ei sille mitään voi

ei sille mitään voi
että minulla on taipumus
eksyä välillä pilviin

minä temmellän siellä
kunnes väsyn
sivelen hellästi sateenkaarta
riipustan riimejä
soitan huilulla
hulluja säveliä

käsken sanoja salasta tulleita
tulemaan vihkoista
oikeina säkeinä
runoina

ruttaan papereita palloksi
paiskon ne alas
huudellen perään
menkää sinne
peittäkää loskat
lumena

en uskalla nukkua
voisinhan pudota

aina kuitenkin
niin siinä käy
astun aukkoon

ja sitten jälleen olet vieressä sinä
nykäiset laukaisunarusta
aukaiset varjon

no niin rakkaani
taas me ydessä leijaillaan alas

varmaan tarina
tästäkin matkasta on
jälleen se paras
5213
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

niitä paperipalloja tulee itsekkin rutisteltua,
mitätöityä kaikki ne kirjoitetut sanat/säkeet.
Juuri koskaan en ole tyytyväinen omiin runoihini,
silti en lopeta kirjoittamista.

Ja Peres, Sinun runosi - siinä on taas kaikki
kohdallaan. Olet avannut viikon sillä, aukaissut
silmäni näkemään Sinut tuntevana miehenä. Mie-
henä, jolla on kirjoittamisen taito.

Kiitos runostasi, en olisi voinut ohittaa sitä
mitenkään.

Äänestä

Täällä ainakin on
parhaillaan pilvetön
päivä joten tänään ei
vaaraa eksymisestä = )

Äänestä

Se aukkoon astuminen.... se on se vaikein hetki.

Ja tässä helpoin hetki on sanoa..
Mie pidin tästä, ystäväni, kovasti =)

Äänestä

Niin- voiko ihminen rakkaudelleen
mitään,jos rakastaa aidosti
- kyllä voi

...Rakastaa vielä enemmän
sanoin että teoin.
- Entä pakahtuminen
omiin tunteisiinsa
häneen...riippuvaisuus
luonnollista/luonnotonta ja
hallitsematonta.

Paljon tunteva runo.

Äänestä

olipas hieno runo
tämä täti tästä piti
runo kulki jouhevasti
hymyn huulille sai:)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


peres kirjoitti:

ei sille mitään voi
että minulla on taipumus
eksyä välillä pilviin

minä temmellän siellä
kunnes väsyn
sivelen hellästi sateenkaarta
riipustan riimejä
soitan huilulla
hulluja säveliä

käsken sanoja salasta tulleita
tulemaan vihkoista
oikeina säkeinä
runoina

ruttaan papereita palloksi
paiskon ne alas
huudellen perään
menkää sinne
peittäkää loskat
lumena

en uskalla nukkua
voisinhan pudota

aina kuitenkin
niin siinä käy
astun aukkoon

ja sitten jälleen olet vieressä sinä
nykäiset laukaisunarusta
aukaiset varjon

no niin rakkaani
taas me ydessä leijaillaan alas

varmaan tarina
tästäkin matkasta on
jälleen se paras

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu