Kannabiksessa ei kohtuukäyttöä?

Nyt ne faktat kuntoon, THC ei keräänny aivoihisi.
Älä ota laittomuutta tähän asiaan mukaan.

Olisiko alkoholin kohtuullinen käyttö sen 5-6 viikon välein jos se olisi laitonta?

t. Asioista opiskellut ihminen (Käytän harvemmin alkoholia, en käytä laittomia päihteitä ollenkaan.)

Voiko kannabista käyttää sitten niissä maissa kohtuudella, joissa sen käyttö ei ole rikos? Jos voi, niin silloinhan se väite ei pidä paikkaansa, että sitä ei voi käyttää kohtuudella.

Tuota kohtaa 2 kommentoisin sen verran, että miten alkoholia sitten voi muka käyttää kohtuudella? Sehän tuhoaa aivosoluja joka kerta aivoihin vaikuttaessaan, eli jo yksi ainoa hiukankin päihdyttävä alkoholin käyttökerta tekee "pieniaivoisemmaksi". Humalajuomiseen liittyy aina myös muita terveyshaittoja. Miten alkoholista puhuttaessa voidaan tästä huolimatta puhua erikseen liikakäytöstä ja kohtuukäytöstä? Alkoholin kohtuukäytölle on jopa viralliset määritelmät.

Lisäksi THC ei muuten varsinaisesti varastoidu mihinkään. Sen hajoamistuotteita kyllä varastoituu aivosolujen solukalvojen lipideihin. Ne eivät kuitenkaan ole huumaavia. Ne eivät muuta solujen toimintaa (paitsi ehkä sitten, jos niitä on varastoitunut sinne hyvin suuria määriä pitkään jatkuneen ja runsaan kannabiksen käytön seurauksena, tällöinkään eivät kuitenkaan ainakaan niin, että ne tuhoaisivat soluja) eivätkä vaikuta myöskään solujen väliseen vuorovaikutukseen, mikä tapahtuu solukalvojen proteiinien kautta.

Rowen82 kirjoitti:

Voiko kannabista käyttää sitten niissä maissa kohtuudella, joissa sen käyttö ei ole rikos? Jos voi, niin silloinhan se väite ei pidä paikkaansa, että sitä ei voi käyttää kohtuudella.

Tuota kohtaa 2 kommentoisin sen verran, että miten alkoholia sitten voi muka käyttää kohtuudella? Sehän tuhoaa aivosoluja joka kerta aivoihin vaikuttaessaan, eli jo yksi ainoa hiukankin päihdyttävä alkoholin käyttökerta tekee "pieniaivoisemmaksi". Humalajuomiseen liittyy aina myös muita terveyshaittoja. Miten alkoholista puhuttaessa voidaan tästä huolimatta puhua erikseen liikakäytöstä ja kohtuukäytöstä? Alkoholin kohtuukäytölle on jopa viralliset määritelmät.

Lisäksi THC ei muuten varsinaisesti varastoidu mihinkään. Sen hajoamistuotteita kyllä varastoituu aivosolujen solukalvojen lipideihin. Ne eivät kuitenkaan ole huumaavia. Ne eivät muuta solujen toimintaa (paitsi ehkä sitten, jos niitä on varastoitunut sinne hyvin suuria määriä pitkään jatkuneen ja runsaan kannabiksen käytön seurauksena, tällöinkään eivät kuitenkaan ainakaan niin, että ne tuhoaisivat soluja) eivätkä vaikuta myöskään solujen väliseen vuorovaikutukseen, mikä tapahtuu solukalvojen proteiinien kautta.

Lue lisää

Pari vuotta oot eka onnes kukkuloilla mut kyllä sen jälkeen pitäis alkaa nähdä vähän ympärilleenkin ja se ei ole mikään kovin kaunis näky.

Kannabiksen pahimmat puolet on että se tekee sekä tyhmäksi että laiskaksi, samaan aikaan. Ja se onnistuu juuri siksi että käyttäjä itse ei tätä huomaa koska kannabiksen vaikutus on sellainen että se turruttaa sokeaksi tälle.

Päin vastoin käyttäjällä menee hyvin, kivoja reloja, hyviä nousuja, paksuja savuja... Hän ei näe enää itseään siten kuin ulkomaailma hänet ja elämänsä näkee.

näät todellisuuden kirjoitti:

Pari vuotta oot eka onnes kukkuloilla mut kyllä sen jälkeen pitäis alkaa nähdä vähän ympärilleenkin ja se ei ole mikään kovin kaunis näky.

Kannabiksen pahimmat puolet on että se tekee sekä tyhmäksi että laiskaksi, samaan aikaan. Ja se onnistuu juuri siksi että käyttäjä itse ei tätä huomaa koska kannabiksen vaikutus on sellainen että se turruttaa sokeaksi tälle.

Päin vastoin käyttäjällä menee hyvin, kivoja reloja, hyviä nousuja, paksuja savuja... Hän ei näe enää itseään siten kuin ulkomaailma hänet ja elämänsä näkee.

Lue lisää

Melkoista jöötituubaa tuli taas...

Aika kumma, että nämä "tyhmät" hamppuporukat kykenee kuitenkin täälläkin tuottamaan parhaat kirjoitukset. Ja tämän toisen leirin kommentit nyt ovat usein juuri mainittua jöötituubaa eli paskaa, valheita, yleistyksiä ja stereotypioita.

näät todellisuuden kirjoitti:

Pari vuotta oot eka onnes kukkuloilla mut kyllä sen jälkeen pitäis alkaa nähdä vähän ympärilleenkin ja se ei ole mikään kovin kaunis näky.

Kannabiksen pahimmat puolet on että se tekee sekä tyhmäksi että laiskaksi, samaan aikaan. Ja se onnistuu juuri siksi että käyttäjä itse ei tätä huomaa koska kannabiksen vaikutus on sellainen että se turruttaa sokeaksi tälle.

Päin vastoin käyttäjällä menee hyvin, kivoja reloja, hyviä nousuja, paksuja savuja... Hän ei näe enää itseään siten kuin ulkomaailma hänet ja elämänsä näkee.

Lue lisää

"Kannabiksen pahimmat puolet on että se tekee sekä tyhmäksi että laiskaksi, samaan aikaan. Ja se onnistuu juuri siksi että käyttäjä itse ei tätä huomaa koska kannabiksen vaikutus on sellainen että se turruttaa sokeaksi tälle. "

Eikö olisi totuudenmukaisempaa väittää, että runsas ja pitkään jatkuva käyttö saattaa saada aikaan moista? Sitä paitsi väittäisin, että luonnostaan laiskat ihmiset ihmiset harrastavat flegmatisoitumista ja heille kannabis voi olla siinä "oiva" apuväline.

Mutta ihan oikeasti: kannabis ei tee ihmisestä kovin helposti tyhmää pitkällään juoksulla, ellei ihminen sitten halua viettää aikaansa ajattelematta ja kehittämättä itseään. Joillekin voi käydä niin, että kannabiksen vaikutus edesauttaa virikkeettömässä ympäristössä viihtymistä eli ns. kestämään tylsyyttä.

Muutenkin melko roisisti vetelit yleistyksiä, mutta kai tarkoitus onkin leimata kannabikset käyttäjät johonkin tarkaan ja tiettyyn profiiliin. On heitä sen päälle aina helpompi mollata, eikös vain? Pelkästään käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut on itselleni, että persoonat ovat persoonia, eikä ole olemassa mitään tiettyä "kannabispersoonaa".

