Freddy analysoi Belgiaa:
PerusSuomalainen 10/2008:
- "Kuluneiden 35 vuoden aikana olen surullisena seurannut, miten on käynyt Belgiassa. Esimerkiksi entisessä kotikaupungissani Antwerpenissä ei kadulla juuri belgialaisia enää tapaa, on kuin olisi Pohjois-Afrikassa. On mellakoita ja sellaisia kaupunginosia, jonne edes poliisi ei enää uskalla mennä. Taustalla
on juuri sellainen löysä maahanmuuttopolitiikka,
mitä Suomessa tällä hetkellä harrastetaan"
Jos olet yhtään seurannut uutisia niin ehkä olet huomannut, että Belgin pahimpia ongelmanaiheuttajia ovat olleet alkuperäisväestö: flaamit ja valloonit. Kiitos heidän Belgia on jakautumisen partaalla, hallitusta ei taida olla vieläkään ja maa on jaettu flaamien pohjoiseen ja valloonien etelään. Mutta eikö olekin paljon hauskempaa syyttää ongelmista ja kaaoksesta pelkästään maahanmuuttajia?
PerusSuomalainen 10/2008:
- "Kuluneiden 35 vuoden aikana olen surullisena seurannut, miten on käynyt Belgiassa. Esimerkiksi entisessä kotikaupungissani Antwerpenissä ei kadulla juuri belgialaisia enää tapaa, on kuin olisi Pohjois-Afrikassa. On mellakoita ja sellaisia kaupunginosia, jonne edes poliisi ei enää uskalla mennä. Taustalla
on juuri sellainen löysä maahanmuuttopolitiikka,
mitä Suomessa tällä hetkellä harrastetaan"
Jos olet yhtään seurannut uutisia niin ehkä olet huomannut, että Belgin pahimpia ongelmanaiheuttajia ovat olleet alkuperäisväestö: flaamit ja valloonit. Kiitos heidän Belgia on jakautumisen partaalla, hallitusta ei taida olla vieläkään ja maa on jaettu flaamien pohjoiseen ja valloonien etelään. Mutta eikö olekin paljon hauskempaa syyttää ongelmista ja kaaoksesta pelkästään maahanmuuttajia?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kannatan ehdottomasti Flanderin itsenäisyyttä. Se on jo kaksi vuosisataa ollut Vallonian ikeen alla ja nyt elättää Valloniaa lähes täysin. Hassua, että Euroopan yhteisön sydämessä on alue, joka haluaa itsenäisyyttä. Tätä ajaa Flanderin suurin puolue Flaams Belang, jonka ohjelma muuten on lähes yksi yhteen Perussuomalaisten kanssa.
Ja kyllä nuo Freddyn kuvailemat ongelmat Belgiassa ovat täysin todellisia. Etkö muka usko? Mitä helvetin hyvää on siinä, että osa jonkun maan kaupungeista ei ole enää sen maan omien kansalaisten käsissä? Tilanne on paha myös monissa muissa Länsi-Euroopan metropoleissa. Vrt. Ranskan lähiömellakat.
