Kommentteja kaipailen mitä mieltä olette? onko enää mitään järkee etes yrittää?
Olen useasti sanonut/pyytänyt huomiota mieheltäni haleja, pusuja tai edes jonkun näköistä huomion osoitusta että välittää minusta. Vaikka vain kysymällä kuinka päiväsi on mennyt piristäisi kummasti?
Meillä on 6-vuotias lapsi ja toinen on tulossa noin 2kk päästä. Seurusteltu ollaan kohta 8v ja melkein 30vuotiaita.
Ennen tätä raskautta aikaa ei ole jäänyt muuhun kuin työhön. Enkä sillon siis kiinnittänyt näin paljon huomiota asioihin mitä puuttuu vaikka tiedostin ne kyllä jo silloinkin.
Ja mainitsinkin että olisi kiva jos ottaisi kainaloon jne.. Mutta asia tuntuu vaan pahentuvan... mies sanoo älä taas aloita jos mainitsenkin että minusta tuntuu ettei hän välitä jne.. ja niinhän se on jos en mieti enkä puhu niin mitään ongelmaakaan ei ole!
Suhteemme aikana ei missään vaiheessa ole ollutkaan hirveästi seksiä, mutta nyt tuntuu että se vähäinenkin on jäämässä pois. Mieheni tykkää pitää omia käteenveto sessioitaan "salaa" ja minua se loukkaa ja häntä hävettää, kun paasaan jälkeen päin kun minulle on selvinnyt että taas hän on pitänyt "omia bileitään" se olisi minusta ihan normaalia jos minäkin saisin! niin runkatkoon vaikka 100kertaa päivässä.
Nyt meidän viime kertaisesta seksistä on kulunut yli kuukausi. Ja syitähän löytyy väsymys, ei ole aikaa, pelkää vaningoittavansa minua tai lasta jne... Enkä minä halua olla se aloitteen tekijä. Haluan että minut tehdään kuumaksi:) silloin kun se harvoin tapahtuu mies makaa sängyllä ja sanoo ota suihin tai räplää kikkeliäni:) ompa haluttavaa... ja sitten saan viellä itse yrittää houkutella että nyvi nyt minuakin ja siirrellä hänen kättään rinnoilleni jne.. pusuja ei silloinkaan tule. Ja useinmiten en kovin kauheasti kiihotu hoidetaan vaan pois homma päivä järjestyksestä. Tai sitten otan hänen kätensä pois kokonaan ja sanon että anna olla ja tuotan hänelle hyvä olon. Enhän minä mitään tarvitse.
Tästä syystä olen käynyt myös pitämään näitä "ns.omia bileitä useasti". Oikeastaan tässä vuoden aikana olen vasta tajunnut että rakastan miestäni tosi paljon, enkä halua luovuttaa. Tiedän että hänellä ei voi olla toista, koska on päivät töissä ja illat kotona omia juttuja puuhaamassa. Ja hän haluaa kanssani naimisiin ja ollaan jo ajateltu kolmatta lastakin.
Elänkö puutteessa lopun elämäni? kun en vierailtakaan halua:) vaikka tiedän olevani parinkin tyypin märkä päivä uni... ja kieltämättä tuntuu ihan äärettömän hyvältä jos joku sanoo jotain mukavaa (niinkuin viime viikolla) tai puristaa vaikka perseestä kun sellaista huomiota kotona ei saa. Mitä mieltä olette? mikä neuvoksi?
Olen useasti sanonut/pyytänyt huomiota mieheltäni haleja, pusuja tai edes jonkun näköistä huomion osoitusta että välittää minusta. Vaikka vain kysymällä kuinka päiväsi on mennyt piristäisi kummasti?
Meillä on 6-vuotias lapsi ja toinen on tulossa noin 2kk päästä. Seurusteltu ollaan kohta 8v ja melkein 30vuotiaita.