Ihan muistin virkistykseksi voisin vielä päräyttää tähän perään tällä palstalla aiemminkin nähdyn pätkän (kyseessä on tietenkin rajattu näkökulma; ko. tekstissä ei käsitellä kannabiksen haittavaikutuksia) :

"""
Kannabis ja aivot

Alkuperäinen teksti Paul Armentano(Nopeasti suomennettu joten virheitä voi olla)

Journal of Clinical Investigation -lehdessä julkaistu aineisto osoittaa että kannabinoidit voivat kiihdyttää aivosolujen kasvua on sytyttänyt uudestaan kansainvälisen keskustelun koskien kannabiksen vaikutusta aivoihin. Monet aiemmat pseudo-tieteelliset kampanjat ovat yrittäneet yhdistää kannabiksen käytön lukuisiin kognitiivisiin häiriöihin, mutta moderni tutkimus ehdottaa jotain mitä kannabispiireissä on epäilty jo pitkään: ganja on hyväksi sinulle.

Kannabinoidit ja neurogeneesi (hermosolujen kasvu)

"Tutkimus kääntää hampputietouden päälaelleen", kertoi Globe and Mail lokakuussa. Uutislinjat läpi Pohjois-Amerikan ja muun maailman välittivät samanlaisia otsikoita - joihin kaikkiin reagoitiin monumentaalisella hiljaisuudella viranomaisten ja lainvalvojien taholta. Miksi kaikki kohu? Saskatchewan yliopiston tutkijat Saskatoonissa havaitsivat rotilla että synteettisten kannabinoidien antaminen lisäsi uusien aivosolujen kasvua hippokampuksen alueella aivoissa ja merkittävästi vähensi ahdistuneisuuden ja masennuksen kaltaisia oireita.

Tulokset järkyttivät tutkijoita, jotka huomauttivat että lähes kaikki muut niin sanotut "väärin käytettävät päihteet", mukaan lukien alkoholi ja tupakka, vähentävät neurogeneesiä aikuisilla. Tämä tulos oli isku vasten kasvoja kaikille jotka ovat väittäneet, että "hamppu tuhoaa aivosoluja".

Vaikka olisikin liian aikaista yhdistää aineisto ihmisiin, vähintäänkin aineisto vahvistaa käsitystä että kannabinoidit ovat yleensä vaarattomia aivoille ja että edes pitkäaikainen kannabiksen käyttö ei todennäköisesti aiheuta vaaraa aivojen toiminnalle. Havainnot tarjoavat myös lisää todisteita kannabiksen mahdolliseen rooliin masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa ja että kannabispohjaiset lääkkeet voivat jonain päivänä tarjota turvallisemman vaihtoehdon perinteisille masennuslääkkeille kuten Paxil ja Prozac.

Lähteet:

Cannabinoidspromote embryonic and adult hippocampus neurogenesis and produce anxiolytic and depressant-like effects. The Journal of Clinical Investigation. 2005


Kannabis ja sen aivosoluja suojaava vaikutus

Moderni tiede on kumonnut käsityksen kannabiksen vaarallisuudesta aivoille. Sen lisäksi tieteelliset löydöt osoittavat että kannabinoidit itse asiassa suojaavat aivosoluja, erityisesti alkoholin aiheuttamilta aivovaurioilta. Äskettäin suoritetussa tutkimuksessa -- ironian havaitsee jokainen lukija -- Yhdysvaltain Kansallisen Mielenterveysinstituutin (NIMH) tutkijat raportoivat että ei-psykoaktiivinen kannabinoidi kannabidioli (CBD) vähensi etanolin aiheuttamia solukuolemia aivoissa jopa 60 prosentilla. "Tämä tutkimus tarjoaa ensimmäisen näytön CBD:n toiminnasta aivosolujen suojana elävässä elimistössä (in vivo) ...estäen ryyppyputkessa etanolin aiheuttamat aivovauriot", tutkimuksen tekijät kirjoittivat Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics -lehden toukokuun 2005 numeroon. Alkoholimyrkytys on yhdistetty satoihin estettäviin kuolemiin vuosittain Yhdysvalloissa tautien kontrollointikeskusten (CDC) mukaan. Kannabis taas ei voi aiheuttaa kuolemaa yliannostuksen kautta.

Toki monet yhdysvaltalaiset neurologit ovat tienneet kannabiksen suojaavasta vaikutuksesta aivosoluihin jo vuosia. NIMH:n tutkijat havaitsivat 1998 mahdollisuuden että luonnolliset kannabinoidit voivat estää aivohalvauksen ja akuutin päävamman aivoja vaurioittavia vaikutuksia. Samankaltaisia tuloksia saatiin tutkijoiden toimesta Hollannissa, Italiassa ja uusimpana 2005 Japanissa. Kuitenkaan yritykset mitata synteettisten kannabinoidilääkkeiden potentiaalia aivosolujen suojaajana ihmisillä eivät ole olleet sitovia.


Lähteet:

Comparison of cannabidiol, antioxidants and diuretics in reversing binge ethanol-induced neurotoxicity. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2005

Cannabidiol prevents cerebral infarction. Stroke. 2005

Post-ischemic treatment with cannabidiol prevents electroencephalographic flattening, hyperlocomotion and neuronal injury in gerbils. Neuroscience Letters. 2003

Neuroprotection by Delta9-tetrahydrocannabinol, the main active compound in marijuana, against ouabain-induced in vivo excitotoxicity. Journal of Neuroscience. 2001

Cannabidiol and Delta9-tetrahydrocannabinol are neuroprotective antioxidants. Proceedings of the National Academy of Sciences. 1998


Kannabinoidit ja aivosyöpä

Harva syöpä on yhtä aggressiivinen ja tappava kuin aivosyöpä. Aivokasvaimet valtaavat nopeasti terveen aivokudoksen ja yleensä niihin ei tehoa kirurgia tai perinteiset lääketieteen hoitokeinot. Yksi vaikuttaja johon ne reagoivat on kannabis.

Kirjoittaessaan elokuun 2005 Journal of Neurooncology -lehteen California Pacific Medical Center Research Institute:n tutkijat raportoivat, että annettuaan THC:tä hoitona ihmisten kasvaimien monimuotoisiin solulinjoihin se vähensi pahanlaatuisten solujen kehittymistä ja lisäsi ohjattua solukuolemaa nopeammin kuin vastaavanlaisena hoitona annettu synteettinen kannabisreseptori agonisti (reseptorinaktivoija), WIN-55,212-2. Tutkijat huomasivat myös että THC tavoitti pahalaatuiset solut jättäen terveet huomiotta tehokkaammin kuin synteettinen vaihtoehto. Potilaat joilla on diagnosoitu glioblastooma aivokasvain (GBM) kuolevat ilman hoitoa yleensä kolmen kuukauden kuluessa.

Aiemmin Italiassa suoritettu tutkimus on myös osoittanut CBD:n kyvyn estää glioma solujen (johtavat aivosyöpään) kasvu niin in vitro (esim. petrimaljassa) kuin myös in vivo eli elävillä eläimillä annoksesta riippuvaisella tavalla. Tämän johdosta espanjalainen tutkijaryhmä selvittää parhaillaan voisiko kallonsisäinen kannabinoidihoito pidentää hoitamattomiksi luokiteltujen aivokasvainpotilaiden elinikää.

Äskettäin tieteellinen analyysi Medical Chemistryn lokakuun numerossa huomautti, että aivosoluja suojaavan ja aivosyöpää tuhoavien ominaisuuksiensa lisäksi THC,CBD ja muut kannabinoidit pysäyttävät keuhkosyövän, leukemian, ihosyövän, paksusuolisyövän, eturauhassyövän ja rintasyövän.