Vääräuskoisen kommentti: Eilisen Hesarin gallupin mukaan 43% suomalaisista pitää melko tai täysin todennäköisenä, että "maahanmuuttajien" määrän tuntuva lisääntyminen aiheuttaa meillä samankaltaisia levottomuuksia kuin Ranskassa. Vääräuskoisen mielestä todennäköisyys mellakoihin on lähes 100%, jos Suomeen syntyy Ranskan, Tanskan, Ruotsin jne. kaltaisia muslimikeskittymiä. Muslimien keskittymistä omille asuinalueilleen on mahdotonta estää sosiaalipolitiikan keinoin - ainoa toimiva tapa estää tulevat levottomuudet olisi valikoida maahanmuuttajat muualta kuin islamilaisesta maailmasta, tai vähimmillään edellyttää tänne tulijoilta hyvää koulutustasoa. Levottomuudet eivät synny huonojen sosiaalisten olojen tai puuttuvien työpaikkojen vuoksi. Kyse on siitä kenen laki pätee. Vielä tällä hetkellä Vääräuskoinen luottaa poliisin kykyyn ja haluun ylläpitää Suomen lakia ja järjestystä myös orastavissa maahanmuuttajalähiöissä, mutta kenties n. 10-20 vuoden kuluttua koittavissa mellakoissa poliisia on pehmitetty vuosikausien suvaitsevaisuuskoulutuksella (jota harjoitetaan jo nyt) ja jonka avulla kovinkin katukonstaapeli saadaan pelkäämään enemmän rasistin leimaa kuin ulkomaisen osaajan heiluttamaa perhosveistä. Niinikään kestoselitys levottomuuksille on jo nyt tiedossa: työttömyys, huonot sosiaaliset olot ja rasismi
Tästä on ollut seurauksena että yhä useammat kantaväestöstä, erityisesti omien hallitustensa hylkäämät alemman sosiaaliluokan ihmiset ovat alkaneet äänestää niinkutsutun äärioikeiston puolueita. Nämä puolueet - joista osaa johtavat älykkäät ja rehelliset ihmiset ja toisia hölmöt - ovat houkutelleet vuoden 1975 Strasbourgin julkilausuman suosittelemien toimenpiteiden uhriksi joutuneiden ihmisten äänet. Joissakin valtioissa, kuten Belgiassa, näistä puolueista on tullut maan suurimpia ja vallassaolijat yrittävät kieltää ne rasismisyytöksin. Niiden yhä kasvaessa keskusta-oikeiston kunnianhimoiset poliitikot kuten Nicolas Sarkozy, ovat alkaneet käyttää kovaa kieltä. Tekevätkö he niin koska ovat ymmärtäneet tehdyt virheet vaiko siksi että he haluavat estää "alkuperäisasukkaita" äänestämästä "äärioikeistoa", on epäselvää
Koko Belgian valtio on tavallaan eurooppalaisten suurvaltojen kompromissin tulos. Flanderin ja Vallonian katolilaisten itsenäisyyspyrkimykset Alankomaista loivat 1830-luvulla tilanteen, jossa Ranska tunsi suurta kiusausta liittää alueet itseensä, mutta lähinnä Englannin painostuksesta maalle valittiin saksalainen kuningas ja se sai itsenäisyytensä muodossa, jota se ei itse välttämättä tavoitellut. 1830-luvulla ei juuri ollut tietoa minkäänlaisesta laajasta, kaikki kansankerrokset käsittävästä demokratiasta, joten hallinnolliset kielikysymykset flaamia, ranskaa ja saksaa puhuvien välillä eivät muodostuneet esteeksi sille, että valtiosta muodostui jonkinlainen eurooppalainen menestystarina. Valtiollinen valtahan oli tuolloin hyvin suppeiden piirien hallussa. Yhdistävänä tekijänä valtiossa toimi lähinnä katolinen usko. Nykyisin uskonnon merkitys on vähentynyt ja kielikysymykset nousseet kansanvaltaistumisen myötä enemmän esille. Samalla ne ovat aiheuttaneet suuria ristiriitoja flaamien ja valloonien välillä. Saksan, joka on Belgian kolmas virallinen kieli, kielinen vähemmistö on hyvin pieni ja saksankieliset ovatkin kiistassa lähinnä sivustakatsojan asemassa. Sanonnan mukaan ainoat Belgiaa yhdistävät voimat ovat kuningas, jalkapallo ja kalja. Ja nuokin alati laimenevassa muodossa.
Belgia on sekä NATO:n, että EU:n jäsen ja monella tavalla jälkimmäisen pienoismalli, ellei jopa esikuva, joten sen jakaantumisella olisi varsinkin EU:lle laajempaakin merkitystä. Eurooppalaisella tasolla Belgiassa kiteytyy kysymys siitä onko Euroopan yhteisö kansakuntien liitto vai niiden yli toimiva liittovaltio. Mikäli Belgia hajoaa Flanderin itsenäistymiseen on myös Brysselin symbolinen merkitys suuri. Kaupungissa pitävät majaansa EU:n keskeiset hallintoelimet ja kaupungin jääminen jonkinlaiseksi kuninkaallisen vapaakaupungin kaltaiseksi historialliseksi reliikiksi olisi EU:n kannalta kiusallista. Belgian NATO-jäsenyyden myötä myös USA:n kiinnostus asiaan voi olla normaalia suurempaa. USA:n yleinen ulkopolitiikka, jonka tavoitteena on Euroopan nationalististen tendenssien laimentaminen voi sekin astua mukaan kuvaan ollen vaarassa tehdä Flanderin itsenäistymisestä elämää suuremman kysymyksen ja syventää juopaa USA:n ja Euroopan välillä.
Elämme siis mielenkiintoisia aikoja.
Flanderin itsenäisyys
Vlaams Blokin ydin oli flanderilaisessa nationalismissa. Puolueen keskeinen tavoite oli lisätä Flanderin itsehallintoa lopullisena päämääränä itsenäinen Flanderin valtio. Se saavutti vankan kannatuksen nousten demokraattisten vaalien kautta yhdeksi Belgian suurimmista puolueista. Sen pitämiseksi hallituksen ulkopuolella muodostettiin monenlaisia liittoja, mutta lopulta tilanne ajautui siihen, että vuonna 2004 tehtiin - ainakin jälkikäteen ajateltuna Belgian valtion yhtenäisyyttä toivottavana pitävienkin kannalta - paniikkiratkaisu puolueen kieltämiseksi. Välittömästi puolueen kieltämisen jälkeen puolueen toimijat perustivat uuden poliittisen puolueen, Vlaams Belangin, joka perustamismanifestissaan lupasi haudata Belgian. On hyvinkin mahdollista, että puolue myös onnistuu tässä tavoitteessaan. Tällä hetkellä Belgia on ollut ilman hallitusta edellisten vapaiden vaalien jälkeen noin puoli vuotta, mikä kertoo suurista vaikeuksista noudattaa kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Kuvaavaa myös on, että ranskankielisen television esitettyä kuvitteellisen uutis- ja ajankohtaisohjelman, jossa kerrottiin Belgian hajoamisesta se otettiin maassa laajasti täytenä totena.
Flanderilaisen nationalismin suhteen Vlaams Belang jatkaa Vlaams Blokin linjalla, mutta se on kerännyt kannattajikseen myös muita ryhmiä, kuin ensisijaisesti Flanderin itsenäisyyttä ajavia nationalisteja. Puolue on tavallaan vahvasti nykyaikaistumassa mikä synnyttää outojakin liittoja. Nationalistisen ytimen ympärille on kerääntynyt lähinnä katolisia konservatiiveja, liberaaleja, sekä maan juutalaisvähemmistöä. Puolueen tavoitteita vastustavat voimakkaimmin lähinnä sosialistit, jotka ovat saaneet riveihinsä siirtolaisväestöstä jopa turkkilaisen, kiihkoisänmaallisen Harmaat sudet - järjestön edustajia, sekä muslimeja. mitä voi pitää vielä kummallisempana liittoutumana. Näiden välissä toimivat niin sanotut maltilliset puolueet alkavat olla yhä neuvottomampia sen suhteen mihin suuntaan heidän pitäisi kiistassa asettua. Yhtenä vaalivoittajana maltilliset konservatiivit pyrkivät lisäämään Flanderin itsehallintoa. mutta toisaalta tasaamaan mielipiteitä, jotka vaativat täyttä, valtiollista itsenäisyyttä. Toisaalta myös Valloniassa on nousussa Vlaams Belangia vastaavia puolueita, jotka vaativat Vallonian irrottamista Belgiasta.
Siirtolaiskysymys
Flanderin ja Vallonian välisten kiistojen lisäksi Belgian ongelmat keskittyvätkin vahvasti maahan suuntautuneen, monessa mielessä hallitsemattoman siirtolaisuuden ympärille. Tähän kysymykseen Vlaams Belangilla on ratkaisuna siirtolaisuuden rajoittaminen, sosialisteilla taas sen lisääminen. Noiden välissä olevilla puolueilla taas ei tunnu olevan kysymykseen oikein mitään ratkaisua.
