Taloussanomat kaivoi esiin vanhan IMF:n läystäkkeen, kun viime viikon uutisoinnit alkoi näyttää välikäsien ja pankkien taholta todella synkältä. Lisänä kiinteistömaailman ja YIT:n vakuuttelut; kaikki hyvin.
Fear factor on tällä hetkellä mahtava, kun viisarit osoittavat kaakkoon.
Samalla tavalla voitaisiin uudis-uutisoida, että
SUOMEN ASUNTOKUPLA ON TANSKAN TASOA JA SUUREMPI KUIN RUOTSISSA
eurooppalaisten suurpankkien mukaan.
http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1135236971042.jpeg
Faktaa:
- rakentaminen hiipuu
- rakennusalan työllisyys huononee
- rakennustarvikkeiden kysyntä vähentynyt
- uudistuotannon suma laajenee
- taantuma uhkaa Suomen taloutta
Intressitahojen päätelmät edellämainitusta:
ei tee heikkoakaan, tämä on vain hengähdystauko ennen uutta puhallusta.
Puhallus onkin tähän aivan oikea termi.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Maailman suurpan...sista/1135236968432?ref=rss
`Useat kansainväliset suurpankit varoittavat, että Suomen pitkä asuntojen hintojen nousu voi päättyä. Jos käänteestä tulee raju, pankkien mukaan sillä voi olla ikäviä seurauksia Suomen taloudelle.
Erityisen kriittisesti Suomen tilanteeseen suhtautuu ranskalainen Société Générale. Myös yhdysvaltalainen Goldman Sachs pitää Suomen riskejä tuntuvina. Luokitusyhtiö Fitch Ratingsin viimeisimmällä listalla Suomi on riskiltään keskiluokkaa.
"Pohjoismaissa on tiedossa tuntuva korjausliike, ja asuntomarkkinoiden taantuma näyttää hyvin todennäköiseltä.
Tanska ja Suomi saavat kovimman kolauksen. Ruotsi ei näytä yhtä haavoittuvalta", Société Générale kirjoitti maaliskuun lopussa.
Pankki toisti arvionsa viime viikolla. Société Généralen mittari kertoo Suomen riskitason nousseen kahdessa vuodessa selvästi. Suomi on nyt pisteluvussa 17, kun euroalueen keskiarvo jää kymmeneen.
"Suomi ja Tanska ovat samanlaisessa tilanteessa. Kummankin taloudessa on ylikuumenemisen merkkejä, ja kotitalouksien säästämisaste on laskenut tuntuvasti".
Myös Société Généralen Riches-Flores pitää velkaantumisen nopeaa kasvua riskitekijänä Suomelle. Hän korostaa myös vaihtuvakorkoisten lainojen hallitsevaa osuutta. Suomessa yli 90 prosenttia lainoista sidotaan markkinakorkoihin. Ruotsissa taas noin puolet ottaa kiinteäkorkoisen lainan.
Asuntojen hinnat ovat nousseet voimakkaimmin niissä Euroopan maissa, joissa lainat tavataan sitoa vaihtuviin korkoihin, koska nämä olivat alhaiset useita vuosia.
"Riskinä on, että näissä maissa asuntojen hinnat myös putoavat voimakkaammin", kirjoittaa katsauksessaan saksalainen Deutsche Bank.´
Fear factor on tällä hetkellä mahtava, kun viisarit osoittavat kaakkoon.
Samalla tavalla voitaisiin uudis-uutisoida, että
SUOMEN ASUNTOKUPLA ON TANSKAN TASOA JA SUUREMPI KUIN RUOTSISSA
eurooppalaisten suurpankkien mukaan.
http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1135236971042.jpeg
Faktaa:
- rakentaminen hiipuu
- rakennusalan työllisyys huononee
- rakennustarvikkeiden kysyntä vähentynyt
- uudistuotannon suma laajenee
- taantuma uhkaa Suomen taloutta
Intressitahojen päätelmät edellämainitusta:
ei tee heikkoakaan, tämä on vain hengähdystauko ennen uutta puhallusta.
Puhallus onkin tähän aivan oikea termi.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Maailman suurpan...sista/1135236968432?ref=rss
`Useat kansainväliset suurpankit varoittavat, että Suomen pitkä asuntojen hintojen nousu voi päättyä. Jos käänteestä tulee raju, pankkien mukaan sillä voi olla ikäviä seurauksia Suomen taloudelle.
Erityisen kriittisesti Suomen tilanteeseen suhtautuu ranskalainen Société Générale. Myös yhdysvaltalainen Goldman Sachs pitää Suomen riskejä tuntuvina. Luokitusyhtiö Fitch Ratingsin viimeisimmällä listalla Suomi on riskiltään keskiluokkaa.
"Pohjoismaissa on tiedossa tuntuva korjausliike, ja asuntomarkkinoiden taantuma näyttää hyvin todennäköiseltä.
Tanska ja Suomi saavat kovimman kolauksen. Ruotsi ei näytä yhtä haavoittuvalta", Société Générale kirjoitti maaliskuun lopussa.
Pankki toisti arvionsa viime viikolla. Société Généralen mittari kertoo Suomen riskitason nousseen kahdessa vuodessa selvästi. Suomi on nyt pisteluvussa 17, kun euroalueen keskiarvo jää kymmeneen.
"Suomi ja Tanska ovat samanlaisessa tilanteessa. Kummankin taloudessa on ylikuumenemisen merkkejä, ja kotitalouksien säästämisaste on laskenut tuntuvasti".
Myös Société Généralen Riches-Flores pitää velkaantumisen nopeaa kasvua riskitekijänä Suomelle. Hän korostaa myös vaihtuvakorkoisten lainojen hallitsevaa osuutta. Suomessa yli 90 prosenttia lainoista sidotaan markkinakorkoihin. Ruotsissa taas noin puolet ottaa kiinteäkorkoisen lainan.
Asuntojen hinnat ovat nousseet voimakkaimmin niissä Euroopan maissa, joissa lainat tavataan sitoa vaihtuviin korkoihin, koska nämä olivat alhaiset useita vuosia.
"Riskinä on, että näissä maissa asuntojen hinnat myös putoavat voimakkaammin", kirjoittaa katsauksessaan saksalainen Deutsche Bank.´
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tyfnyn unelma,tyfnyt toivovat lamaa,Kari,2001,pelottelua,ym...
Tuossa jo etukäteen,muulien faktat ja vastaukset.
Hintojen nousun puolustelusta myös näkee täällä tuon pelkokertoimen, jos katselee palstan keskustelua nyt ja vertaa sitä esim. viime ja toissa vuotiseen. Tietenkin palstalta on aina löytynyt "kestorommareita" ja kaiken maailman Kareja, mutta nämä eivät ole suinkaan perustelleet näkemyksiään aikaisemmin, kuten nyt voidaan jo tehdä. Hintanousuun uskovilla faktat ovat taas harvassa: mikäli ainoa peruste on rakennusliikkeen johtajan vakuuttelut, niin heikoissa kantimissa nämä perustelut ovat.
Käännös on ilmeinen. Kun säästämisaste on nyt jo pitkään ollut negatiivinen ja lainanoton kasvu on hidastunut (kohta pysähtynyt), niin millä ihmeellä niitä hintoja mukamas saataisiin ylöspäin? Hintojen tällainen nousu on johtunut nimenomaan kasvaneesta velanotosta: velkarahalla on hinnat hinattu ylös. Mitään muuta syytä ei ole. Muutto kasvukeskuksiin? Ja p*skat! Muutto kasvukeskuksiin on jatkunut viimeiset 50 vuotta ja kyllä siinä ajassa hinnat ovat heilahdelleet. Kaikki johtuu velkarahoituksen saatavuudesta. Enää ei ole näköpiirissä, että ihmiset kirmaisivat pankkiin ottamaan vielä suurempia lainoja... joten tällöin hinnat sitten lähtevät alaspäin!
Ja kun pelkokerroin on tullut mukaan kuvioihin ja ensimmäiset viitteet laskevista hinnoista on saatu, niin ei siinä enää auta koron laskut ja velan pidentäminen 30 vuoteen...
Suomen asuntojen hinnat kävivät laman aikana todella alhaalla, joten nousu on jatkunut pitkään. Enenmmän ratkaisee asuntojen hinnat suhteessa ansiotasoon ja työttömyysriskiin. Fitch Ratings lienee lähinnä totuutta.
toimesta paisuteltu liian suureksi.
- Kun jenkeissä alkoi hintojen lasku 2006, niin työllisyys siellä oli erinomaisella tasolla.
- Tanskassa on lasketeltu reippaasti hinnoissa, mutta siellä on silti käytännössä täystyöllisyys
- Briteissä on hinnoissa tultu alas rutkasti. Jälleen siellä työllisyys hyvällä tasolla
KUN hinnat laskevat, on hintojen laskulla vaikutusta kansantalouteen: investoinnit vähenevät, pankkien ongelmat alkavat. Kulutus taas hidastuu myöhemmin, ja taantuma alkaa.
Hintojen lasku, toisin sanoen kuplan puhkeaminen, on laskusuhdanteen alulle panija.Tämän näkee esim. siitä, kun kysytään milloin USA:n huonot ajat taittuvat, vastaus on "kun asuntojen hintoja pohja saavutetaan".
Työttömyyden kasvu ei ole syy asuntojen hintojen laskuun (toki se vauhdittaa laskua), vaan syy talouden ongelmiin.