Lähteet:

Cannabinoids selectively inhibit proliferation and induce cell death of cultured human glioblastoma multiforme cells. Journal of Neurooncology. 2005

Cannabinoids and cancer. Mini-Reviews in Medicinal Chemistry. 2005

Anti-tumor effects of cannabidiol, a non-psychotropic cannabinoid, on human glioma cell lines. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2003


Kannabinoidit ja aivorappeuma

Viimeaikaiset todisteet osoittavat myös että kannabinoidit voivat hidastaa tiettyjen aivorappeumatautien kehitystä, kuten esimerkiksi MS-tauti, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti ja lihasrappeumatauti (ALS). Eläinkokeet ovat osoittaneet että kannabinoidit viivyttävät tautien kehittymistä ja estävät aivorappeumaa hiirillä tehdyissä malleissa Parkinsonin taudissa, MS-taudissa ja lihasrappeumataudissa. Tästä johtuen Journal of Neurological Sciences -lehti kertoi; "On olemassa lukuisia todisteita ...jotka tukevat oletusta että kannabinoidijärjestelmä voi hidastaa aivorappeuman prosesseja jotka aiheuttavat progressiivisia tauteja". Britanniassa tutkitaan parhaillaan auttavatko oraalisesti nautitut THC ja kannabistiivisteet MS-taudin hidastamiseen.

Lähteet:

Cannabinoids and neuroprotection in CNS inflammatory disease. Journal of the Neurological Sciences. 2005

Amyotrophic lateral sclerosis: delayed disease progression in mice by treatment with a cannabinoid. Amyotrophic Lateral Sclerosis and Other Motor Neuron Disorders. 2004

Cannabinoids inhibit neurodegeneration in models of multiple sclerosis. Brain. 2003


Kannabis ja kognitiivisuus (tajunta, muisti, oppiminen jne)

Entäpä väitteet kannabiksen vahingollisista vaikutuksista kognitiivisille kyvyillemme? Tieteelliseen lähdeaineistoon tutustuminen osoittaa huhut "tyhmistä polttajista" valheellisiksi. American Journal of Addictions -lehdessä julkaistun kliinisen aineiston perusteella kannabiksen käyttämisellä -- mukaan lukien pitkäaikainen "raskas" käyttö -- on, pahimmillaankin, vain vähäistä vaikutusta kognitiivisiin kykyihin ja muistiin. Harvard Medical Schoolin tutkijat suorittivat aivojen magneettikuvauksia 22 pitkäaikaiselle kannabiksen käyttäjälle (keskimäärin 20 100 polttelukokemusta) ja 26 kontrollipotilaalle (joilla ei ollut ollenkaan kokemuksia kannabiksen käytöstä). Kuvauksissa ei ilmennyt "merkittäviä eroja" kontrollien ja pitkäaikaiskäyttäjien välillä tutkimus kertoo.

Aiemmat kokeet kertovat samaa tarinaa. Lokakuussa 2004 Psychological Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa tutkittuun kaksosilla mahdollisia haittavaikutuksia kannabiksen pitkäaikaiskäytössä, raportoitiin "pitkäaikaisesta kannabiksen käytöstä aiheutuneita vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin ei havaittu". 2003 Journal of the International Neuropsychological Society -lehdessä julkaistu meta-analyysi "epäonnistui paljastamaan oleellisia, systemaattisia vaikutuksia pitkäaikaisella, säännöllisellä kannabiksen käytöllä kognitiivisiin toimintoihin jotka eivät olleet akuutisti vaikutuksen alaisena". 2002 Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistu kliininen testi määritti, että "marijuanalla ei ole pitkällä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia yleiseen älykkyyteen".

Lopuksi, 2001 Archives of General Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että pitkäaikaiskäyttäjät jotka kieltäytyivät kannabiksesta viikoksi "eivät osoittaneet käytännössä merkittäviä eroja kontrolliryhmään (niihin jotka olivat polttaneet kannabista alle 50 kertaa elämänsä aikana) 10 neuropsykologisen testin sarjassa". Tutkijat lisäsivät vielä, "entiset pitkäaikaiskäyttäjät jotka eivät olleet käyttäneet ollenkaan tai hyvin vähän kannabista kolme kuukautta ennen testejä eivät [myöskään] osoittaneet merkittäviä eroja kontrolliryhmään missään testeissä yhtenäkään testipäivänä".

Lähteet:

Lack of hippocampal volume change in long-term heavy cannabis users. American Journal of Addictions. 2005

Neuropsychological consequences of regular marijuana use: a twin study. Psychological Medicine. 2004

Non-acute (residual) neurocognitive effects of cannabis use: A meta-analytic study. Journal of the International Neuropsychological Society. 2003

Current and former marijuana use: preliminary findings of a longitudinal study of effects on IQ in young adults. Canadian Medical Association Journal. 2002

Neuropsychological Performance in Long-term Cannabis Users. Archives of General Psychiatry. 2001
"""

J-KL kirjoitti:

"Kannabiksen pahimmat puolet on että se tekee sekä tyhmäksi että laiskaksi, samaan aikaan. Ja se onnistuu juuri siksi että käyttäjä itse ei tätä huomaa koska kannabiksen vaikutus on sellainen että se turruttaa sokeaksi tälle. "

Eikö olisi totuudenmukaisempaa väittää, että runsas ja pitkään jatkuva käyttö saattaa saada aikaan moista? Sitä paitsi väittäisin, että luonnostaan laiskat ihmiset ihmiset harrastavat flegmatisoitumista ja heille kannabis voi olla siinä "oiva" apuväline.

Mutta ihan oikeasti: kannabis ei tee ihmisestä kovin helposti tyhmää pitkällään juoksulla, ellei ihminen sitten halua viettää aikaansa ajattelematta ja kehittämättä itseään. Joillekin voi käydä niin, että kannabiksen vaikutus edesauttaa virikkeettömässä ympäristössä viihtymistä eli ns. kestämään tylsyyttä.

Muutenkin melko roisisti vetelit yleistyksiä, mutta kai tarkoitus onkin leimata kannabikset käyttäjät johonkin tarkaan ja tiettyyn profiiliin. On heitä sen päälle aina helpompi mollata, eikös vain? Pelkästään käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut on itselleni, että persoonat ovat persoonia, eikä ole olemassa mitään tiettyä "kannabispersoonaa".

Ihan muistin virkistykseksi voisin vielä päräyttää tähän perään tällä palstalla aiemminkin nähdyn pätkän (kyseessä on tietenkin rajattu näkökulma; ko. tekstissä ei käsitellä kannabiksen haittavaikutuksia) :

"""
Kannabis ja aivot

Alkuperäinen teksti Paul Armentano(Nopeasti suomennettu joten virheitä voi olla)

Journal of Clinical Investigation -lehdessä julkaistu aineisto osoittaa että kannabinoidit voivat kiihdyttää aivosolujen kasvua on sytyttänyt uudestaan kansainvälisen keskustelun koskien kannabiksen vaikutusta aivoihin. Monet aiemmat pseudo-tieteelliset kampanjat ovat yrittäneet yhdistää kannabiksen käytön lukuisiin kognitiivisiin häiriöihin, mutta moderni tutkimus ehdottaa jotain mitä kannabispiireissä on epäilty jo pitkään: ganja on hyväksi sinulle.

Kannabinoidit ja neurogeneesi (hermosolujen kasvu)

"Tutkimus kääntää hampputietouden päälaelleen", kertoi Globe and Mail lokakuussa. Uutislinjat läpi Pohjois-Amerikan ja muun maailman välittivät samanlaisia otsikoita - joihin kaikkiin reagoitiin monumentaalisella hiljaisuudella viranomaisten ja lainvalvojien taholta. Miksi kaikki kohu? Saskatchewan yliopiston tutkijat Saskatoonissa havaitsivat rotilla että synteettisten kannabinoidien antaminen lisäsi uusien aivosolujen kasvua hippokampuksen alueella aivoissa ja merkittävästi vähensi ahdistuneisuuden ja masennuksen kaltaisia oireita.

Tulokset järkyttivät tutkijoita, jotka huomauttivat että lähes kaikki muut niin sanotut "väärin käytettävät päihteet", mukaan lukien alkoholi ja tupakka, vähentävät neurogeneesiä aikuisilla. Tämä tulos oli isku vasten kasvoja kaikille jotka ovat väittäneet, että "hamppu tuhoaa aivosoluja".

Vaikka olisikin liian aikaista yhdistää aineisto ihmisiin, vähintäänkin aineisto vahvistaa käsitystä että kannabinoidit ovat yleensä vaarattomia aivoille ja että edes pitkäaikainen kannabiksen käyttö ei todennäköisesti aiheuta vaaraa aivojen toiminnalle. Havainnot tarjoavat myös lisää todisteita kannabiksen mahdolliseen rooliin masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa ja että kannabispohjaiset lääkkeet voivat jonain päivänä tarjota turvallisemman vaihtoehdon perinteisille masennuslääkkeille kuten Paxil ja Prozac.

Lähteet:

Cannabinoidspromote embryonic and adult hippocampus neurogenesis and produce anxiolytic and depressant-like effects. The Journal of Clinical Investigation. 2005


Kannabis ja sen aivosoluja suojaava vaikutus

Moderni tiede on kumonnut käsityksen kannabiksen vaarallisuudesta aivoille. Sen lisäksi tieteelliset löydöt osoittavat että kannabinoidit itse asiassa suojaavat aivosoluja, erityisesti alkoholin aiheuttamilta aivovaurioilta. Äskettäin suoritetussa tutkimuksessa -- ironian havaitsee jokainen lukija -- Yhdysvaltain Kansallisen Mielenterveysinstituutin (NIMH) tutkijat raportoivat että ei-psykoaktiivinen kannabinoidi kannabidioli (CBD) vähensi etanolin aiheuttamia solukuolemia aivoissa jopa 60 prosentilla. "Tämä tutkimus tarjoaa ensimmäisen näytön CBD:n toiminnasta aivosolujen suojana elävässä elimistössä (in vivo) ...estäen ryyppyputkessa etanolin aiheuttamat aivovauriot", tutkimuksen tekijät kirjoittivat Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics -lehden toukokuun 2005 numeroon. Alkoholimyrkytys on yhdistetty satoihin estettäviin kuolemiin vuosittain Yhdysvalloissa tautien kontrollointikeskusten (CDC) mukaan. Kannabis taas ei voi aiheuttaa kuolemaa yliannostuksen kautta.

Toki monet yhdysvaltalaiset neurologit ovat tienneet kannabiksen suojaavasta vaikutuksesta aivosoluihin jo vuosia. NIMH:n tutkijat havaitsivat 1998 mahdollisuuden että luonnolliset kannabinoidit voivat estää aivohalvauksen ja akuutin päävamman aivoja vaurioittavia vaikutuksia. Samankaltaisia tuloksia saatiin tutkijoiden toimesta Hollannissa, Italiassa ja uusimpana 2005 Japanissa. Kuitenkaan yritykset mitata synteettisten kannabinoidilääkkeiden potentiaalia aivosolujen suojaajana ihmisillä eivät ole olleet sitovia.


Lähteet:

Comparison of cannabidiol, antioxidants and diuretics in reversing binge ethanol-induced neurotoxicity. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2005

Cannabidiol prevents cerebral infarction. Stroke. 2005

Post-ischemic treatment with cannabidiol prevents electroencephalographic flattening, hyperlocomotion and neuronal injury in gerbils. Neuroscience Letters. 2003

Neuroprotection by Delta9-tetrahydrocannabinol, the main active compound in marijuana, against ouabain-induced in vivo excitotoxicity. Journal of Neuroscience. 2001

Cannabidiol and Delta9-tetrahydrocannabinol are neuroprotective antioxidants. Proceedings of the National Academy of Sciences. 1998


Kannabinoidit ja aivosyöpä

Harva syöpä on yhtä aggressiivinen ja tappava kuin aivosyöpä. Aivokasvaimet valtaavat nopeasti terveen aivokudoksen ja yleensä niihin ei tehoa kirurgia tai perinteiset lääketieteen hoitokeinot. Yksi vaikuttaja johon ne reagoivat on kannabis.

Kirjoittaessaan elokuun 2005 Journal of Neurooncology -lehteen California Pacific Medical Center Research Institute:n tutkijat raportoivat, että annettuaan THC:tä hoitona ihmisten kasvaimien monimuotoisiin solulinjoihin se vähensi pahanlaatuisten solujen kehittymistä ja lisäsi ohjattua solukuolemaa nopeammin kuin vastaavanlaisena hoitona annettu synteettinen kannabisreseptori agonisti (reseptorinaktivoija), WIN-55,212-2. Tutkijat huomasivat myös että THC tavoitti pahalaatuiset solut jättäen terveet huomiotta tehokkaammin kuin synteettinen vaihtoehto. Potilaat joilla on diagnosoitu glioblastooma aivokasvain (GBM) kuolevat ilman hoitoa yleensä kolmen kuukauden kuluessa.

Aiemmin Italiassa suoritettu tutkimus on myös osoittanut CBD:n kyvyn estää glioma solujen (johtavat aivosyöpään) kasvu niin in vitro (esim. petrimaljassa) kuin myös in vivo eli elävillä eläimillä annoksesta riippuvaisella tavalla. Tämän johdosta espanjalainen tutkijaryhmä selvittää parhaillaan voisiko kallonsisäinen kannabinoidihoito pidentää hoitamattomiksi luokiteltujen aivokasvainpotilaiden elinikää.

Äskettäin tieteellinen analyysi Medical Chemistryn lokakuun numerossa huomautti, että aivosoluja suojaavan ja aivosyöpää tuhoavien ominaisuuksiensa lisäksi THC,CBD ja muut kannabinoidit pysäyttävät keuhkosyövän, leukemian, ihosyövän, paksusuolisyövän, eturauhassyövän ja rintasyövän.

Lähteet:

Cannabinoids selectively inhibit proliferation and induce cell death of cultured human glioblastoma multiforme cells. Journal of Neurooncology. 2005

Cannabinoids and cancer. Mini-Reviews in Medicinal Chemistry. 2005

Anti-tumor effects of cannabidiol, a non-psychotropic cannabinoid, on human glioma cell lines. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2003


Kannabinoidit ja aivorappeuma

Viimeaikaiset todisteet osoittavat myös että kannabinoidit voivat hidastaa tiettyjen aivorappeumatautien kehitystä, kuten esimerkiksi MS-tauti, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti ja lihasrappeumatauti (ALS). Eläinkokeet ovat osoittaneet että kannabinoidit viivyttävät tautien kehittymistä ja estävät aivorappeumaa hiirillä tehdyissä malleissa Parkinsonin taudissa, MS-taudissa ja lihasrappeumataudissa. Tästä johtuen Journal of Neurological Sciences -lehti kertoi; "On olemassa lukuisia todisteita ...jotka tukevat oletusta että kannabinoidijärjestelmä voi hidastaa aivorappeuman prosesseja jotka aiheuttavat progressiivisia tauteja". Britanniassa tutkitaan parhaillaan auttavatko oraalisesti nautitut THC ja kannabistiivisteet MS-taudin hidastamiseen.

Lähteet:

Cannabinoids and neuroprotection in CNS inflammatory disease. Journal of the Neurological Sciences. 2005

Amyotrophic lateral sclerosis: delayed disease progression in mice by treatment with a cannabinoid. Amyotrophic Lateral Sclerosis and Other Motor Neuron Disorders. 2004

Cannabinoids inhibit neurodegeneration in models of multiple sclerosis. Brain. 2003


Kannabis ja kognitiivisuus (tajunta, muisti, oppiminen jne)

Entäpä väitteet kannabiksen vahingollisista vaikutuksista kognitiivisille kyvyillemme? Tieteelliseen lähdeaineistoon tutustuminen osoittaa huhut "tyhmistä polttajista" valheellisiksi. American Journal of Addictions -lehdessä julkaistun kliinisen aineiston perusteella kannabiksen käyttämisellä -- mukaan lukien pitkäaikainen "raskas" käyttö -- on, pahimmillaankin, vain vähäistä vaikutusta kognitiivisiin kykyihin ja muistiin. Harvard Medical Schoolin tutkijat suorittivat aivojen magneettikuvauksia 22 pitkäaikaiselle kannabiksen käyttäjälle (keskimäärin 20 100 polttelukokemusta) ja 26 kontrollipotilaalle (joilla ei ollut ollenkaan kokemuksia kannabiksen käytöstä). Kuvauksissa ei ilmennyt "merkittäviä eroja" kontrollien ja pitkäaikaiskäyttäjien välillä tutkimus kertoo.

Aiemmat kokeet kertovat samaa tarinaa. Lokakuussa 2004 Psychological Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa tutkittuun kaksosilla mahdollisia haittavaikutuksia kannabiksen pitkäaikaiskäytössä, raportoitiin "pitkäaikaisesta kannabiksen käytöstä aiheutuneita vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin ei havaittu". 2003 Journal of the International Neuropsychological Society -lehdessä julkaistu meta-analyysi "epäonnistui paljastamaan oleellisia, systemaattisia vaikutuksia pitkäaikaisella, säännöllisellä kannabiksen käytöllä kognitiivisiin toimintoihin jotka eivät olleet akuutisti vaikutuksen alaisena". 2002 Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistu kliininen testi määritti, että "marijuanalla ei ole pitkällä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia yleiseen älykkyyteen".

Lopuksi, 2001 Archives of General Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että pitkäaikaiskäyttäjät jotka kieltäytyivät kannabiksesta viikoksi "eivät osoittaneet käytännössä merkittäviä eroja kontrolliryhmään (niihin jotka olivat polttaneet kannabista alle 50 kertaa elämänsä aikana) 10 neuropsykologisen testin sarjassa". Tutkijat lisäsivät vielä, "entiset pitkäaikaiskäyttäjät jotka eivät olleet käyttäneet ollenkaan tai hyvin vähän kannabista kolme kuukautta ennen testejä eivät [myöskään] osoittaneet merkittäviä eroja kontrolliryhmään missään testeissä yhtenäkään testipäivänä".

Lähteet:

Lack of hippocampal volume change in long-term heavy cannabis users. American Journal of Addictions. 2005

Neuropsychological consequences of regular marijuana use: a twin study. Psychological Medicine. 2004

Non-acute (residual) neurocognitive effects of cannabis use: A meta-analytic study. Journal of the International Neuropsychological Society. 2003

Current and former marijuana use: preliminary findings of a longitudinal study of effects on IQ in young adults. Canadian Medical Association Journal. 2002

Neuropsychological Performance in Long-term Cannabis Users. Archives of General Psychiatry. 2001
"""

Lue lisää

ja asiantuntemuksella saat paljon uusia, hyviä ja pitkäaikaisia asiakkaita! Ja lääketiede kiittää.

J-KL kirjoitti:

"Kannabiksen pahimmat puolet on että se tekee sekä tyhmäksi että laiskaksi, samaan aikaan. Ja se onnistuu juuri siksi että käyttäjä itse ei tätä huomaa koska kannabiksen vaikutus on sellainen että se turruttaa sokeaksi tälle. "

Eikö olisi totuudenmukaisempaa väittää, että runsas ja pitkään jatkuva käyttö saattaa saada aikaan moista? Sitä paitsi väittäisin, että luonnostaan laiskat ihmiset ihmiset harrastavat flegmatisoitumista ja heille kannabis voi olla siinä "oiva" apuväline.

Mutta ihan oikeasti: kannabis ei tee ihmisestä kovin helposti tyhmää pitkällään juoksulla, ellei ihminen sitten halua viettää aikaansa ajattelematta ja kehittämättä itseään. Joillekin voi käydä niin, että kannabiksen vaikutus edesauttaa virikkeettömässä ympäristössä viihtymistä eli ns. kestämään tylsyyttä.

Muutenkin melko roisisti vetelit yleistyksiä, mutta kai tarkoitus onkin leimata kannabikset käyttäjät johonkin tarkaan ja tiettyyn profiiliin. On heitä sen päälle aina helpompi mollata, eikös vain? Pelkästään käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut on itselleni, että persoonat ovat persoonia, eikä ole olemassa mitään tiettyä "kannabispersoonaa".

Ihan muistin virkistykseksi voisin vielä päräyttää tähän perään tällä palstalla aiemminkin nähdyn pätkän (kyseessä on tietenkin rajattu näkökulma; ko. tekstissä ei käsitellä kannabiksen haittavaikutuksia) :

"""
Kannabis ja aivot

Alkuperäinen teksti Paul Armentano(Nopeasti suomennettu joten virheitä voi olla)

Journal of Clinical Investigation -lehdessä julkaistu aineisto osoittaa että kannabinoidit voivat kiihdyttää aivosolujen kasvua on sytyttänyt uudestaan kansainvälisen keskustelun koskien kannabiksen vaikutusta aivoihin. Monet aiemmat pseudo-tieteelliset kampanjat ovat yrittäneet yhdistää kannabiksen käytön lukuisiin kognitiivisiin häiriöihin, mutta moderni tutkimus ehdottaa jotain mitä kannabispiireissä on epäilty jo pitkään: ganja on hyväksi sinulle.

Kannabinoidit ja neurogeneesi (hermosolujen kasvu)

"Tutkimus kääntää hampputietouden päälaelleen", kertoi Globe and Mail lokakuussa. Uutislinjat läpi Pohjois-Amerikan ja muun maailman välittivät samanlaisia otsikoita - joihin kaikkiin reagoitiin monumentaalisella hiljaisuudella viranomaisten ja lainvalvojien taholta. Miksi kaikki kohu? Saskatchewan yliopiston tutkijat Saskatoonissa havaitsivat rotilla että synteettisten kannabinoidien antaminen lisäsi uusien aivosolujen kasvua hippokampuksen alueella aivoissa ja merkittävästi vähensi ahdistuneisuuden ja masennuksen kaltaisia oireita.

Tulokset järkyttivät tutkijoita, jotka huomauttivat että lähes kaikki muut niin sanotut "väärin käytettävät päihteet", mukaan lukien alkoholi ja tupakka, vähentävät neurogeneesiä aikuisilla. Tämä tulos oli isku vasten kasvoja kaikille jotka ovat väittäneet, että "hamppu tuhoaa aivosoluja".

Vaikka olisikin liian aikaista yhdistää aineisto ihmisiin, vähintäänkin aineisto vahvistaa käsitystä että kannabinoidit ovat yleensä vaarattomia aivoille ja että edes pitkäaikainen kannabiksen käyttö ei todennäköisesti aiheuta vaaraa aivojen toiminnalle. Havainnot tarjoavat myös lisää todisteita kannabiksen mahdolliseen rooliin masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa ja että kannabispohjaiset lääkkeet voivat jonain päivänä tarjota turvallisemman vaihtoehdon perinteisille masennuslääkkeille kuten Paxil ja Prozac.

Lähteet:

Cannabinoidspromote embryonic and adult hippocampus neurogenesis and produce anxiolytic and depressant-like effects. The Journal of Clinical Investigation. 2005


Kannabis ja sen aivosoluja suojaava vaikutus

Moderni tiede on kumonnut käsityksen kannabiksen vaarallisuudesta aivoille. Sen lisäksi tieteelliset löydöt osoittavat että kannabinoidit itse asiassa suojaavat aivosoluja, erityisesti alkoholin aiheuttamilta aivovaurioilta. Äskettäin suoritetussa tutkimuksessa -- ironian havaitsee jokainen lukija -- Yhdysvaltain Kansallisen Mielenterveysinstituutin (NIMH) tutkijat raportoivat että ei-psykoaktiivinen kannabinoidi kannabidioli (CBD) vähensi etanolin aiheuttamia solukuolemia aivoissa jopa 60 prosentilla. "Tämä tutkimus tarjoaa ensimmäisen näytön CBD:n toiminnasta aivosolujen suojana elävässä elimistössä (in vivo) ...estäen ryyppyputkessa etanolin aiheuttamat aivovauriot", tutkimuksen tekijät kirjoittivat Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics -lehden toukokuun 2005 numeroon. Alkoholimyrkytys on yhdistetty satoihin estettäviin kuolemiin vuosittain Yhdysvalloissa tautien kontrollointikeskusten (CDC) mukaan. Kannabis taas ei voi aiheuttaa kuolemaa yliannostuksen kautta.