Belgian ja varsinkin Flanderin, joka on selvästi Valloniaa vauraampaa aluetta demografinen muutos on ollut todella raju. Perinteisemmän, Belgian entisestä siirtomaasta Kongosta suuntauneen siirtolaisuuden rinnalle on noussut ennen kaikkea islamilaisesta maailmasta suuntautunut siirtolaisuus, joka on ollut nopeampaa ja kokonaisvaltaisemmin yhteiskuntaa muuttavaa. Islamilaisuuden voimistuminen selittääkin pitkälle sen, että uskonnolliset katolilaiset ja juutalaiset ovat alkaneet liittoutua flanderilaisten nationalistien kanssa. Nationalistithan ovat koko poliittisen historiansa ajan ajaneet hillitympää maahanmuuttopolitiikkaa.
Suuri osa nationalistien kasvaneesta kannatuksesta on ollut pois sosialisteilta. Nämä ovat nyt löytämässä uuden äänestäjäkunnan siirtolaisista. Belgian tilanne näyttääkin jatkuvasti kärjistyvän kohti todella suuria kysymyksiä. Rajalinjoja on muodostumassa juutalaiskristillisen maailmankatsomuksen ja islamilaisen maailmankatsomuksen välille, sekä vapaan markkinatalouden ja sosialismin välille. Vapaa markkinatalous ja juutalaiskristillinen arvomaailma ovat lähentymässä toisiaan. Eurososialismi ja islamilainen arvomaailma taas toisiaan.
Tässä tilanteessa suurena vaarana onkin se, että flaamien ja valloonien nationalismi, sekä se niiden alkuperäinen tavoite, että molemmilla kansoilla pitäisi olla kansanvaltaisesti hallitut kansallisvaltiot, jäävät auttamatta sivuosien esittäjiksi suurempien voimien ruvetessa jylläämään.
Tanskan pilakuvajutun yksi opetus on ainakin se, että nykyisessä tilanteessa pienikin liike voi aiheuttaa suuria seurauksia. Kaikkien tietämä, mutta harvan julkilausuma, totuushan on, että kiistassa ei ollut kyse mistään pilakuvista vaan siitä, että Tanska tiukensi tuntuvasti maahanmuuttopolitiikkaansa ja pyrki muutenkin patoamaan muslimien vaikutusvallan kasvua Tanskassa. Tätä politiikkaa vastaan toimimiseksi haettiin tekosyy varsin kilteistä ja viattomista pilapiirroksista. Seuranneen kriisin kansainvälinen laajuus antaa siis osviittaa siitä millaisten voimien kanssa ollaan tekemisissä mikäli Belgia alkaa voimakkaasti rajoittamaan maahanmuuttoa ja vähentämään islamin vaikutusvaltaa.
Belgian vaihtoehdot
On aika selvää, että Belgian valtio ei enää voi jatkaa olemassaoloaan entisenlaisena. EU:n kannalta paras ratkaisu olisi varmasti sellainen, jossa maan muodollinen yhtenäisyys säilyisi. Se edellyttäisi kuitenkin lähes täydellistä itsehallintoa Flanderille mikä merkitsisi Flanderin taloudellisen tuen loppumista Vallonialle, johon EU:n olisi jotenkin reagoitava. EU:n olisi myös tuettava Flanderin tiukentuvaa maahanmuuttopolitiikkaa ja noustava mahdollisesti tiukastikin vastustamaan islamilaisen maailman vaatimuksia.
Ellei EU tue kansallisten itsehallintojen vahvistamista ja Belgian hajoaminen tapahtuu maan sisäisenä ongelma tilanne muuttuu kiperäksi. Vallonia todennäköisesti liittyisi Ranskaan. EU:ssa on esitetty näkemyksiä, liittyen lähinnä Skotlannin itsenäistymiseen, että uudet, vanhoista jäsenvaltioista eronneet valtiot eivät olisi automaattisesti sen jäseniä. Flanderin itsenäistymisen jälkeen tilanne olisi ikävä, sillä EU pitäisi silloin majaansa maassa, joka ei ole sen jäsen. Toisaalta flaamit ilmeisesti ovat valmiita siihen, että Brysselille jää itsenäinen erityisasemansa. Eri asia sitten, onko EU:n toimielimien soveliain paikka jonkinlaisessa kuninkaallisessa vapaakaupungissa. Ehkä on, mutta symbolisella tasolla moinen kyllä ikävällä tavalla alleviivaisi EU:n vallan seremoniallisuutta.
