Miten nuo nollaussäännöt menee kun pitäisi muuttaa ketjutetut nollaluokan rasiat maadotettuihin...
Sitenhän ei käsittääkseni enää nykyään saa tehdä, että nollaa jokaisen ketjun pistorasian erikseen.
Mutta saako siten tehdä että nollaa ensimmäisen rasian, ja jatkaa siitä sitten eteenpäin 3-johtimisella kaapelilla lopuille rasioille?
Sitenhän ei käsittääkseni enää nykyään saa tehdä, että nollaa jokaisen ketjun pistorasian erikseen.
Mutta saako siten tehdä että nollaa ensimmäisen rasian, ja jatkaa siitä sitten eteenpäin 3-johtimisella kaapelilla lopuille rasioille?
Vastaukset 12
Vanhimmat
ole saanut tehdä ketjutuksen pistorasioissa vanhankaan säännön mukaan. Vaikka en tunnekkaan uusinta standaria uskoisin, että vieläkin pätee sääntö, että nollaus voidaan tehdä siinä jakorasiassa josta pistorasioiden ketjutus alkaa.
Nykysäännöissä tuumataan että nollauksen saa tehdä pistorasiassa kunhan siitä ei jatketa eteenpäin. Eli yhden rasian voi nollata.
Mutta eikö kuitenkin nollauksen aikakaudella, kuten esim. 70-luvulla ole kuitenkin schukojen kutjutuksissa nollattu jokainen rasia erikseen?
Miksiköhän tuollainen sääntö on olemassa?
Onhan se toimivuuden kannalta ihan sama missä ne rasiat nollaa?
Kerrostalossa vuodelta -69 jossa joskus tuli asuttua ei rasioihin tullut suojamaata ollenkaa, ei edes keittiön ja pesuhuoneen maadoitettuihin. Kaapelit oli kyllä paksut. Keittiöönkin tuli 4mm2 takoa.
Vain jakorasiasta tulevan päättyvän sukon sai nollata. Ketjutuksessa piti aina käyttää kolmea johdinta.
Nollaus on kielletty, koska nollajohtimen katketessa laitteen runkoon ilmestyy jännite.
"Vain jakorasiasta tulevan päättyvän sukon sai nollata. Ketjutuksessa piti aina käyttää kolmea johdinta."
Miksi? Kiinnostaisi tietää että miksi tuollainen sääntö?
Koska liittimen alle olisi tullut kolme johdinta, eikä olisi pysyneet luotettavasti kiinni. Tuo oli sen ajan selitys. Suojaruuvilta ei saanut jatkaa seuraavan rasian nollaliittimelle.
kun et ole saanut koulutusta.
Ai en ole saanut vai?
On kyllä koulutus. Koulussa kun ei vaan käsitelty kyseisiä asioita.
Määräyksiä muutenkaan ei käyty juurikaan läpi.
Ihminen vaan se sähköasentajakin on, ja ei voi kaikkia määräyksiä ym. asioita tietää.
Muutenkin ylipäätään sähköasentajilla on aika heikko tuo määräysten tunteminen. Veikkaan että joka päivä ammattilaisetkin tekevät tietämättään pieniä määräysten rikkomisia. Kukaan tarkastaja kun ei ole aina työkohteessa valvomassa, että mitä tehdään ja miten. Oikeastaan sähkäri voi säveltää työmaalla ihan mitä vain, kunhan se ei näy päällepäin, ja kaikki toimii niinkuin pitää. Kaikenlisäksi asennusfirmassa se työntekijä ei ole edes vastuussa asennuksistaan, vaan firman sähkötöiden johtaja. Ei niitä rasioita ym. rupea kukaan enää työn valmistuttua aukaisemaan ja katsomaan, jos kaikki toimii ja menee tarkastuksista ja mittauksista läpi.
nollajohtimen katketessa jos käytetään sellaista pistorasiaa missä on rasiassa nollattu mutta pistorasiassa vikavirtasuoja.
Omasta mielestä runkoon tulee jännite kun sama virtamäärä menee vaiheen kautta vikavirran läpi laitteen kautta takaisin vikavirran nollaan ja sieltä nollalenkin kautta maahan.
Onkohan näin?
Jos siis et vedä uutta syöttöä. Jakorasialta eteenpäin kolmekarvaa.
että jos on 0-luokan pistorasia, mistä jatkuu (ketjutettu) seuraavalle pistorasialle, niin sitä ei saa nollata, vaan nimenomaan se viimeinen pr mihin tulee vain kaksi johdinta (mu ja har tai si riippuen asennusajasta) niin vain ja ainoastaan sen saa nollata, mutta jos nollaat jo jakorasiassa ja viet 3 johdinta ketjuuntuvalle pistorasialle pitää ketjun seuraavatkin pistorasiat maadoittaa 3 johdin järjestelmän mukaan (TNS) koska TNS järjestelmän jälkeen ei saa enään käyttää TNC järjestelmää...