Olen seurannut kirjoituksiasi. Monet ovat kirjoittaneet alkoholistin psyykkisistä oireista ja/tai tunne-elämän häiriöistä. Spriten voimalla kirjoitteli taannoin "kiukkuamisesta"?
Minä saan välillä olemattomia raivokohtauksia, jotka kykenen hillitsemään vain poistumalla ihmisten luota. Suuni on täynnä piikkisiä sanoja, joita lauon toisia loukaten, ja se kaduttaa. Tiedän, että olen verbaalisesti lahjakas puhuja (en kirjoittaja), ja sanoilla saan aikaan melkein mitä tahansa mielipahaa . Niin ei tapahtunut juodessa? Miksi nyt?
Tasoittuuko raivo joskus, muuttuuko muuksi energiaksi?
Piikikäs akka ei voi olla mukava!
Minä saan välillä olemattomia raivokohtauksia, jotka kykenen hillitsemään vain poistumalla ihmisten luota. Suuni on täynnä piikkisiä sanoja, joita lauon toisia loukaten, ja se kaduttaa. Tiedän, että olen verbaalisesti lahjakas puhuja (en kirjoittaja), ja sanoilla saan aikaan melkein mitä tahansa mielipahaa . Niin ei tapahtunut juodessa? Miksi nyt?
Tasoittuuko raivo joskus, muuttuuko muuksi energiaksi?
Piikikäs akka ei voi olla mukava!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aikoinaan opettaja alaluokilla sanoi minulle; ensin pitää ajatella, ja sitten puhutaan, mutta sinä teet juuri päinvastoin.
On kuitenkin hyvä, jos tajuat lähteä pois?
Kun juomisen aiheuttamaa pahaa oloa on vielä runsaasti, sitä joutuu purkamaan jonnekin. Yleensä kuivat alkoholistit purkavat sitä niiden päälle, joista eniten haluaisivat välittää. Se pahan olon purkaminen on nimittäin avunpyyntö, jota kuiva alkoholisti ei osaa sanoiksi muuten pukea.
Siksi juomisen lopettaneille alkoholisteille on kehitetty 12-askeleen itsekehittämisohjelma.
Ilman sitä joutuu yleensä jatkamaan juomista ennemmin tai myöhemmin, koska juodessa ne paineet purkaantuvat myös hetkellisesti.
Tosin rintaan kerääntyvä paha olo vain lisäntyy juodessa.
Juomisen lopettaminen on helppoa, mutta raitistuminen vaatii paljon työtä.
Kiukkusin (kirjoitin siitä täällä 13.8.)
Se minun kiukkuaminen on sellaista itselleni rähjäämistä. Saatan juuri niinkuin 13.8., lähteä kiukuspäissäni polkemaan pyörällä lenkin niin että polvet setsuurilla nippanappa pääsin kotiin. Minä puran pahan oloni tekemällä hullun lailla jotakin, mutta lähimmäisilleni en kiukkua omiani. Kerran kuuntelin (korvalapuilla) Sibeliuksen Tuonelan joutsenen neljä kertaa peräjälkeen ennenkuin kiukku hellitti. Oli töissä vähän ottanut hermon päälle.
Mutta tietysti sellaista pienestä hermostumista on ollut, varsinkin raittiuden ihan alussa. Hermostuin helposti ja stressiä tunsin päivittäin. Ahdisti. Sinäkin kerrot lähteväsi pois, kun tunnistat, että nyt se iskee - se on mielestäni hyvä, kunhan huolehdit, että et pado liikaa sisällesi. Kiukku pitää purkaa, mutta syyttömiin sitä ei pidä suunnata.
Useinhan myös on niin, että ympäristö huomaa milloin minua kiukuttaa ja he osaavat väistää. En tiedä miten kävisi, jos joku ehdoin tahdoin tulisi "härnäämään" silloin kun olen herkimmilläni - ehkä minäkin sen sanaisen arkkuni siinä avaisin. Osaan olla erittäin piikikäs ja siksi vältän sanomista - sanottua sanaa kun ei takaisin saa, vaikka kuinka anteeksi pyytäisi tai selittäisi mustaa valkoiseksi.
Kiitos "Spriten voimalla". Tuo sana kiukkuaminen jäi mieleeni ja olen nyt huomannut kiukkuavani itsekin. Se auttaa todella! Minun kiukkuamiseni on siivoamista urakalla, ikkunoiden pesua ja huonekalujen siirtelyä, sienestämistä jne.
En minäkään halua purkaa raivoani ja pahaa oloani lähimmäisiini, minulle tärkeisiin ihmisiin, niin vaan on käynyt jonkun kerran!
Taidanpa sanoa miehelleni, kun seuraava raivo yllättää, että "varo, nyt minä kiukkuan, käy vaikka kaupassa tai kylässä, niin olen kunnossa, kun tulet".
Olen siinä onnellisessa asemassa, että hän voi juoda tarvittaessa, mutta on mielellään ilman alkoholia ja minun tukenani. Se on todella voimavara tässä elämässä.
JOskus ku on viettäny oikeen helvatun mukavan illan viinineen kaikkinee ja tekkee alotteen kunnon seksipuuhista nii akka alakaa jurottaan siis se jos joku saa raivarin partaale !! Laskee vielä palijonko euroja tähän meni eikä pääse kairaamaan !Onko alkoholisti?