On vaikea sanoa tehdäänkö koko ajan tiukkaa diplomaattista työtä asioiden ratkaisemiseksi vai odotellaanko vain hiljaisina ihmettä tai sitä, että asiat jotenkin korjaantuisivat. Se on kuitenkin varmaa, että Vlaams Belangin vaientaminen ei enää ole vaihtoehto, joka johtaisi mihinkään rakentavaan ratkaisuun. Paremminkin se voisi olla alku koko EU:n täydelliselle hajoamiselle.
"Ja kyllä nuo Freddyn kuvailemat ongelmat Belgiassa ovat täysin todellisia. Etkö muka usko? Mitä helvetin hyvää on siinä, että osa jonkun maan kaupungeista ei ole enää sen maan omien kansalaisten käsissä? Tilanne on paha myös monissa muissa Länsi-Euroopan metropoleissa. Vrt. Ranskan lähiömellakat."
Ööö, no ei tietenkään ole hyvä jos asukkaat eivät hallitse omia alueitaan. Freddy kuvaili kuitenkin asiaa tyyliin, että nämä pakolaiset ovat vain tiellä rumentamassa maisemaa. Mutta miten tilanne on muka paha? Tietääkseni/muistaakseni ainoana suurena ongelmana ovat olleet flaamien ja valloonien väliset konfliktit.
Ollaan sitä nyt niin hanakasti vertaamassa joka kerta Ranskan kuuluisiin lähiömellakoihin! En tiedä minkä takia haluatte aina liittää ne Suomen ja muun Euroopan tulevaisuuteen. Ei sitä tiedä mitä ihmeellistä tulevaisuudessa tapahtuu.
Kannatat Flanderin itsenäisyyttä? Tuntuu kummalliselta Perussuomalaisen suusta :) Ahvenanmaan pitää kuitenkin kuulua visusti Suomeen? Vai mitä Juho?
Eiköhän Freddy ihan oikeasti tiedä Belgian tilanteen paljon sinua paremmin. Tuossa on muutama ihminen vastannut sinulle jo ennen kysymystäsi aika selventävästi. Luepa ne. Samoin voisit kopioida sen Freddyn haastattelun tähän, niin muutkin näkisivät mitä Freddy todella sanoi..
Ja kyllä minun puolestani Åland voi itsenäistyä, jos haluaa.
Jo 35 vuotta Suomessa
asunut Belgian flaami
Freddy Van Wonterghem
Kotkasta on kuulunut
perussuomalaisiin jo
viitisen vuotta.
- Kuluneiden 35 vuoden
aikana olen surullisena
seurannut, miten
on käynyt Belgiassa.
Esimerkiksi entisessä
kotikaupungissani Antwerpenissä
ei kadulla
juuri belgialaisia enää
tapaa, on kuin olisi
Pohjois-Afrikassa. On
mellakoita ja sellaisia
kaupunginosia, jonne
edes poliisi ei enää uskalla
mennä. Taustalla
on juuri sellainen löysä
maahanmuuttopolitiikka,
mitä Suomessa tällä
hetkellä harrastetaan,
Van Wonterghem varoittaa.
Esimerkiksi Kotka
ottaa vastaan kiintiöpakolaisia
ja siellä on
myös pakolaiskeskus.
Pakolaisista maksettu
raha otetaan kehitysavusta,
mutta kaupunki
ei käytä sitä pakolaisten
sopeuttamiseksi suomalaiseen
yhteiskuntaan
vaan laittaa sen takaisin
omaan kiertoon. Van
Wonterghem on julkisuudessa
vastustanut
tällaista toimintaa.
Maassa maan tavalla
Freddy Van Wonterghem
tuli Suomeen merimiehenä
vaimon perässä.
Avioliitto ei kestänyt,
mutta Suomesta tuli Van
Wonterghemin kotimaa.
Niihin aikoihin oli aivan
toista olla maahanmuuttaja
kuin nykyään – yhteiskuntaan
oli sopeuduttava,
sillä edes nuoriso ei
vielä puhunut englantia.
- Maassa maan tavalla,
se on minun mielipiteeni.
Maahanmuuttajien
kulttuurin säilyttämiseen
kiinnitetään
aivan liikaa huomiota,
kun painopisteen tulisi
olla heidän integroimisessaan
suomalaiseen
yhteiskuntaan.
- Kun muutin Antwerpenistä
pois, siellä ei ollut yhtään moskeijaa.
Nyt niitä on jo kolmekymmentäkuusi.
Ensimmäiset
siirtolaiset tulivat
Turkista ja Marokosta
vuonna –61 tehdastyövoimaksi.
Vierastyöläiset
jäivät työttömiksi
maahan 70-luvun automatisoinnin
seurauksena.
Heidän integroimiseensa
ei panostettu,
ja seurauksia saa lukea
uutisista. Nyt pelkään,
että samat virheet tehdään
myös Suomessa.
- Kävin viime kuntavaalien
jälkeen juttelemassa
joidenkin
muiden puolueiden ulkomaalaisehdokkaiden
kanssa, ja he kertoivat
vaaleista jääneen sellainen
maku, että heitä
käytettiin pelkkinä marionetteina.
Perussuomalaisissa
en ole saanut
mitään erityiskohtelua
sen enempää hyvässä
kuin pahassakaan, vaan
minua on kohdeltu aivan
samoin kuin muitakin
suomalaisia.
"Kun muutin Antwerpenistä
pois, siellä ei ollut yhtään moskeijaa.
Nyt niitä on jo kolmekymmentäkuusi."
Tähän voisi sanoa vaikka, että so what?
Siinä olen Freddyn kanssa samaa mieltä, että maahanmuuttajien kotouttamiseen on kiinnitettävä paljon enemmän huomiota. Mutta emme voi vaatia ketään heti Suomeen saavuttuaan unohtamaan täysin omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Mielestäni Suomen ei pidä pestä käsiään pois maailman pakolaisista vain sen takia, että niiden kotouttaminen on vaikeaa. Ei ole mikään ihme jos työnsaantikin takkuaa, esim. 38% suomalaisista ilmoittaa suhtautuvansa kielteisesti ulkomaalaiseen työnhakijaan, pätevyydestä riippumatta. Jos saisimme edes tuon epäkohdan korjattua niin Suomen mamuilla olisi mahdollisuuksia.
"Taustalla
on juuri sellainen löysä maahanmuuttopolitiikka,
mitä Suomessa tällä hetkellä harrastetaan"
Mitä?? Löysä?? Täälläkö?? Suomi hoitaa niin pienen osan pakolaisistakin, että kannattaisi pitää mieluummin turpa ummessa.
Belgialaiset eivät saa edes omaa maataan kuntoon, melkein sisällissodan partaalla. Pelottaa jos Freddy kertoo mielipiteitä suomenruotsalaisista, venäläisistä, saamelaisista yms...
Suomessa niin vähän pakolaisia,että ei tarvitse verrata oikeestaan mihinkään Euroopanmaahan.
pahentua?
pakolaisista,eipä juuri muualla!!!
tulee mussuttamaan asioista joista ei oikeastaan sitten tiedä mitään. On toki totta että flandereilla ja vallooneilla on omat ongelmansa, mutta nyt olikin kyse niistä vitun mamuista, tai lähinnä heidän jälkeläisistään, jotka elävät maassa toteuttaen omaa kulttuuriaan ja uskontoaan niin hartaasti ettei paikallisia juurikaan enää kaupungilla näy. Itse olen seurannut miten juuri antwerpenin kaupunkikuva on muuttunut etenkin viimeisen 15v aikana. Kymmenen v. sitten olin opiskelemassa kyseisessä kaupungissa. Luokallani oli 15 oppilasta joista n. puolet oli turkkilaisia ja marokkolaisia. Silloin vielä sentään katukuvassa ja keskustassa oli jonkin verran paikallisväestöä. Kaksi vuotta sitten menin keskustaan ja hyvin monissa liikkeissä ei sitten enää flaamilla pärjää. Paikalliset muuttaneet keskustasta pois mikä on ihan ymmärrettävää. Ovat siis joutuneet pakolaisiksi omassa maassaan. Perehdy asioihi vähä paremmin ennenku tuut tänne kommentoimaa jotaa paskaa.