Tää on mun eka novelli täällä, joten älkää olko hirveen julmia...
Kävelin pitkin puistoa. Vilkaisin kolmannen kerran kelloani ja huokaisin. 15- minuuttia myöhässä. Ei se ollut Jessen tapaista myöhästellä.
Ohitin käsikkäin kävelevän nuorenparin ja vihreällä, vanhalla puistonpenkillä istuvan, korvalappustereoita kuuntelevan teinin. Musiikki oli niin kovalla, että saatoin kuulla hänen kuuntelevan 50 cent:in many man-kappaletta.
Jatkoin kävelemistä.
Vihdoin istahdin kauas muista. Lähimailla ei näkynyt ristin sielua.
Paitsi yhtäkkiä huomasin polulla kävelevän tutun ihmisen.
- Sami! huusin kaverilleni. Tai ennemminkin tutulle. Kaverin kaveri se oikeastaan oli.
- Ai, kato Sara! se sano ja horjahti vähän. Oliko se juonut? Tähän aikaan päivästä!
- Mitäs sä täällä yksinäs? Sami kysy takerrellen vähän sanoissaan.
- Oottelen tässä Jesseä. Tosin sen olis pitänyt tulla jo puoli tuntii sitten... sanoin ja katsahdin ympärilleni.
- Vieläkö sä sen kanssa hengaat!? Älä nyt viitti! Sellanen tyyppi. Sä voisit saada paljon parempaakin. Ja vanhempaa. Se on varmaa neitsytkin vielä!
- Ensinnäkin ei oo. Ja sitä paitsi mitä pahaa on neitsyissä? kysyin siltä. Olinhan mä itsekin neitsyt.
- Ei mitään. Ei ainakaan sussa. Tosin mun mielestä on typerää säästellä itseään. Mehän voitais alottaa jo nyt...
Mä katoin kauhistuneena Samiin ja jäykistyin. Mitä vittua se oikeen aiko?
Ennen, kun mä edes tajusin, se oli jo mun kimpussa. Kosketteli liian intiimisti ja puristeli. Mä en pystyny rimpuilemaan irti sen otteesta. Sehän oli 180cm ja selvästi bodannu. Ja mä taas. Mä alitin hiuksen hienosti 160cm!
Jossain vaiheessa se alko riisumaan mun vaateita. Toisin sanoen repimään.
- Hullu! Päästä irti! Päästä irti!
- Myönnä pois. Sä tykkäät tästä... se sano ja nuoli mun niskaa.
- Sä satutat mua! mä huusin sille takas ja itkien epätoivosesti.
- Sara! Se oli Jesse. Sillä hetkellä maailman ihanin ääni. Sillä oli Antti mukana. Ne repi yhessä Samin mun päältä. Jesse anto mulle repusta pyyhkeensä ja kääri mut siihen.
Mä yritin nousta seisomaan, mutta tajusin, että jalat petti alta, ja Jesse kanto mut niille.
Mä en tiedä, mitä Antti teki Samille, mutta verissäpäin Sami ainakin lähti.
Kävelin pitkin puistoa. Vilkaisin kolmannen kerran kelloani ja huokaisin. 15- minuuttia myöhässä. Ei se ollut Jessen tapaista myöhästellä.
Ohitin käsikkäin kävelevän nuorenparin ja vihreällä, vanhalla puistonpenkillä istuvan, korvalappustereoita kuuntelevan teinin. Musiikki oli niin kovalla, että saatoin kuulla hänen kuuntelevan 50 cent:in many man-kappaletta.
Jatkoin kävelemistä.
Vihdoin istahdin kauas muista. Lähimailla ei näkynyt ristin sielua.
Paitsi yhtäkkiä huomasin polulla kävelevän tutun ihmisen.
- Sami! huusin kaverilleni. Tai ennemminkin tutulle. Kaverin kaveri se oikeastaan oli.
- Ai, kato Sara! se sano ja horjahti vähän. Oliko se juonut? Tähän aikaan päivästä!
- Mitäs sä täällä yksinäs? Sami kysy takerrellen vähän sanoissaan.
- Oottelen tässä Jesseä. Tosin sen olis pitänyt tulla jo puoli tuntii sitten... sanoin ja katsahdin ympärilleni.
- Vieläkö sä sen kanssa hengaat!? Älä nyt viitti! Sellanen tyyppi. Sä voisit saada paljon parempaakin. Ja vanhempaa. Se on varmaa neitsytkin vielä!
- Ensinnäkin ei oo. Ja sitä paitsi mitä pahaa on neitsyissä? kysyin siltä. Olinhan mä itsekin neitsyt.
- Ei mitään. Ei ainakaan sussa. Tosin mun mielestä on typerää säästellä itseään. Mehän voitais alottaa jo nyt...
Mä katoin kauhistuneena Samiin ja jäykistyin. Mitä vittua se oikeen aiko?
Ennen, kun mä edes tajusin, se oli jo mun kimpussa. Kosketteli liian intiimisti ja puristeli. Mä en pystyny rimpuilemaan irti sen otteesta. Sehän oli 180cm ja selvästi bodannu. Ja mä taas. Mä alitin hiuksen hienosti 160cm!
Jossain vaiheessa se alko riisumaan mun vaateita. Toisin sanoen repimään.
- Hullu! Päästä irti! Päästä irti!
- Myönnä pois. Sä tykkäät tästä... se sano ja nuoli mun niskaa.
- Sä satutat mua! mä huusin sille takas ja itkien epätoivosesti.
- Sara! Se oli Jesse. Sillä hetkellä maailman ihanin ääni. Sillä oli Antti mukana. Ne repi yhessä Samin mun päältä. Jesse anto mulle repusta pyyhkeensä ja kääri mut siihen.
Mä yritin nousta seisomaan, mutta tajusin, että jalat petti alta, ja Jesse kanto mut niille.
Mä en tiedä, mitä Antti teki Samille, mutta verissäpäin Sami ainakin lähti.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jatka toi oli ihmeen hyvä jos seoli alottelijan tekstiä.. :)
joo yhdyn toho ekaa arvosteluu!! toi oli hyvää textii jos oot alottelija kerran..odotan innolla jatkoa jos jatkat x))
Jatkat kyllä tota.. Se oli ihan sairaan hyvä!!
älä jatka......
ihan tylsä....
meijän pitäis jatkaa... ku tää on jatkotarinat-kohdassa!^^ ;)