Minut yllätti ajan vierähtäminen kesästä syksyyn.
Voitteko yhtyä kanssani sanomaan:
"Tule syyskuu !"
Voitteko yhtyä kanssani sanomaan:
"Tule syyskuu !"
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ruska on parasta kokea Lapissa.
Syyskuussa on parasta luonnon värikkyys.
Punertaa marjat pihlajan.
Kun huomaan kärpässieniä niin löytyy silloin myös tatteja.
Minä kevään ja kesän lapsi,en kyllä toivota syyskuuta tervetulleeksi..:)
Onhan nuo ruskat sun muut tietysti kaunista katseltavaa,mutta kun on kylmä..
Kevään lapsia minäkin, mutta kuitenkin ihan pikkupojasta asti olen nauttinut syksystä.
Koulustakin annettiin perunankaivulomaa.
Puolukoita piti koulun keittolaankin poimia muutama litra.
Piirustustunneilla oli usein aiheena syksyn lehdet, jotka vesiväreillä tuherrettiin...
tosiaan koulusta lomaa,että pääsi perunapellolle??
Tuo puolukankeruu olisi kyllä nykypäivänäkin ihan hyvä juttu.Terveellisiä marjoja saisivat sitten syödä siellä koulussa.. :)
Tunnettiin tuo syysloma tuolla nimellä.
Muistan olleeni oppilaitten kanssa yli kolme vuosikymmentä sitten koulun naapurille poimimassa
perunoita liikuntatunnilla. Hän toimitti koulun keittolaan monta säkillistä. Puolukassakin olimme
ja keittolan emäntä mukana. Oppilaat mielellään antoivat marjat keittolaan. Kerroin kouluilla olevan ruokailuihin tietyn määrärahan, joten ...
...yhtään talvi-ihminen ja syyskuu enteilee talvea, joten täytyy kyllä myöntää, että ottaa päähän :(
Kesälomani loppuu huomenna, keskiviikkona alkaa työt.Eiköhän tämä tästä ala suttaantumaan, jahka pääsen vauhtiin :)
Pikapuoliin alan oottelemaan kevättä ja heräämistäni :)
minulla on aina ollut vain kaksi kuuta.
Kevätkuu ja Kesäkuu, Kevätkuu kestää kaksi kuunkiertoa ja Kesäkuu loput.
Ei mutta, meillä on juuri hienoa että on neljä vuodenaikaa. En ainkaan kestäisi vain kesää, varsinkaan kun siihen ei ole tottunut.
On ruskaa muuallakin kuin Lapissa, sinne kyllä pitäisi olla aikaa mennä.
käynyt siellä jo vuodesta 1969. Jopa loppukesästä kun lumi alkaa sataa.
Yksi kaunein taimenista on muistoissani kymmenenneltä kuunkierrolta.
Alkukeväällä, kuunkierto 12 1 ei ole minun aikaani, lumen alta on silloin jo marjat syöty.
Ja minä inhoan pakkasia, niiden aikaan teen kovaa teetä ja raahaudun, korkeintaan, töihin.
jälkeen saisi kyllä tulla suoraan toukokuu.
En kyllä yhtikäs yllättynyt syksyn tulosta. Pelkäsin sitä jo keväällä.
Ei onnistu. Vihaan pimeyttä, kylmyyttä, vesisadetta, loskaa.
oo aina digannu. Mut joskus elämä vaan menee "vähä niinku vaikees". Silloin niinku vetäytyy "omaan kuoreensa suojaansa". Mut sit mä ajattelen et mitä toi mun faija olis mulle niinku silloin sanonnu jos vielä eläis: sanois varmaan jotain:...daa, daa... ja sillee. Ja sit mä muistan sen ku se anto mulle pikkukiltsinä dösälipun kouraan ja sano menee friidu tsiigaa oma stadis. Ja sit mä menin. Joten syyskuu on aina syyskuu. Ja mun on taas hyvä olla.
vastahan se oli , toukokuun lopulla.
Vajaa kaksiviikkoa ja olen Kilpisjärvellä.
Edelliseen, edes Napapiirin ylitykseen, on aikaa seisemän vuotta.
Vaan onpa kotitanhuat jo syyspuvuston esille laittanut. Kallion jäkäläin ja sammalten erottaa mustikan ja juolukan lehtien puna.
Mutta muuten riipun vielä kiinni kesässä. Ei edes elonkorjuu ole tuonnut kuoleman tuoksua. Eikä näin vähistä sienistä.
Eilen maisema oli aamusta valkoinen, illalla punaisina juuri hekuunsa puhjenneet daaliat mustaa mönjää, vaikka illalla tuulen tyynnyttyä sai tehtyä lenkin paitasillaan, niin leppeäksi lämpesi ilma.
Kun vielä saisin sata salamaa, ei paljoa voisi enää puuttua.
Syyskuu on kuin poislähtöään viivyttävä rakastaja.