Ennen tätä raskautta aikaa ei ole jäänyt muuhun kuin työhön. Enkä sillon siis kiinnittänyt näin paljon huomiota asioihin mitä puuttuu vaikka tiedostin ne kyllä jo silloinkin.
Ja mainitsinkin että olisi kiva jos ottaisi kainaloon jne.. Mutta asia tuntuu vaan pahentuvan... mies sanoo älä taas aloita jos mainitsenkin että minusta tuntuu ettei hän välitä jne.. ja niinhän se on jos en mieti enkä puhu niin mitään ongelmaakaan ei ole!
Suhteemme aikana ei missään vaiheessa ole ollutkaan hirveästi seksiä, mutta nyt tuntuu että se vähäinenkin on jäämässä pois. Mieheni tykkää pitää omia käteenveto sessioitaan "salaa" ja minua se loukkaa ja häntä hävettää, kun paasaan jälkeen päin kun minulle on selvinnyt että taas hän on pitänyt "omia bileitään" se olisi minusta ihan normaalia jos minäkin saisin! niin runkatkoon vaikka 100kertaa päivässä.
Nyt meidän viime kertaisesta seksistä on kulunut yli kuukausi. Ja syitähän löytyy väsymys, ei ole aikaa, pelkää vaningoittavansa minua tai lasta jne... Enkä minä halua olla se aloitteen tekijä. Haluan että minut tehdään kuumaksi:) silloin kun se harvoin tapahtuu mies makaa sängyllä ja sanoo ota suihin tai räplää kikkeliäni:) ompa haluttavaa... ja sitten saan viellä itse yrittää houkutella että nyvi nyt minuakin ja siirrellä hänen kättään rinnoilleni jne.. pusuja ei silloinkaan tule. Ja useinmiten en kovin kauheasti kiihotu hoidetaan vaan pois homma päivä järjestyksestä. Tai sitten otan hänen kätensä pois kokonaan ja sanon että anna olla ja tuotan hänelle hyvä olon. Enhän minä mitään tarvitse.
Tästä syystä olen käynyt myös pitämään näitä "ns.omia bileitä useasti". Oikeastaan tässä vuoden aikana olen vasta tajunnut että rakastan miestäni tosi paljon, enkä halua luovuttaa. Tiedän että hänellä ei voi olla toista, koska on päivät töissä ja illat kotona omia juttuja puuhaamassa. Ja hän haluaa kanssani naimisiin ja ollaan jo ajateltu kolmatta lastakin.
Elänkö puutteessa lopun elämäni? kun en vierailtakaan halua:) vaikka tiedän olevani parinkin tyypin märkä päivä uni... ja kieltämättä tuntuu ihan äärettömän hyvältä jos joku sanoo jotain mukavaa (niinkuin viime viikolla) tai puristaa vaikka perseestä kun sellaista huomiota kotona ei saa. Mitä mieltä olette? mikä neuvoksi?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Käypä lukemassa Aikuisen naisen päiväkirja. Siellä on (ilm.) asiantuntijan kirjoittamia juttuja, joihin lukijat voivat jättää kommenttinsa. Minä olen usein löytänyt sieltä vastauksen mieltäni vaivaaviin asioihin. Googleta!
Eikö näitä voisi kirjoittaa äitien palstalle, kun naiset ovat ainoita jotka näihin vastaavat??
ne ei vaan opi. mä en ymmärrä, että vaikka täällä bittiavaruudessa on tilaa vaikka kuinka h*elvetin monelle naisten palstalle, silti tarvii tunkea tänne. kun tämä on kuitenkin isien palsta. siis isien, ei äitien, palsta. ei myöskään seksiongelmat-palsta. eikä suhteet ja tunteet-palsta. eikä demi-palsta. tai regina. tai edes hesarin oma elämä-palsta.
siis oikeesti. mikä mättää, hyvät rouvat?
Sinä olet noin pitkällä raskaana... Ei silloin miestä paneta vaikka sinut kauniina näkisi...
No, sen kauniimpaahan ei ole olemassakaan, kuin raskaana oleva nainen!!! Meillä on useampi lapsi ja jokaisen raskauden aikana käyn 'ylikierroksilla' ja siinä on sit se mun ongelma :(
Meillä ei taas vaimoni tunne itseään raskaana ollessaan haluttavaksi. Hän tietää kyllä mitä minä ajattelen ja näkeehän hän sen käyttäytymisestäni ja reaktioistani myös. Tämä on ollut jokaisen raskauden aikana sama juttu ja oikeastaan se pahenee vain lasten syntymän myötä - vaimolla on hoivavietti ja samalla se haluaa pitää asunnon tiptop-kunnossa!
Samalla lailla olen yrittänyt jutella asiasta ja olen välillä ryhtynyt huimiinkin uurastuksiin saadakseni seksiä, mutta hyvin, hyvin usein olen lopulta pettynyt. Vaimolta ei vain riitä aikaa enää minulle, tosin ei itselleenkään, ja tämän hän kyllä tiedostaa itsekin. Seksi ei yksinkertaisesti mahdu hänen ajatuksiinsa. Mutta, kun sitä joskus sitten on, niin hän on kyllä mukana ja nauttii siitä - rajanveto seksin ja nukkumisen välillä on joskus hyvinkin tarkkaa ja hienovaraista.
Tätä on siis jatkunut vuosia ja pari kuukautta on pisin 'kuiva' kausi ja se ei ole mukavaa se - vaimo pärjää kyllä hyvin, mutta minä en. Vaihtoehdot on aika vähissä! Liitossa on silti kaikki muu kunnossa, eli seksittömyys ei aiheuta meille uhkaa erolle.
Mielikuvituksen se silti saa lentämään ja minulla itse olen pärjännyt 'vertaisteni' seuralla, eli juttelemalla kaltaiseni naisen kanssa joitain vuosia sitten. Hänellä oli samanlainen tilanne ja liitossa oli enemmän hyviä, kuin huonoja puolia. Meidän kahden suhde oli ihan seksitön, vaikka välillä, jos välimatkaa ei olisikaan ollut, seksiä tuskin olisi voinut estää.
Jos epäilet miehelläsi olevan toisen, niin merkkejähän on useita....haluaa pitää puhelimensa silmissä koko ajan, viettää aikaa paljon koneella (ja kirjoittaa sillä...chat), hajamielisyys sen jälkeen, kun on ollut poissa kotoa esim. yön tai vkl, jne
Jos juttuseuraa tarvitset, niin täällä ollaan :)
yleensä selvä.
viikoksi tai vaikka viideksi päiväksi pois. jonnekin matkalle, ota vaikka vanhemoi lapsi mukaan. Lähde vaikka jollekin ystävällesi kyläilemään, joka asuu eri paikkakunnalla tms. Monesti tälläinen pieni välimatka kummasti muistuttaa, että kuinka välittää toisesta jne.
Siis on aikoja milloin minä ruinaan seksiä (keten nyt ;) ) ja sitten niitä jolloin mieheni.
En tiedä mistä tämä johtuu, mutta ainakin silloin kun mieheni ruinasi, niin ei minua kiinnostanut kun sitä jatkui koko ajan.. Sitten kun hän oli muutaman päivän poissa kooa ja jätti minutkin rauhaan, rupesi taas tekemään mieli! Sama juttu nyt toisinpäin; kun nyt yritän koko ajan, ei häntä kiinnosta..
Samoin joillain saattaa olla tuo raskaus "este", miehesi saattaa kokea ettei rakastele seksyä puolisoaan vaan äitiä.. jos ymmärrät mitä tarkoitan :)
No, kuitenkin (oma kokemus) on että jätät miehesi vähän vähemmälle huomiolle, etkä sitten PYYDÄ itsellesi huomiota vaan annat hänelle, mistä hän eniten pitää ja energisesti. Harva jaksaa olla aina se vastaanottaja, hän rupeaa kyllä sitten tyydyttämään sinuakin!