Mikä on hyvän luoviveneen max. nousukulma hyvillä purjeilla ja paljonko kulma huononee purjeiden kulumisen myötä?
Mikä on keskiverto max. nousukulma ja mitä pidetään jo huonona nousukulmana?
Mikä on keskiverto max. nousukulma ja mitä pidetään jo huonona nousukulmana?
Vastaukset 13
Vanhimmat
tuulen mukaan. mitä kovempi tuuli sen parempaan kulmaan pääsee nousemaan.
Keskituulessa varmaankin joku 30 astetta on maksiminousukulma useimmilla veneillä ilman että venevauhti hirveesti hiipuu.
Avomeripurjehtijoiden sivuilta löytyy veneiden mittakirjoja. Genoaveneiden nousukulmat näyttävät olevan n. 40 - 45 astetta TWA siten, että isommat kulmat ovat n. 4 m/s tuulessa ja pienemmät n. 10 m/s tuulessa. Sellaisilla kilpakäyttöön heloitetuilla fokkaveneillä, joissa fokka voidaan jalustaa n. 5-8 asteen kulmaan, päästään varmaankin jopa alle 35 asteen TWA nouskulmaan.
Venyneillä tai venyvillä purjeilla nousukulma on luonnollisesti heikompi.
Mikä estää nostamasta genoan tilalle fokkaa? Eihän kukaan luovi 150% genoalla silloin kun nousukulma on tärkeä.
Vähänkö sä olet pihalla. Jos kryssit vaikka 150 % genualla kevyessä tuulessa, niin luuletko sen nousukulman paranevan fokkaan vaihtamalla, kun veneestä tulee täysin alitehoinen? Miksiköhän kisoissa silti näkee veneiden kryssivän täysikokoisilla genuoilla, eivätkö ole älynneet vaihtaa fokkaan nousukulman parantamiseksi... Nähtävästi vene-lehden "ansiosta" iso joukko purjehtijoita kuvittelee, että nousukulman ratkaisee vain ja ainoastaan se, kuinka sisään purjeen saa skuutattua. Ei se nyt ihan niin yksinkertaista ole.
Sinänsä koko kysymys hyvästä nousukulmasta on enempi vähempi päätön, koska nousukulman hyvyyttä ei voi arvioida ottamatta huomioon sitä, millä nopeudella kyseistä nousukulmaa pystyy ajamaan. Millä tahansa veneellä tai purjekombinaatiolla pystyy ajamaan hitaammin ylemmäs tai kovempaa alemmas. Paras kombinaatio on se, joka tuottaa suurimman VMG:n eli nopeuden vastatuulen suuntaan, tämä voi toteutua yhtä hyvin pienemmällä tai isommalla nousukulmalla.
Tarkoitus oli muodostaa käsitystä eri veneistä samassa tilanteessa ja myös purjeiden venymisen merkityksestä.
Jäikö nyt agressiolta huomaamatta mistä ja mitä puhuttiin. Sanoin ettei kukaan käytä 150% genoa JOS nousukulma on tärkeä. VMG kertoo yksiselitteisesti veneen luovikyvyn ja hyvän VMG:n saavuttamiseksi iso genoa pätevä, mutta saaristossa ja kapeilla väylillä on käytännön tilanteita, joissa nopeuden ratkaisee nousukulma. Nousukulmaan vaikuttaa keskeisesti se miten keskelle keulapurjeen saa jalustetuksi siinä tapauksessa että vene nyt on sellainen kuin se on, eikä ole mahdollisuutta suunnitella, rakentaa ja pystyttää kesken purjehduksen toisenlaista takilaa.
Pyydän anteeksi epäselvää ilmaisua. Genoaveneellä tarkoitin venettä, jota purjehditaan genoalla silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Nykyisinhän suuri osa moderneista ORCi-kilpaveneistä on ns. fokkaveneitä, joita ei ollenkaan purjehdita genoalla. Esimerkki fokkaveneestä on esim. Alfa Romeo.
Luonollisesti oletin myös, että venettä purjehditaan oikein eli ajetaan vähintään polaarikäyrien mukaisia nousukulmia ja nopeuksia. Toki voidaan ajaa optimia ylemmäksi tai alemmaksi, mutta sillä tavalla eteneminen kohti maalia (VMG) ei ole paras mahdollinen.
milloin on optimaalinen VMG kussakin tilanteessa? Liian ylös viimeistään kun purje melkein sakkaa, mutta se optimi, siis ihan tarkalla tasolla.
Tiedot löytyvät mittakirjasta. Jos ei ole omaa tai ei löydy samanlaisen veneen niin samantyyppisen veneen mittakirja antanee jotain osviittaa. Tyypillisesti nousukulmat ovat nuo aiemmin mainitut n. 40-45 astetta tosi tuuleen, myös fokalla. Suhteellista tuulta nuo arvot ovat n. 30 astetta.
