Sokea rakkaus

Olin silloin hämärässä
jossakin välissä valon
ja pimeän rajalla
kaivaten rakastamista.
Uskalluin kotoa keskellä päivää
lähtemään minulle niin sokeaan
kaupunkiin.

Istuin ravintolassa
kun tulit pöytääni kuin lempeä sade
ja pikkuhiljaa muurini
maailmaa vastaan sortuivat
ujouteni helistessä pois minusta.

Sinä talutit minut vielä oudompaan
kaupunkiin
ja takerruin sinuun kuin hukkuva
pelastusrengaaseen.

Seisoit väristen odotuksesta
kun riisuin sinua
käsissäni kaikki herkkyys.
En voinut ihailla sinua
käytin suutani silminä kun vaelsin
pinnoillasi.
Huokaillut kuin tuulet hyväilivät
maistoin suolaiset meret
rintojesi kimpussa ahersin lapsen tavoin
ja tulvasi kovuuteni sulatti.

Taivas ja maa
me siinä välissä.
Tuntisinko sylisi jos toisten siinä olisin
olisikko taivas minun maassani.
15355
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

nyt kyllä olet tällä runollasi ylittänyt itsesi.
Kertakaikkisen u-pe-a,
jokainen säe elää.

Toiseksi viimeisen säkeen kohottaisin silti
ylitse muiden, siihen olet kirjoittanut niin
hienoja lauseita, että melkeinpä mykistyn luki-
essa.

Täydellistä työskentelyä !

Äänestä
  • ...tämä,
    siis olin melkein sokea muutaman kuukauden
    vaikka olisi nenän toista nenää vasten
    laittanut niin ei olisi voinut sanoa minkä
    näköinen toinen olisi.
    kyllä maailma oli pieni silloin.
    no en saanut sitä herkkyyttä mitä tunsin
    tuolloin tähän,se oli niin koskettavaa.
    kiitos rakas oppimestari kun poikkesit
    ja toivotan huippuhienoa viikonloppua sinulle.

    Äänestä

Olet kultainen, sanon viitaten sanoihisi toisaalla. Kiitos niistä.

Ja sitten muutama sana tästä runostasi. Menin ihan kananlihalle.

"Sinä talutit minut vielä oudompaan
kaupunkiin
ja takerruin sinuun kuin hukkuva
pelastusrengaaseen."

Tuttua.
Oudoissa kaupungeissa, outoja tunteita.

Ja loppua kohti vain paranee sananlento.
Kiitos.

Äänestä
  • ...kerran muutaman kuukauden melko huonolla
    näkökyvyllä ja maailma supistui pieneksi
    oli vain koti ,kauppa ja pankki niihin
    pystyi turvallisesti menemään ja olihan
    tuo runoni ravintolakin mutta kerran rohkenin
    menemään tuopille ja noin kävi kuinka kerroin
    ja kun joutuu syrjä kujille ja kun ei näe
    niin kaikki muuttuu oudoksi.
    niin täytä toiveeni ja laita postia,minä olisin
    laittanut jo jos tietäisin sähkärisi.
    kiitos rakas ystävä kun kunnioitit käynilläsi
    ja todella hyviä viikonloppuja sinulle,sydämestäni
    toivotan.

    Äänestä

Hurmio ei ole vain yksi kerta,
niitä riittää...
jotkut kerrat vain jäävät pysyvästi
mieleen, osa katoaa massaan.
Tämä ei ollut massaa, vaan vaan väripilkku,
tämä runosi siis.
Viikonloppua toivotan =)

Äänestä
  • ..oikein kunnolla kirjottaa sokean maailmasta
    tai en ollut aivan sokea ,näin kirkaan auringon
    hämärästi.
    no kaikki muuttuu herkemmäksi kun on yksi
    aisti vähemmän käytettävänä.
    hienoa kun sanot että väriläiskä tämä
    vaikken käsitä sitä-sitä samaa jaaritustani
    tämä vain on.
    kiitos kun poikkesit
    ja toivotan paljon hienoja hetkiä
    viikonloppuusi.

    Äänestä

tähän päivään
on tämä runosi
pidin tästä
sen sanomasta

sanotaan
rakkaus on sokea
se pitää paikkansa
ja kun sen tajuaa
sattuu...

mutta hienosti olit
tämän vienyt eteenpäin:)

Äänestä
  • ...tuli väärin,
    olisi pitänyt laittaa sokean rakkaus
    sillä omakohtaisesti kirjoitin
    eräästä vaiheesta elämässä,kovasta
    sellaisesta.
    kiitos kun poikkesit
    ja hyviä hetkiä viikonloppusi täyteen.

    Äänestä

Haluaisin kirjoittaa Sinulle paljon,
mutta aika pistää hanttiin.
Hieno runo ja tunnelma
...- Ja paljon Rakkautta
Sinulle,jos ei muuten,niin
päivä ja yö uniin,sillä
naisessa on koko kauneus
jaloimmillaan...siihen me
miehet uskotaan-on pakko.

Hyviä viikonloppuja.

Äänestä
  • ...ja kuinka upeita lumouksia
    aiheuttavat.
    no tämä oli vähän totinen tarina
    mutta silloisesta kurjuudesta on
    hyvä ammentaa kauniita hetkiä.
    valoa pimeän keskeltä.
    kiitos kun poikkesit kaikkea
    hyvää viikonloppuusi.

    Äänestä

  • runo64-1 kirjoitti:

    ...ja kuinka upeita lumouksia
    aiheuttavat.
    no tämä oli vähän totinen tarina
    mutta silloisesta kurjuudesta on
    hyvä ammentaa kauniita hetkiä.
    valoa pimeän keskeltä.
    kiitos kun poikkesit kaikkea
    hyvää viikonloppuusi.

    Aurinkoista aamua Sinulle ja Kiitän
    viestistä jota juuri luen tässä.
    Hienoa että totuuttakin on
    runoissa,sillä jos ja kun
    on eri kokemuksia niistä
    löytää hyviäkin aineksia
    vaikka runoiksi asti.

    Ellei ole mistä ammentaa,niin
    silloin on mielikuvituksen
    vuoro astua peliin.
    Ajatella jos ei olisi edes
    mielikuvitusta ihmisellä tai
    ei osaisi ilmaista niitä.

    Hyvää pyhän jatkoa.

    Äänestä

Hämärässä
valon ja pimeän rajamailla
rakkaus rinnassa
sykkien kiivaasti

ja se uskallus?

Hän rohkaisi avautumaan
antamaan merkin itsestään
purettuaan muurin
poistettua ujouden

tartuit hukkuvana pelastus renkaaseen.

Intohimosi lumoissa
näit vain hänet
olit lumottu
herkkyydellä sulatettu.

Taivas, maa ja hän
vain te kaksi

hän olisi taivas maassasi!

Näin uskon, toivon ja tiedän, näin "sokeakin" voi hähdä! :)

Hyvä runo, hyvä niin!!!

Äänestä
  • ...ilmaisit niin hyvin runoni sisätöä,
    paremmin kuin itse pystyy,pystyisi.
    huomasin kun näkö meni
    niin toiset aistit terävöytyi.
    no en saannut valmistautumis aikaa
    se meni viikossa mutta onneksi sitä oli
    kulkenut "silmät auki" ihmetellen kaikkea
    niin oli kaikesta selvä "muisti jälki",
    se auttoi kovasti.
    kiitos kun poikkesit ja kaikkea hyvää
    viikonloppuusi.

    Äänestä

Ohops mikä runo sinulta,
rohkea mutta hyvä!

Äänestä
  • ...näkö meni kolmeksi kuukaudeksi
    niin tämä oli yksi kertomus siltä ajalta.
    totinen tarina mutta sinä tuot aina iloa
    ja iloisena kiitän sinua käynistäsi
    ja kaikkea hyvää viikonloppuusi toivotan,
    lämmöllä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


runo64 kirjoitti:

Olin silloin hämärässä
jossakin välissä valon
ja pimeän rajalla
kaivaten rakastamista.
Uskalluin kotoa keskellä päivää
lähtemään minulle niin sokeaan
kaupunkiin.

Istuin ravintolassa
kun tulit pöytääni kuin lempeä sade
ja pikkuhiljaa muurini
maailmaa vastaan sortuivat
ujouteni helistessä pois minusta.

Sinä talutit minut vielä oudompaan
kaupunkiin
ja takerruin sinuun kuin hukkuva
pelastusrengaaseen.

Seisoit väristen odotuksesta
kun riisuin sinua
käsissäni kaikki herkkyys.
En voinut ihailla sinua
käytin suutani silminä kun vaelsin
pinnoillasi.
Huokaillut kuin tuulet hyväilivät
maistoin suolaiset meret
rintojesi kimpussa ahersin lapsen tavoin
ja tulvasi kovuuteni sulatti.

Taivas ja maa
me siinä välissä.
Tuntisinko sylisi jos toisten siinä olisin
olisikko taivas minun maassani.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu