Kolme vuotta sitten, 18 täytettyäni, muutin pois kotoa (vaikka väkisin, näin aika paljon vaivaa) koska tunsin etten pysty olemaan silloisella kotipaikkakunnallani. Olin elänyt siellä siinä vaiheessa viisi vuotta enkä ollut tutustunut kehenkään ja tilanne tympi pahasti. Jätin lukion kesken ja menin amikseen toiselle puolelle Suomea.
Amiksessa piristyin aluksi, mutta ei sekään paljon jaksanut kiinnostaa. Tietysti minun oli vaikea olla ihmisten kanssa, mutta se nyt on vitun vanha juttu ei sitä jaksa selittää..... Vedin siellä amiksessa kumminkin ensimmäiset perskännini ja se oli aika kiinnostavaa. Muutin sitten omilleni sillä amispaikkakunnalla lopettaakseni lukion. = muutin keskustaan opiskelijakämppään
Join aluksi vajaan sikspäkin per ilta, se kasvoi ja minun piti äkkiä ostaa pikemmin mäyräkoiria, olin kännissä koko ajan. Kävin lukiota tyyliin "menen kouluun mutten tajuu mistään mitään ja jaksan sillä että ajattelen illan kännejä". Kesällä tuli tauko koska olin sukulaisissa. Aloitin kumminkin elokuussa saman uudestaan ja annoksekseni vakiintui se mäyräkoira illassa, tai tulee vakavaa ahdistusta.
Jatkoin samaan tyyliin kirjoituksiin. Menin niihinkin kännissä / krapulassa, päivästä riippuen. Arvosanani laskivat keskimäärin noin kahdella numerolla yleisesti ottaen.
Valmistuin ylioppilaaksi ja osallistuin kesällä vapaaehtoistyöhön Ruotsissa. Olin koko ajan kännissä vaikka ajelin rautatievehkeillä. Rakastuin mutta viina pilasi kaiken.
Syksyllä aloin opiskelemaan biologiaa. Minulla oli hyvät aikeet mutta ei, kerta kaikkiaan vaan rupesin taas vetämään niitä mäyräkoiria ja jatkoin sitä niin että olin kevättalvella hirveässä kunnossa, minulla oli yhtäkkiä parin viikon putkia ja järkyttäviä vieroitusoireita. Mutta ei se vittu mitään, eihän se ole kukaan oikea ihminen vaan minä... Opiskeluista ei tietysti tullut mitään.
Sain kesätöitä ulkomailta. Lähdin sinne taas sillä asenteella että ainakaan en rupea juomaan. Rupesin kumminkin ja ryypin pitkin kesää hiljakseen. Homma kulminoitui elokuulle (tälle kuulle) kun join koko ajan, jouduin viikon sisällä kahdesti putkaan (siis ulkomailla) ja jätin tulematta töihin. Sain kesätöistä potkut. Vähän oli vaikea hommata itsensä Suomeen.....
Olen nyt kotona ja odotan muuttoa uudelle opiskelupaikkakunnalle. Olen kännissä ja oikein tunnen kuinka oikea kylki huutaa lepoa. Vittu...
No tämä oli nyt kai lähinnä alkoholista, mutta yksinäisyys on se avainsana... voi paska, en tajua miten jaksan eteenpäin mutta pitänee yrittää.
Amiksessa piristyin aluksi, mutta ei sekään paljon jaksanut kiinnostaa. Tietysti minun oli vaikea olla ihmisten kanssa, mutta se nyt on vitun vanha juttu ei sitä jaksa selittää..... Vedin siellä amiksessa kumminkin ensimmäiset perskännini ja se oli aika kiinnostavaa. Muutin sitten omilleni sillä amispaikkakunnalla lopettaakseni lukion. = muutin keskustaan opiskelijakämppään
Join aluksi vajaan sikspäkin per ilta, se kasvoi ja minun piti äkkiä ostaa pikemmin mäyräkoiria, olin kännissä koko ajan. Kävin lukiota tyyliin "menen kouluun mutten tajuu mistään mitään ja jaksan sillä että ajattelen illan kännejä". Kesällä tuli tauko koska olin sukulaisissa. Aloitin kumminkin elokuussa saman uudestaan ja annoksekseni vakiintui se mäyräkoira illassa, tai tulee vakavaa ahdistusta.
Jatkoin samaan tyyliin kirjoituksiin. Menin niihinkin kännissä / krapulassa, päivästä riippuen. Arvosanani laskivat keskimäärin noin kahdella numerolla yleisesti ottaen.
Valmistuin ylioppilaaksi ja osallistuin kesällä vapaaehtoistyöhön Ruotsissa. Olin koko ajan kännissä vaikka ajelin rautatievehkeillä. Rakastuin mutta viina pilasi kaiken.
Syksyllä aloin opiskelemaan biologiaa. Minulla oli hyvät aikeet mutta ei, kerta kaikkiaan vaan rupesin taas vetämään niitä mäyräkoiria ja jatkoin sitä niin että olin kevättalvella hirveässä kunnossa, minulla oli yhtäkkiä parin viikon putkia ja järkyttäviä vieroitusoireita. Mutta ei se vittu mitään, eihän se ole kukaan oikea ihminen vaan minä... Opiskeluista ei tietysti tullut mitään.
Sain kesätöitä ulkomailta. Lähdin sinne taas sillä asenteella että ainakaan en rupea juomaan. Rupesin kumminkin ja ryypin pitkin kesää hiljakseen. Homma kulminoitui elokuulle (tälle kuulle) kun join koko ajan, jouduin viikon sisällä kahdesti putkaan (siis ulkomailla) ja jätin tulematta töihin. Sain kesätöistä potkut. Vähän oli vaikea hommata itsensä Suomeen.....
Olen nyt kotona ja odotan muuttoa uudelle opiskelupaikkakunnalle. Olen kännissä ja oikein tunnen kuinka oikea kylki huutaa lepoa. Vittu...
No tämä oli nyt kai lähinnä alkoholista, mutta yksinäisyys on se avainsana... voi paska, en tajua miten jaksan eteenpäin mutta pitänee yrittää.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olet alkoholisti kun viina hallitsee elämääsi noin pahasti ja olet fyysisesti sekä tunnetasolla siitä riippuvainen.
Kannattaisi ehkä hakea jotain apua vai mitä?
hakea apua. Uskaltaa myöntää asioita itselleen ja uskaltaa kertoa siitä myös niin, että muut voivat saman lukea. Sekin on jo paljon ja voi auttaa vähän selkeyttämään asioita, vaikkei psykologin kommentteja täältä takaisin saisikaan.
on pahan henkisen olosi seuraus.
Syy, eli ahdistuksesi, pitää hoitaa kuntoon niin pääset eroon alkoholistakin.
Kerro lääkärille tilanteesi, ja hän määrää sopivat mielialalääkkeet niin että pääset jaloillesi, ja pystyt hoitamaan sosiaalista elämääsi sekä sen kautta hyvinvointiasi.
Lopeta alkoholin käyttö, kyllä siihen pystyy kun lääkkeet poistavat vanhan ahdistuksen. Jos tuntuu vaikealta niin se on normaalia vieroitusta. Siihen saa avun jostain vertaistukiryhmästä esimerkiksi jos ei muuta keksi. Lääkärikin saattaa kieltää alkoholin lääkityksen yhteydessä.
Kyllä se siitä, pikkuhiljaa sen lääkityksen sitten voi varmaan lopettaa kun asiat menevät paremmin, ja voit henkisesti hyvin.
on niin että ihmiset tarttee toisen ihmisen, edes yhden elämäänsä, jolle puhua pulputtaa. Aikuisena se on vanhempien jälkeen kumppani, sillä ystävät perustaa omat perheet lapsineen. Miten voi olla mahdollista että miltei kaikki vapaat (ja varatut) miehet on "hölmöjä", virran ja viinan vietävissä?
Tekisi mieli vetää pää täyteen viinaa ja lääkkeitä ja vetää veivit veke tallaisesta paskasta. En sentään yksin syntynyt elämään. Tuskaa ei voi sietää.
Olen vanha sielu, en jaksa juosta ja "kokea" kaikkea uutta ja nähdä elämää. Kammoan ihmispaljouksia.Tahtoisin vain asettua johonkin kaupunkiin, johonkin asuntoon hyvän/luotettavan ihmisen kanssa. Ei tuntuisi olevan liikaa pyydetty......
Lopeta HETI alkoholin käyttö tai alkoholin käyttö lopettaa sinut.
Tää on kaikkien aikojen paras keskusteluohje:
2017 13:54 Lopeta HETI alkoholin käyttö tai alkoholin käyttö lopettaa sinut
Ohje on annettu 9,5 vuotta kysymyksen jälkeen silloin parikympiselle
Nykyisin kysyjä on neljääkymppiä käyvä, ajat sitten valmistunut naistutkimuksen prosessoriksi vähemmistökansallisuuksien yliopiston mäyräkoirankasvatuksen
laitoksessa
Ohje on ajaton
Pahoinvointi vituttaa ketäpä ei vituttaisi riippuu toki minkälaatuisesta on kyse
Morot VITTU SAATANAT kun vituttaa helvetin paljon tai ehkä sanoin tämän vitsinä
Lohduta että vitutus kuuluu elämään toki VITTU SAATANAT aaaaaaaa saatanat aaaaaaaAaaaa perkeleen jumalauta että vituttaa ≤ mutta jos edellä mainittua tunnetta on liikaa niin on syytä hakea apua
Älkää itsetuhoisia miettikö,hakekaa apua. Mä kerran join amiskaan mennessä viinipullon,kukaan ei älynnyt edes,että oon siellä kännissä :0 lopetin juomisen pari vuotta sitten. Liikun ja syön terveellisesti.