Toki monet yhdysvaltalaiset neurologit ovat tienneet kannabiksen suojaavasta vaikutuksesta aivosoluihin jo vuosia. NIMH:n tutkijat havaitsivat 1998 mahdollisuuden että luonnolliset kannabinoidit voivat estää aivohalvauksen ja akuutin päävamman aivoja vaurioittavia vaikutuksia. Samankaltaisia tuloksia saatiin tutkijoiden toimesta Hollannissa, Italiassa ja uusimpana 2005 Japanissa. Kuitenkaan yritykset mitata synteettisten kannabinoidilääkkeiden potentiaalia aivosolujen suojaajana ihmisillä eivät ole olleet sitovia.


Lähteet:

Comparison of cannabidiol, antioxidants and diuretics in reversing binge ethanol-induced neurotoxicity. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2005

Cannabidiol prevents cerebral infarction. Stroke. 2005

Post-ischemic treatment with cannabidiol prevents electroencephalographic flattening, hyperlocomotion and neuronal injury in gerbils. Neuroscience Letters. 2003

Neuroprotection by Delta9-tetrahydrocannabinol, the main active compound in marijuana, against ouabain-induced in vivo excitotoxicity. Journal of Neuroscience. 2001

Cannabidiol and Delta9-tetrahydrocannabinol are neuroprotective antioxidants. Proceedings of the National Academy of Sciences. 1998


Kannabinoidit ja aivosyöpä

Harva syöpä on yhtä aggressiivinen ja tappava kuin aivosyöpä. Aivokasvaimet valtaavat nopeasti terveen aivokudoksen ja yleensä niihin ei tehoa kirurgia tai perinteiset lääketieteen hoitokeinot. Yksi vaikuttaja johon ne reagoivat on kannabis.

Kirjoittaessaan elokuun 2005 Journal of Neurooncology -lehteen California Pacific Medical Center Research Institute:n tutkijat raportoivat, että annettuaan THC:tä hoitona ihmisten kasvaimien monimuotoisiin solulinjoihin se vähensi pahanlaatuisten solujen kehittymistä ja lisäsi ohjattua solukuolemaa nopeammin kuin vastaavanlaisena hoitona annettu synteettinen kannabisreseptori agonisti (reseptorinaktivoija), WIN-55,212-2. Tutkijat huomasivat myös että THC tavoitti pahalaatuiset solut jättäen terveet huomiotta tehokkaammin kuin synteettinen vaihtoehto. Potilaat joilla on diagnosoitu glioblastooma aivokasvain (GBM) kuolevat ilman hoitoa yleensä kolmen kuukauden kuluessa.

Aiemmin Italiassa suoritettu tutkimus on myös osoittanut CBD:n kyvyn estää glioma solujen (johtavat aivosyöpään) kasvu niin in vitro (esim. petrimaljassa) kuin myös in vivo eli elävillä eläimillä annoksesta riippuvaisella tavalla. Tämän johdosta espanjalainen tutkijaryhmä selvittää parhaillaan voisiko kallonsisäinen kannabinoidihoito pidentää hoitamattomiksi luokiteltujen aivokasvainpotilaiden elinikää.

Äskettäin tieteellinen analyysi Medical Chemistryn lokakuun numerossa huomautti, että aivosoluja suojaavan ja aivosyöpää tuhoavien ominaisuuksiensa lisäksi THC,CBD ja muut kannabinoidit pysäyttävät keuhkosyövän, leukemian, ihosyövän, paksusuolisyövän, eturauhassyövän ja rintasyövän.

Lähteet:

Cannabinoids selectively inhibit proliferation and induce cell death of cultured human glioblastoma multiforme cells. Journal of Neurooncology. 2005

Cannabinoids and cancer. Mini-Reviews in Medicinal Chemistry. 2005

Anti-tumor effects of cannabidiol, a non-psychotropic cannabinoid, on human glioma cell lines. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2003


Kannabinoidit ja aivorappeuma

Viimeaikaiset todisteet osoittavat myös että kannabinoidit voivat hidastaa tiettyjen aivorappeumatautien kehitystä, kuten esimerkiksi MS-tauti, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti ja lihasrappeumatauti (ALS). Eläinkokeet ovat osoittaneet että kannabinoidit viivyttävät tautien kehittymistä ja estävät aivorappeumaa hiirillä tehdyissä malleissa Parkinsonin taudissa, MS-taudissa ja lihasrappeumataudissa. Tästä johtuen Journal of Neurological Sciences -lehti kertoi; "On olemassa lukuisia todisteita ...jotka tukevat oletusta että kannabinoidijärjestelmä voi hidastaa aivorappeuman prosesseja jotka aiheuttavat progressiivisia tauteja". Britanniassa tutkitaan parhaillaan auttavatko oraalisesti nautitut THC ja kannabistiivisteet MS-taudin hidastamiseen.

Lähteet:

Cannabinoids and neuroprotection in CNS inflammatory disease. Journal of the Neurological Sciences. 2005

Amyotrophic lateral sclerosis: delayed disease progression in mice by treatment with a cannabinoid. Amyotrophic Lateral Sclerosis and Other Motor Neuron Disorders. 2004

Cannabinoids inhibit neurodegeneration in models of multiple sclerosis. Brain. 2003


Kannabis ja kognitiivisuus (tajunta, muisti, oppiminen jne)

Entäpä väitteet kannabiksen vahingollisista vaikutuksista kognitiivisille kyvyillemme? Tieteelliseen lähdeaineistoon tutustuminen osoittaa huhut "tyhmistä polttajista" valheellisiksi. American Journal of Addictions -lehdessä julkaistun kliinisen aineiston perusteella kannabiksen käyttämisellä -- mukaan lukien pitkäaikainen "raskas" käyttö -- on, pahimmillaankin, vain vähäistä vaikutusta kognitiivisiin kykyihin ja muistiin. Harvard Medical Schoolin tutkijat suorittivat aivojen magneettikuvauksia 22 pitkäaikaiselle kannabiksen käyttäjälle (keskimäärin 20 100 polttelukokemusta) ja 26 kontrollipotilaalle (joilla ei ollut ollenkaan kokemuksia kannabiksen käytöstä). Kuvauksissa ei ilmennyt "merkittäviä eroja" kontrollien ja pitkäaikaiskäyttäjien välillä tutkimus kertoo.

Aiemmat kokeet kertovat samaa tarinaa. Lokakuussa 2004 Psychological Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa tutkittuun kaksosilla mahdollisia haittavaikutuksia kannabiksen pitkäaikaiskäytössä, raportoitiin "pitkäaikaisesta kannabiksen käytöstä aiheutuneita vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin ei havaittu". 2003 Journal of the International Neuropsychological Society -lehdessä julkaistu meta-analyysi "epäonnistui paljastamaan oleellisia, systemaattisia vaikutuksia pitkäaikaisella, säännöllisellä kannabiksen käytöllä kognitiivisiin toimintoihin jotka eivät olleet akuutisti vaikutuksen alaisena". 2002 Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistu kliininen testi määritti, että "marijuanalla ei ole pitkällä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia yleiseen älykkyyteen".

