Olen tässä miettinyt eri yliopistojen arvostusta...
Tietysti Helsinki on aina ykkönen Suomessa. Onhan se Suomen suurin, ja sinne on varmasti vaikein päästä.
Entäs mikä on vähiten arvostetuin? Joensuun yliopisto?
Erityisesti minua kiinnostaa, mitkä muut yliopistot Helsingin lisäksi ovat arvostetuimpia? Oulu? Jyväskylä? Tampere?
Entä mikähän olisi esimerkiksi Kuopion yliopiston arvostus?
Varmasti kaikista yliopistoista Suomessa saa laadukasta opetusta... Mutta silti minua kiinnostaa, mitä Suomi arvostaa..
Mielipiteitä, kiitos. :)
Tietysti Helsinki on aina ykkönen Suomessa. Onhan se Suomen suurin, ja sinne on varmasti vaikein päästä.
Entäs mikä on vähiten arvostetuin? Joensuun yliopisto?
Erityisesti minua kiinnostaa, mitkä muut yliopistot Helsingin lisäksi ovat arvostetuimpia? Oulu? Jyväskylä? Tampere?
Entä mikähän olisi esimerkiksi Kuopion yliopiston arvostus?
Varmasti kaikista yliopistoista Suomessa saa laadukasta opetusta... Mutta silti minua kiinnostaa, mitä Suomi arvostaa..
Mielipiteitä, kiitos. :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kansainvälisessä vertailussa Helsinki on suomalaisista ylivoimainen, ja Turku kakkonen. Ei kyllä ole mikään ihmekään, kun katsoo mitkä kaksi yliopisto saavat eniten rahaa käyttönsä.
Helsinki, Tampere ja Turku ovat kaikki ok ylipistoja, Lapin, Kuopion ja Jyväskylän jo sitten vähän B-luokkaisempaa, ja näistä Jyvis ehkä paras.
ns. Shanghain listalla Helsingin yliopisto 68.
Turku ja Oulu löytyvät väliltä 303-401.
Välillä 402-503 on Kuopio, TKK ja Jyväskylä.
Muita ei listalta sitten löydykään. Yllättävää, ettei Tampereen yliopistoa listalla ole.
lisätietoa: http://www.arwu.org/rank2008/EN2008.htm
"Yllättävää, ettei Tampereen yliopistoa listalla ole. "
No ei oikeastaan. Listalla olevista suomalaisyliopistoista poiketen Tampereella ei ole matemaattis-luonnontieteellistä tiedekuntaa (tai Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekuntaa (Kuopio), Luonnontieteellistä tiedekuntaa (Oulu) tms.) Siitä tietysti seuraa vähäisempi rahoitus (esim. humanistiset ja yhteiskuntatieteet eivät ole yhtä rahoitusseksikkäitä...) ja vähäisempi englanninkielisten ja/tai luonnontieteellisten julkaisujen määrä. Painottipa mitä tahansa noista tavallisimmin käytetyistä mittareista, Tampere ei niillä mitaten pärjää. Ei se välttämättä huonoa yliopistoa merkitse, mutta huonoa tiedekuntavalikoimaa kyllä, jos tarkoituksena on päästä noille listoille. :)
Kenen arvostuksesta puhutaan? Lukiosta tulevat abit katsovat yleensä sisäänpääsyprosentteja, jotka eivät kerro yhtikäs mitään opetuksen ja tutkimuksen tasosta. Korkeintaan ne kertovat abien kiinnostuksesta (joka perustuu yleensä heikkoihin tietoihin, mielikuviin).
Yleensä vertaillaan yliopistojen tutkimusta eri listoilla. Niissä käytetään erilaisia indeksejä (tilastoja tutkimusjulkaisuista, erityisesti arvostettuja referee-julkaisuja). Toisissa painotetaan luonnontieteitä, jolloin kuva epätasapainottuu. Joissakin taas painotetaan vanhoja meriittejä, eikä viime vuosia niinkään. Usein kokoa ei huomioida, jolloin isot pärjäävät suhteessa pieniin. Toisin sanoen: yliopistojen järjestys riippuu siitä, mitä mitataan ja miten.
Yleisesti ottaen tietysti olennaisinta on rahoituksen suuruus. Yliopiston budjetin katsominen on yksi tapa valita. Maailman huippuyliopistojen (Yhdysvallat) budjetit ovat valtaisia Suomen yliopistoihin nähden. Suomessa Helsingin yliopisto on tällä hetkellä varakkain, mutta tulevaisuudessa Aalto-korkeakoulu haastanee (ainakin suhteessa kokoon).
Vielä yksi pointti: vertailuissa yleensä katsotaan englanninkielisiä julkaisuja. Ei olekaan yllätys, että esim. ranskankieliset yliopistot eivät sijoitu aivan kärkeen huolimatta vahvasta tiedeperinteestä: ne julkaisevat paljolti ranskaksi. Tämän vuoksi ei kannata sokaistua ja kuvitella, että hyviä yliopistoja on vain Yhdysvalloissa ja Englannissa.
Oma yliopisto on aina paras, sen jälkeen tulee lähin, sitten muut. Esimerkiksi stadilaiselle Hellun yliopisto on paras, sitten tulee Turku ja Tampere, sitten muut.
Enemmän kannattaisi verrata aloja kuin yliopistoja. Esimerkiksi on täysin yhdentekevää oletko valmistunut lääkäriksi tai luokanopettajaksi mistä tahansa suomalaisesta yliopistosta, yhtä hyvin saat töitä tai voit osallistua alan tutkimustyöhön. Useilla muilla aloilla Helsingin yliopisto ja muut Helsingin korkeakoulut ovat työllistymisen (tieteentekoon liittyvän sekä muunlaisen) ja palkkakehityksen kannalta parhaita, sillä Helsingissä sijaitsee hyvin eri akateemisten alojen työpaikkoja ja opiskelualan työkokemus on tärkeää.
Toisaalta jos olet ihan paska tai tosi huippu ei ole väliä missä opiskelet, saat yhtä hyvin työ- ja jatko-opiskelumahdollisuuksia.
Silläkin, mistä opiskelualan työpaikat löytyvät, on suuri merkitys. Opettajia ja lääkäreitä tarvitaan ~ympäri maata - diplomi-insinöörien työpaikoista suurin osa sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Vastaavasti huippuluokan professoreita voi olla vaikea saada 70-luvulla startanneisiin maakuntayliopistoihin opettamaan, saati pysymään viroissaan.
Oma lukunsa ovat sitten sellaiset oppilaitokset, joiden opiskelijavalinnoissa kielitaidon merkitys sisäänpääsylle on ratkaiseva...
"Oma lukunsa ovat sitten sellaiset oppilaitokset, joiden opiskelijavalinnoissa kielitaidon merkitys sisäänpääsylle on ratkaiseva..."
Opiskelijavalinnoilla ei ole mitään (suoranaista) tekemistä tutkimuksen ja opetuksen tason kanssa. Mikäli viittaat ruotsinkielisiin laitoksiin, niin esimerkiksi Svenska Handelshögskolanin professorikunta on Suomen tasolla varsin maineikasta, se kilpailee HSE:n kanssa (eikä suinkaan maakuntakauppisten kanssa).
Jos opiskelijoita katsottaisiin, niin silloin tulisi katsoa jatko-opiskelijoita. Anglohuippuyliopistoissa on näennäisesti pieni määrä opiskelijoita, mutta niistä on suurempi osuus jatko-opiskelijoita kuin Suomessa. Ne houkuttelevat lahjakkaita jatko-opiskelijoita joka puolella. Undergraduate-koulutus on toissijaista.