Varmaan tässä olemme kaikki samaa mieltä siitä että nousukulmaa parempi luovimittari on VMG ja avoimilla legeillä kannattaa purjehtia mahdollisimman hyvää VMG:tä (mikä surkea ilmaus). Mutta "maali" ei aina ole tuulensilmässä ja tästä syystä nousukulmalla voi nopeuden kustannuksellakin olla suuri käytännön merkitys lyhytaikaississa tilanteissa kapeikoissa.
tinkimällä nopeudesta jossain tiukassa paikassa voi saavuttaa esim. jonkun reunamerkin ohittamisen parilla vendalla vähemmän (jotka nekin hidastaa)ja saada sen jälkeen hyvän legin.
"mutta saaristossa ja kapeilla väylillä on käytännön tilanteita, joissa nopeuden ratkaisee nousukulma."
Nämä tilanteet ovat hetkellisiä, esim. yritetään päästä merkin yli vendaamatta. Tällaisessa tilanteessa merkin yli pääsemistä ei todellakaan auta, että ruvettaisiin vaihtamaan keulapurjetta. Mikä tahansa hetkellistä pidempi aikajakso, niin nopeutta ei ratkaise nousukulma vaan VMG, jolloin liian pienellä keulapurjeella liian ylös piinaaminen on huono tapa edetä. Sitäpaitsi useissa veneissä se fokka jalustetaan samalle kiskolle eli samaan kulmaan kuin genua.
"Nousukulmaan vaikuttaa keskeisesti se miten keskelle keulapurjeen saa jalustetuksi"
Tämä ei pidä paikkaansa tai ainakin antaa hyvin vajavaisen kuvan asiasta. Voit ajatella asiaa kärjistetysti, jos skuuttaat fokan veneen keskilinjalle, pääsetkö todella ylös tuuleen? Et, vaan veneen vauhti hyytyy ja se alkaa vain rekaamaan sivuttain. Monissa nykyaikaisissa cruisereissa on kyllä usein kiskot aivan liian ulkona, jolloin skuuttaaminen tavalla tai toisella keskemmälle auttaa sekä nousukulmaan että VMG:hen. Mutta silti se optimi ei ole keskellä venettä, vaan jossain kohtaa, jossa venettä eteenpäin vievä voima on riittävä, mikä taas riippuu paljon mm. runkomuodosta, aallokosta jne. Kilpapurjehtijat muuten sanovat, että nousu lähtee kireästä ison takaliikistä, miksihän eivät siirrä fokan kiskoa? Hyvä trimmi molemmissa purjeissa on sata kertaa tärkeämpi kuin keulapurjeen skuuttipisteen paikka sivusuunnassa.
"mutta saaristossa ja kapeilla väylillä on käytännön tilanteita, joissa nopeuden ratkaisee nousukulma."
Esimerkki Bärösundin rännistä takavuosilta, kun piinasin H-venettä kohti itää kulmassa, jota se juuri ja juuri nousi. Minut saavutti kolme tai neljä kertaa oleellisesti nopeammin liikkuva, mutta riittämättömässä kulmassa nouseva vene, mutta joutui joka kerta kääntymään takaisin hakemaan korkeutta. Tällä veneellä oli varmaan hyvä VMG myös silloin kun se kääntyi loittonemaan minusta, mutta silti pääsin mielessäni maalilinjaksi asettamani merkin ohi aikaisemmin.
"Sitäpaitsi useissa veneissä se fokka jalustetaan samalle kiskolle eli samaan kulmaan kuin genua."
Fokan kulma jää kyllä huonommaksi mikäli se jalustetaan genoan kiskolle, jopa nykyaikaisissa mastolta perälautaan asti tasalevyisissä veneissä, puhumattakaan perään päin kapenevista veneistä. Jos veneessä ei ole fokalle jaluskiskoja, herää kysymys miksi siinä on fokka.
"Monissa nykyaikaisissa cruisereissa on kyllä usein kiskot aivan liian ulkona, jolloin skuuttaaminen tavalla tai toisella keskemmälle auttaa sekä nousukulmaan että VMG:hen."
Yritin selittää samaa asiaa. En tarkoittanut että fokalla pakattaisiin.
"Kilpapurjehtijat muuten sanovat, että nousu lähtee kireästä ison takaliikistä, miksihän eivät siirrä fokan kiskoa?"
Isosta voi tietysti ottaa tehoa niin paljon kuin veneen balanssi sietää. Ison takaliikin aukaisu on minun venessäni ensimmäinen konsti saada peräsinpainetta pienemmäksi.
"Hyvä trimmi molemmissa purjeissa on sata kertaa tärkeämpi kuin keulapurjeen skuuttipisteen paikka sivusuunnassa."
Sanoisin kyllä että satayksi kertaa tärkeämpi.