Lukion tarkoituksena on antaa sivistävä, laaja-alainen peruskoulutus, joka toimii pohjana yliopisto-opinnoille.
Lukio on henkilökohtaista pääomaa. Jotkut pelkäävät, että siitä ei ole hyötyä työelämässä. Näin ei tosiaan ole. Hyöty on ehkä vain väärä sana kuvaamaan sitä merkitystä, joka koulutuksella yleensäkin on elämässä. Jos työnantaja ei ymmärrä erotella lukion tosissaan käyneitä, siitä suoriutuneita ja niitä, jotka eivät ole käyneet sitä lainkaan, kyseessä on varmasti jokin mekaaninen työ, jonka voisi periaattessa tehdä vaikkapa koneiden avulla.
Nuoret usein kuvittelevat, että elämän ainoa tarkoitus on tehdä työtä ja saada rahaa. Niin ehkä onkin, mutta monet eivät tunnu ymmärtävän, että töiden laaduissa on merkittäviä eroja. Peruskoulusta tai ammattikoulusta vain muutama prosentti pääsee yhteiskunnan huipulle, lopuista tulee perusmuurahaisia, työläisiä. Johtajat ja muut henkisen työn tekijät tulevat yliopistoista ja korkeakouluista. Ja ne, jotka siirtyvät lukiosta suoraan työelämään, sijoittuvat todennäköisesti johonkin johtajien ja pienipalkkaisten työläisten välille.
On mukavampaa tienata esimerkiksi asiantuntijana 5000 euroa kuussa kuin vääntää niska limassa yötöitä varastolla tienaten sillä 2400 euroa kuussa, menettäen samalla terveytensä ja hyvinvointinsa.
Elämme yhteiskunnassa, jossa toiset ajattelevat, tekevät henkistä työtä, ja toiset ovat duunareita, tekevät yksinkertaista fyysistä työtä. Minä ainakin teen mielummin sen henkisen työn, jos vain suinkin saavutan siihen tarvittavan koulutustason. Korkeasti koulutetut saavat myös enemmän arvostusta elämänsä aikana ja elävät pitempään.
Jos ei satu syntymään kultalusikka suussa, lukio ja jokin itselle sopiva jatkokoulutus on ainut keino ponnistaa ulos duunarin harmaasta arjesta. Lukio ja yliopisto ovat postmodernin maailman herrahissejä, joita ei ollut olemassa vielä 100 vuotta sitten. Niitä kannattaa hyödyntää.
Varmasti välillä tuntuu siltä että 20 vuoden koulutus ilman tuloja on kohtuuttoman pitkä aika, ja kynnys lähteä vaikkapa kaupan kassalle tienaamaan on matala. On kuitenkin lohdullista - ja mielestäni oikeutettua - että korkealla koulutustasolla tekee itsestään rikkaan lähes varmasti.
Kannattaa siis opiskella. Kyllä minuakin välillä harmittaa lukea niitä surkeita, sisällöttömiä koulukirjoja ja alistua koulutusjärjestelmän pelinappulaksi, mutta valitettavasti muuta keinoa ei ole.
Ja kun lukiossa kerran on, niin kannattaa nostaa itsensä sinne normaalijakauman viiteen prosenttiin ja pyrkiä kirjoittamaan älliä. Maailma muttuu tietenkin koko ajan, ja välillä on mielekästä kyseenalaista yhteiskuntajärjestys, mutta mielestäni lukion käyminen on edelleen perusteltua.
Sivistystaso on vakio, jonka ei riipu historiallisesta tai maailmanpoliittisesta tilanteesta. Pääsäntöisesti maailmassa on vain tyhmiä, kouluttamattomia ihmisiä sekä viisaita, koulutettuja ihmisiä. Valitse itse joukkosi.
Lukio on henkilökohtaista pääomaa. Jotkut pelkäävät, että siitä ei ole hyötyä työelämässä. Näin ei tosiaan ole. Hyöty on ehkä vain väärä sana kuvaamaan sitä merkitystä, joka koulutuksella yleensäkin on elämässä. Jos työnantaja ei ymmärrä erotella lukion tosissaan käyneitä, siitä suoriutuneita ja niitä, jotka eivät ole käyneet sitä lainkaan, kyseessä on varmasti jokin mekaaninen työ, jonka voisi periaattessa tehdä vaikkapa koneiden avulla.
Nuoret usein kuvittelevat, että elämän ainoa tarkoitus on tehdä työtä ja saada rahaa. Niin ehkä onkin, mutta monet eivät tunnu ymmärtävän, että töiden laaduissa on merkittäviä eroja. Peruskoulusta tai ammattikoulusta vain muutama prosentti pääsee yhteiskunnan huipulle, lopuista tulee perusmuurahaisia, työläisiä. Johtajat ja muut henkisen työn tekijät tulevat yliopistoista ja korkeakouluista. Ja ne, jotka siirtyvät lukiosta suoraan työelämään, sijoittuvat todennäköisesti johonkin johtajien ja pienipalkkaisten työläisten välille.