Lopuksi, 2001 Archives of General Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että pitkäaikaiskäyttäjät jotka kieltäytyivät kannabiksesta viikoksi "eivät osoittaneet käytännössä merkittäviä eroja kontrolliryhmään (niihin jotka olivat polttaneet kannabista alle 50 kertaa elämänsä aikana) 10 neuropsykologisen testin sarjassa". Tutkijat lisäsivät vielä, "entiset pitkäaikaiskäyttäjät jotka eivät olleet käyttäneet ollenkaan tai hyvin vähän kannabista kolme kuukautta ennen testejä eivät [myöskään] osoittaneet merkittäviä eroja kontrolliryhmään missään testeissä yhtenäkään testipäivänä".

Lähteet:

Lack of hippocampal volume change in long-term heavy cannabis users. American Journal of Addictions. 2005

Neuropsychological consequences of regular marijuana use: a twin study. Psychological Medicine. 2004

Non-acute (residual) neurocognitive effects of cannabis use: A meta-analytic study. Journal of the International Neuropsychological Society. 2003

Current and former marijuana use: preliminary findings of a longitudinal study of effects on IQ in young adults. Canadian Medical Association Journal. 2002

Neuropsychological Performance in Long-term Cannabis Users. Archives of General Psychiatry. 2001
"""

Lue lisää

Koska sinä laitoit tuollaisia suhteellisen vanhoja ja näin ollen vanhentunutta tietoutta
tiskille. niin minä laitan puolestani tuoreempaa tietoutta.
Toki väität, että nämä ovat tarkoitushakuisia, mutta samaa sanoisin sinun postaamistasi kirjoituksista.
Nämä ovat kuitenkin tuoreempia ja siksi ne voittaa sinun postaamasi tietoudet.

Ja sitäpaitsi, näillä sivuilla on aina uusiakin lukijoita. Siksi on tärkeää saada viimeisintä uutista areenalle.


KANNABIS – TOSISEIKAT
Kannabis (marihuana, potti, ruoho, rehu, hasis, kukka) on hallusinogeeni [harha-aistimuksia aiheuttava aine], rauhoittava aine ja tavallisin laiton huume.

Miten huumeet toimivat aivoissa

Sadalla miljardilla hermosolulla (neuroneilla) saattaa olla jopa 10.000 yhteyttä muihin neuroneihin aivojen valtavassa verkostossa. Viestit kulkevat hermosäikeitä pitkin sähköimpulsseina, sitten ylittävät neuroneiden välisen raon (synapsin) kemiallisessa muodossa – välittäjäaineina – aivojen luonnollisina ”huumeina”. Kullakin välittäjäaineen molekyylilla on määrätynlainen muoto, joten se sopii vastaanottavan puolen seuraavaan neuroniin samoin kuin avain sopii lukkoon.

Mielentilaa muuttavat huumeet kuten kannabis tai täsmällisemmin THC (tetrahydrokannabinoli), aine jolla pääsee ”pilveen”, matkivat näiden välittäjäaineiden muotoja, jolloin aivot tulevat ”huijatuiksi”. Kannabis matkii anandamidia ja puuttuu myös muiden välittäjäaineiden liikkumiseen, koska THC liukenee rasvaisiin solukalvoihin ja pysyy niissä. Viisikymmentä prosenttia THC:stä on jäljellä vielä viikon kuluttua ja kymmenen prosenttia kuukautta myöhemmin. Jälkiä on vielä havaittavissa hiuksissa ja virtsassa viikkoja tämän jälkeen.

Välittömät vaikutukset

Nautitaan euforian [hyvän olon] aikaansaamiseksi, poltetaan tupakan tavoin ilman tupakkaa tai tupakan kanssa, tai syödään hasiskakkuina. (Edistää kuitenkin sitä mielialaa, jossa olet, joten voi saada olon tuntumaan pahemmaltakin.)

Päihde alkoholin tavoin, joten ei pitäisi ajaa autoa. Jos olet ottanut tänään, sinun ei pitäisi ajaa huomenna. (Lentäjät eivät kyenneet lentosimulaattoreissa ”laskeutumaan” oikein vielä 24 tuntia tai enemmän kannabisannoksen jälkeen, eikä heillä ollut mitään käsitystä siitä, mikä meni väärin.)

Yksi 20 mg annos aiheuttaa laillisen rattijuopumusrajan ylityksen. Kannabiksen ja alkoholin yhteisvaikutus on 16 kertaa vaarallisempaa kuin se, että ottaa pelkästään kumpaa tahansa ainetta.

Paniikkikohtauksia ja vainoharhaluuloisuutta voi esiintyä välittömästi annoksen jälkeen.

Pitkäaikaisvaikutukset

Vain yksi käyttökerta viikossa tai jopa kerta kuukaudessa takaa pysyvän THC-pitoisuuden. Koska muihin välittäjäaineisiin vaikutetaan, uudet hermoyhteydet eivät muodostu oikein. Keskittyminen, oppiminen ja muisti kärsivät pahoin. Kouluarvosanat laskevat, jotkut opiskelijat menettävät yliopistopaikkansa. Kehittyy kannabispersoonallisuus. Käyttäjät tulevat joustamattomiksi, eivät pysty suunnittelemaan päiväänsä asianmukaisesti, eivät siedä kritiikkiä, kokevat vaikeaksi ilmaista itseään.
He tuntevat olonsa yksinäiseksi, kurjaksi ja väärin ymmärretyksi. Apatia, motivaation puute ja syrjäytyminen on tavallista.

Harvat lapset, jotka käyttävät kannabista vain satunnaisestikin, suoriutuvat täysin.

Riippuvuus

Psykologinen riippuvuus, kannabiksen kaipuu on hyvin voimakasta.

Fyysistä riippuvuutta esiintyy. Kun yhä enemmän THC:tä kuluu, tehdään lisää reseptoripaikkoja, ja sietokyky kasvaa, kun enemmän THC:tä tarvitaan saman vaikutuksen aikaansaamiseen. Kaikki reseptoripaikat ovat tyydytyksen tarpeessa, tämä on fyysistä riippuvuutta. Vieroitusoireet eivät ole niin dramaattisia kuin heroiinilla, koska THC pysyy kehossa. USA:ssa hoidetaan nykyään enemmän nuoria marihuana-riippuvuuden takia kuin alkoholin vuoksi.

Millekään riippuvuudelle ei ole takuuvarmaa parannuskeinoa.

Mielenterveys

Tiedejulkaisuissa on vuosikymmenet ollut raportteja kannabispsykoosista. Kannabis aiheuttaa enemmän mielisairautta kuin heroiinin kaltaiset huumeet.

Psykoosin, levottomuuden ja masennuksen riskitekijät liikkuvat asteikolla 3 – 5. Käyttö voi aiheuttaa tai laukaista skitsofrenian tai pahentaa tilaa. Kannabis lisää dopamiini-välittäjäaineen määrää aivoissa. Skitsofreenikon aivoissa on liikaa dopamiinia, ja Parkinsonin taudista kärsivillä liian vähän. (Yhdellä ihmisellä neljästä on viallinen geeni valvomassa dopamiinin vapautumista. Jos lapsi perii geenin kopion kummaltakin vanhemmalta ja jos he silloin käyttävät kannabista, todennäköisyys, että hänelle kehittyy skitsofrenia nousee väestön normaalista yhdestä tai kahdesta prosentista 15 prosenttiin.) Geenin olemassaolo nostaa riskiä 5- tai 6-kertaiseksi.

Väkivalta ja itsemurha Eräässä ruotsalaisessa tutkimuksessa havaittiin enemmän itsemurhia kannabiksen käyttäjillä kuin alkoholin, amfetamiinin tai heroiinin käyttäjillä.
Kuolintapa oli väkivaltaisempi.
Eräässä tutkimuksessa vuonna 2001 Dunedinista havaittiin, että nuoret miespuoliset kannabiksen käyttäjät olivat lähes viisi kertaa todennäköisemmin väkivaltaisia kuin ne, jotka eivät käytä, ja riski alkoholia käyttävillä oli kolmen vaiheilla. Väkivaltaisuutta näyttää esiintyvän psykoosien yhteydessä tai vieroituksen aikana.

Muita vaikutuksia ruumiissa

Kannabis sisältää enemmän syöpää aiheuttavia aineita kuin tupakka, sen savu kerrostaa kolmesta neljään kertaa enemmän tervaa keuhkoihin ja hengitysteihin. Keuhkosyöpää, keuhkoputkentulehduksia ja emfyseemaa on raportoitu. Harvinaisia pää- ja kaulasyöpiä on nyt löydetty nuorilta kannabiksen käyttäjiltä. Näiden tilojen keski-ikä tupakoitsijoilla on 64.

Immuunijärjestelmä vahingoittuu. Veren valkosoluja tuotetaan vähemmän, monet ovat epänormaaleja eivätkä selviydy voittajina infektioista. Ihmisete ovat alttiimpia sairauksille, heidän tautinsa on ankarampi ja he sairastavat kauemmin.

Siemennesteen tuotanto laskee. Hedelmättömyyttä ja impotenssia on raportoitu.

Kannabista käyttävien äitien lapset ovat pienempiä, hyperaktiivisia ja kokevat käyttäytymis- ja oppimisvaikeuksia ja saavat 10 kertaa todennäköisemmin leukemian.

THC häiritsee uusien solujen tuotantoa aikuisen ruumiissa – valkoisten verisolujen, sperman ja sikiösolujen. (Se aiheuttaa DNA:n virheellistä kopioitumista ja nopeuttaa solukuolemaa.)

Verenpaine ja sykenopeus nousevat stressitasoille. Sydänkohtauksia on raportoitu.
Kaksi teini-ikäistä sai kohtauksia ja kuoli kannabisbileitten seurauksena, eräs toinen jäi halvaantuneeksi.

Lääketieteelliset perusteet

Lain mukaan lääkkeiden tulee olla puhtaita kemiallisia aineita, niin että niiden vaikutukset ovat ennustettavissa ja valvottavissa. Heroiini ja kokaiini sopivat tähän kategoriaan. Kannabis sisältää yli 400 kemiallista ainetta. BMA testaa parhaillaan yli 60 siten puhdistettua kannabinoidia (kannabiskasville ominaisia aineita) mahdollisina lääkkeinä ja se on oikea toimintatapa.

Synteettisesti puhdistettu THC, Nabilone, (Marinol USA:ssa) on jo saatavissa sairaalakäyttöön, mutta sillä on monia sivuvaikutuksia eikä se ole lääkäreitten suosiossa.

Kaikki alkoi 1979 kun amerikkalainen kannabista käyttävä lakimies sanoi: “Perustelemalla marihuanan lääketieteellistä käyttöä saamme ihmiset sen täyden laillistamisen tielle.”

Laillistamisen kannattajat

Monet laillistamisen kannattajat ovat käyttäjiä, tai heidän lapsensa ovat.

Toiset ovat vapaan tahdon kannattajia, joiden mielestä meidän pitäisi saada tehdä ruumiillemme mitä haluamme. Tämähän sopii, kunhan emme puutu kenenkään toisen oikeuksiin. Mutta päihteiden vaikutuksen alaiset kuljettajat voivat tappaa ja tappavat muita ihmisiä. Riippuvuutta potevat ja mielisairaat tarvitsevat hoitoa veronmaksajien kustannuksella, päihteiden vaikutuksen alaiset työntekijät ovat tehottomia ja tuottamattomia. Passiivistakin ”tupakointia” esiintyy.

Kannabis tienä huumeisiin?

Tupakka, alkoholi ja kannabis voivat kaikki olla porttina huumeisiin. Äskeinen uusiseelantilainen tutkimus osoitti, että viikoittain kannabista käyttävät etenivät 60 kertaa todennäköisemmin ”kovempiin” huumeisiin. Mitä enemmän he käyttävät, sitä suurempi on riski. Melkein 100% heroiinin käyttäjistä aloitti kannabiksella. Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että kannabis voi ”opettaa” aivot käyttämään muita huumeita.



Lain lieventäminen

Holland sulki silmänsä kannabikselta 1987 ja on nyt Euroopan rikollisuuden pääkaupunki. Maa tulvii välittäjiä ja on huumeiden, etenkin ekstaasin, pääasiallinen tuottaja ja vientikaupan harjoittaja.
Sosiaaliset ja terveysongelmat ovat lisääntyneet ja henkilökohtaisen omistuksen määrää on vähennetty 30 grammasta 5 grammaan. Hollannin nykyinen hallitus haluaa sulkea kaikki ”kahvihuoneet”. Monet ovat lopettaneet.

Huumeluokituksen muutoksen jälkeen vuonna 2001 Britanniassa (UK) säännöllinen kannabiksen käyttö lisääntyy yhä 11 – 12-vuotiaiden poikien keskuudessa, vanhemmat teini-ikäiset näyttävät edenneen kokaiiniin.

Vahvuus

1970- ja 1980-luvuilla kasvisperäisen kannabiksen THC-pitoisuus on vain 0.5 - 1%.
Tämän päivän hollantilaiset muunnelmat kuten ”skunk” ja “nederweed” vaihtelevat pitoisuudeltaan 9-27%. Nämä vahvat tyypit on tavallisesti kasvatettu Britanniassa ja niiden ajatellaan käsittävän 60% täkäläisestä kannabiksen kulutuksesta. Loput täällä käytetystä kannabiksesta sisältää THC:tä noin 4-5%.

Huumetestit

Yhä useammat työnantajat testaavat huumeiden käyttöä työpaikoilla – kannabista ilmaantuu viikoittain ja syylliseksi toteaminen estää joiltakuilta viisumin USA:han.

Asiantuntijoiden lausuntoja

Mielisairaus: “Viisi vuotta sitten 95% psykiatreista olisi sanonut, ettei kannabis aiheuta psykoosia. Nyt arvioisin, että 95% sanoo sen aiheuttavan.”
(Professori Robin Murray, Psykiatrian instituutin johtaja, Lontoo. Lokakuu 2006).

”Oli virhe, että vuoden 2002 raportissaan The Advisory Council on the Misuse of Drugs kielsi kannabiksen olevan skitsofreniaan myötävaikuttava syy ja että se jatkoi kielteistä asennettaan seuraavat kaksi vuotta ja siten johti ministereitä harhaan, jolloin he toistuvasti lausuivat, ettei kannabiksen ja psykoosin välillä ole syy-yhteyttä.”
( Professori Robin Murray, kirje lehdelle The Guardian, 19.1.2006).

Persoonallisuus: “Ellei identiteetin kehittyminen edisty, teini-ikäinen jää lapsenomaiselle tasolle, jolle ovat ominaisia riippumattomuuden puute ja vajavainen integroituminen aikuisten maailmaan.” (Ruotsalainen tutkija, Jan Ranstrom 2003)

Akateemiset suoritukset: “Käytä useammin kuin kahdesti viikossa lyhytkin aika, tai käytä 5 vuotta tai kauemmin vaikkapa kerran kuukaudessa, niin molemmat tilanteet johtavat kompromisseihin täysimääräisessä mielenkykyjen käytössä, ja voisivat mahdollisesti johtaa pysyvään heikkenemiseen.”
(Tri Nadia Solowij, “Cannabis and Cognitive Functioning” [Kannabis ja kognitiivinen toiminta] 1998).

Nabilonia koskevassa varoituksessa sanotaan: “THC aiheuttaa sekä fyysistä että psykologista riippuvuutta ja sen väärinkäytön vaara on suuri. Se aiheuttaa mielialan muutoksia, muistinmenetystä, psykoosia, koordinaatio- ja käsityskyvyn heikkenemistä sekä raskauskoplikaatioita.”

Tohtori Robert Dupont, NIDAN perustaja (National Institute for Drug Abuse) USA:ssa sanoi: “Olen pyytänyt anteeksi Amerikan kansalta sitä, että viimeiset 10 vuotta edistin kannabiksen vapauttamista kriminalisoinnista. