapset pärjäävät hyvin ja heillä on siellä hyvä elintaso. Ihmettelen lähinnä sitä, että miksi niitä laskelmia ei anneta minulle nähtäväksi.
Niin ja todellakin, ex eli ennen eroa siivelläni.
Siis millä perusteella voidaan vuosia sitten ostetut harrastusvälineet laittaa vielä etän maksettavaksi harrastemenoina jos siitä ei ole sovittu etän kanssa niitä ostettaessa?
oikealta. Hanki tieto jostakin, esim. elatusvelvollisten liitolta tai sosiaaliasiamieheltä, täältä tuskin tulee aivan varmaa tietoa. Äläkä laita nimeäsi hätiköidysti mihinkään. Maksa minimiä siihen asti, kunnes asia on sovittu.
PS. itse vältän puhelimessa keskustelua LV ym. kanssa (pyrin hoitamaan kirjallisesti kaiken yhteydenpidon), ja jos joudun puhumaan, niin äänitän kaikki puhelut.
Minullekin Lv ehdotti ihan pokkana että pitäisi maksaa jopa 450 euroa 1500 euron nettopalkasta...Koska äidillä miinusmerkkinen saldo menojen jälkeen!
No onneksi en moiseen äidin ja LV:n vedätykseen suostunut! Kuinkahan moni kiltti mies on syötin nielaissut??
Mon i isä vissiin ajattelee että lastenvalvojalla on joku oikeus määrätä tms. Mutta ei ole! Ja asianajajan jos ottaa mukaan niin johan on jutut ihan toisenlaisia ja sävyisiä!
Ota asianajaja! Se maksaa itsensä varmasti takaisin! Pyydä asianajajaa asioimaan lv:n kanssa. Kun lastenvalvojalla on laintunteva edustajasi nenän edessä, hän ei uskalla tehdä mitään mutu-tuntumalla.
ehdotukseen ei kannata suostua jos se tuntuu kohtuuttomalta. Kannattaa kuiten miettiä onko valmis alkaan riiteleen muutamasta kympistä. Lähi ajaa lastensa asiaa asianajajan avustuksella ja lapsi saa ilmanmuuta oikeusapua. Oikeudenkäynti ja asianajajan käyttö tulee siis lähille halvemmaksi kuin sinulle.
Ja sitten vielä noista papereiden julkisuudesta. Minulle lastenvalvoja ehdottomasti kieltäytyi näyttämästä etän laskelmia (tuloja ja menoja). Jostain sain sellaisen käsityksen ettei niitä ole luvallista näyttää tai käyttää kuin viranomaistarkoitukseen.
Minulle ei edes suostuttu kertomaan, kuinka paljon lasten kuluja oli saatu kasaan. Lähin tulot kyllä tiedetään viimeistään, kun lehdissä julkaistaan paikkakunnan eniten tienanneet. Ei ne mitään salaisuuksia ole. Menoista ohjeistuksen mukaan hyväksytään vain kohtuulliset kustannukset eikä niissäkään silloin pitäisi olla mitään salaista. Ei minunkaan puolelta ole mitään salattavaa. Lisäksi ohjeistuksessa oli maininta, että laskelmat liitetään soppariin liitteeksi. Onhan se reilua ja rehellistä niin. Silloin ainakin tietää, miksi maksaa minkäkin verran. Vai pitääkö vain sokeasti luottaa lv:n sanaan, että laskelmat ovat oikeudenmukaiset?
Nyt näyttäisi menevän niin, että kaikki mikä minulta jää näiden minimi kustannusten jälkeen yli, olisi menossa elareina lähille, riippumatta siitä, mitkä ovat lasten kulut tai lähin elatuskyky. Ei kai minun kuulu ihan puolia maksaa lasten kuluista, jos tulonikin ovat 1/8 lähin tuloista? Eikä lähin kuluina voida ihan kohtuuttomia hyväksyä, sillä eihän minun kuulu kustantaa hänen kohonneen elintasonsa mukaista elämää, kun oman perheeni elintaso on huimasti heikompi. Vai?
oikeasti tämä niin suosittelen että hylkäät lastenvalvojan esityksen. Voit esim. pyytää toista lastenvalvojaa laskemaan uudestaan nuo tulot ja menot. Tämä tietenkin voi olla vaikeaa jos kyseessä on pienen kunnan sosiaalivirasto. Ota myös yhteyttä oikeusaputoimistoon ja selvitä oikeutesi oikeusapuun. Maksaahan se lakimiehen käyttö mutta jos tunnet kärsiväsi epäoikeudenmukaisuutta niin se on ainoa vaihtoehto. Kannattaa myös ottaa yhteyttä Elatusvaelvollisten liittoon. Heillä voi olla tietoa hyvistä lakimiehistä ja oikeustapauksista.
Ja vielä muistutuksena: mihinkään sopimukseen ei kannata suostua jos se tuntuu kohtuuttomalta. Lastenvalvoja ei ole mikään ylijumala näissä asioissa vaan hänen tehtävänsä on toimia sovittelija näissä asioissa.
Minä en äitinä oikeasti ymmärrä tätä nähtävästi vallitsevaa tapaa "rahastaa" elatusmaksuilla!
Erosin ensimmäisestä miehestäni jo 13 vuotta sitten ja silloin sovimme elatusmaksuiksi sen saman minkä kunta maksaisi elatustukea (en ole nimistä varma..)ja välillä on ollut tiukkaa rahasta, mutta ei ole kyllä tullut mieleenkään vaatia korotusta maksuihin tms. Siis hyvät naiset! Jos lapset ovat isänsä luona kuitenkin, onhan se lastenkin etu että isällä ovat asiat kunnossa, ja mahdollisuus säälliseen elämään! Meillä olemme erikseen aina sopineet kalliimpien hankintojen kohdatessa (esim silmälasit jne) maksuista, ja aina on isä ymmärtänyt osallistua niihin riitelmättä.
Lapsi harrastaa tasan sitä mihin vanhemmilla on varaa, ja jos isällä on varaa maksaa kalliista harrastuksista, hän voi ne halutessaan maksaa, tai vice versa, äiti maksaa jos on varaa. Jos ei kummallakaan ole varaa, silloin unohtaisin kalliit harrastukset! On monia harrastuksia jotka eivät maksa paljoa...
On varmasti olemassa huonoja isiä, mutta on varmasti olemassa huonoja äitejäkin!
uusperheen äitinä ja lähi-äitipuolena en todellakaan ymmärrä tätä isien aliarvostusta!Tai nyksän tai eksän..Meillä exän uusi on aivan tavallinen ihminen, ei pahaa sanottavaa, vaikka hänellä omat sääntönsä onkin, oma on kotinsakkin pitäähän hänen voida siellä komentaa vaikka sitten minunkin lapsiani. Miehen exä ei pystynyt lapsista huolehtimaan, niin sitten huolehdimme me, nyt alkaa asiat hänelläkin paranemaan, ja voi taas lapsia tavata, erittäin iloinen asia, ei ole hänenkään kanssaan koskaan joutunut kummemmin riitelemään, kun olen itsekkin osannut mielestäni käyttäytyä hyvin häntä kohtaan, syyllistämättä.
Jokaista lapsensa hylännyttä isää kohtaa luulen löytyvän ainakin (toivottavasti enemmän) kolme lastaan rakastavaa isää..
Ei ikikuuna päivänä tulisi mieleeni rahastaa lasteni isältä lisää elatusmaksuja siksi kun itsellä on tiukkaa, kuuluhan se lasten elatus minullekkin. Ja eiköhän sossu auta niitä joilla tulot jäävät alle normin. Ei ole tarkoitus että isä kustantaa äidin, vaan lasten kuluja!
Selvennykseksi vielä, en maksa kenellekkään elatusmaksuja, eikä maksa nykyinen miehenikään, en siis ole katkera rahoista joista joudumme luopumaan, molemmat ollaan saavalla puolella, mutta ei rahastamassa!
Itsekkään en ymmärrä näitä lähejä olivat sitten isiä tai äitejä jotka ovat aina käsi ojossa, että lapsi tarttee nyt uudet sukset.Pitää olla just reimat tai jotku muut merkkivaatteet päällä ja sitte ollaan kauheita isiä/äitejä jos ei olla rahaa ojentamassa tai uhkaillaan, että lapsia et näe jos ei ala rahaa tulemaan.Kerta kaikkiaan kamalaa minusta.Itse saan ns. minimiä exältä ja olen siihen ihan tyytyväinen, eikä tule mieleenikään mankua yhtään enempää.Olen positiivisesti yllättynyt jos oma-aloitteisesti joskus ostaa jotaa kivaa lapselle.
Monet lähiäidit kuulevat säännöllisesti exiltään, miten elävät exän siivellä sillä minimin suuruisella elarilla.
Samat exät eivät osallistu vapaaehtoisesti mihinkään.
Tuon argumentin jos kuulisin joskus, nollaisin sen heti kyllä ihan jo tosiasioilla!
Piruuttani tekisin varmaan kirjallisen laskelmankin todistamaan asiaa.
Elatusvastuu lapsesta on molemmilla vanhemmilla, mutta ei se tarkoita, että etävanhemmalta nyhdetään kaikki/lähes kaikki lapsen ns. ylimääräiset kulut elatusmaksujen lisäksi.
Meillä on jo kaksi vanhinta opiskelemassa ja pois kotoa, ihan olemme molemmat avustaneet heitä etäisän kanssa omien varojemme mukaan, alaikäisiä kuitenkin ovat siis vielä.
Ja saman tien kun muuttivat, isä alkoi maksaa elarit suoraan heille itselleen, ja minä maksan vastaavan summan kui hänkin.
Rahasta on meillä tavallisilla tallaajilla varmaan aina tiukkaa, eikä minunkaan talouttani helpota, että elarit menevät lapsille, ja itse maksan saman verran, vaikka ovat viikonloppuisin kotona.
Mutta elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin se raha, oikeasti! esim ne lapset! Onneksi sattui ensimmäinen puoliso olemaan sellainen joka myös tajuaa tämän, vaikkemme ydessä enää olekkaan.
En sano ettei niitä kusipäitäkin olisi, on varmaan ja monta, mutta omalla asenteellakin voi aika paljon vaikuttaa asioihin. Ja luulempa että lapsien arvostuksen saa se osapuoli joka osaa käyttäytyä, ja pidättäytyy haukkumisesta ja liiallisesta rahastuksesta.
Sama lienee tässä vallitsevassa exänyksä-sodassa, se joka käyttäytyy, lopulta saa kiitoksen.
Minä ainakin olen kiitollinen, että isänkin luona on toinenkin aikuinen joka pitää huolta, ja ei ne meidän kullannuputkaan äidit aina ole täydellisiä...
varsinkin vanhemmastaan mustasukkainen teini osaa kyllä varmaan olla hankalakin, vaikka rakas olisikin!