On mukavampaa tienata esimerkiksi asiantuntijana 5000 euroa kuussa kuin vääntää niska limassa yötöitä varastolla tienaten sillä 2400 euroa kuussa, menettäen samalla terveytensä ja hyvinvointinsa.
Elämme yhteiskunnassa, jossa toiset ajattelevat, tekevät henkistä työtä, ja toiset ovat duunareita, tekevät yksinkertaista fyysistä työtä. Minä ainakin teen mielummin sen henkisen työn, jos vain suinkin saavutan siihen tarvittavan koulutustason. Korkeasti koulutetut saavat myös enemmän arvostusta elämänsä aikana ja elävät pitempään.
Jos ei satu syntymään kultalusikka suussa, lukio ja jokin itselle sopiva jatkokoulutus on ainut keino ponnistaa ulos duunarin harmaasta arjesta. Lukio ja yliopisto ovat postmodernin maailman herrahissejä, joita ei ollut olemassa vielä 100 vuotta sitten. Niitä kannattaa hyödyntää.
Varmasti välillä tuntuu siltä että 20 vuoden koulutus ilman tuloja on kohtuuttoman pitkä aika, ja kynnys lähteä vaikkapa kaupan kassalle tienaamaan on matala. On kuitenkin lohdullista - ja mielestäni oikeutettua - että korkealla koulutustasolla tekee itsestään rikkaan lähes varmasti.
Kannattaa siis opiskella. Kyllä minuakin välillä harmittaa lukea niitä surkeita, sisällöttömiä koulukirjoja ja alistua koulutusjärjestelmän pelinappulaksi, mutta valitettavasti muuta keinoa ei ole.
Ja kun lukiossa kerran on, niin kannattaa nostaa itsensä sinne normaalijakauman viiteen prosenttiin ja pyrkiä kirjoittamaan älliä. Maailma muttuu tietenkin koko ajan, ja välillä on mielekästä kyseenalaista yhteiskuntajärjestys, mutta mielestäni lukion käyminen on edelleen perusteltua.
Sivistystaso on vakio, jonka ei riipu historiallisesta tai maailmanpoliittisesta tilanteesta. Pääsäntöisesti maailmassa on vain tyhmiä, kouluttamattomia ihmisiä sekä viisaita, koulutettuja ihmisiä. Valitse itse joukkosi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Ja ne, jotka siirtyvät lukiosta suoraan työelämään, sijoittuvat todennäköisesti johonkin johtajien ja pienipalkkaisten työläisten välille."
Et voi olla tosissasi!! Pelkästään ylioppilaslakilla ei tee kyllä yhtään mitään, ja pelkästään lukion käyneet, jotka ovat lopettaneet siihen, on kyllä nimenomaan sitä yhteiskunnan pohjasakkaa. Sinulla on outo käsitys, että pelkästään saamalla maisterintutkinnon avulla saa jotenkin mystisesti 5000 e/kk samantien, vaikka todellisuudessa maisteri saattaa hyvinkin joutua ensimmäiset 10 työvuottaan tekemään töitä huonommalla palkalla kuin ammattikoulusta valmistunut. Lisäksi yliopistosta valmistuneet ovat melko isolla prosentilla ylikoulutettuja ja työttömiä. Maisterin arvolla pääsee ehkä hyvin alkuun, mutta kyllä sen jälkeen pitää vielä onnistua työelämässä melko hyvin päästäkseen siihen 5000e/kk. Kaikkein tyhmimpiä tapauksia on nämä, jotka lähtee innolla opiskelemaan yliopistoon taidehistoriaa ja sitten elellään kaiken maailman tuilla koko loppuelämä tekemättä päivääkään töitä yhteiskunnan eteen.
että ylioppilaslakilla ei sinänsä saa työelämässä ku paskaa niskaansa. Lukiosta voi kuitenkin saada yleissivistyksen ja kehittää omaa maailmankuvaansa, hyvällä tsägällä päästä yliopistoon ja kouluttaa itsensä juuri niinkuin haluaa, ehkä tienata huippupalkkaakin. Vaikka onko sillä palkalla niin väliä, raha on yliarvostettua! Jos oikeasti rahaa haluaa tienata,niin raksalle, lvi-alalle, sähkömieheksi, mitä näitä nyt on. Jos ittellä ois ollu rahkeita, oisin menny ilomielin sinne.
Tämä on hyvä, niin tohkeissaan kirjoitettu. Naurattaa joka kerta tämän lukeminen. Kiitos piristyksestä.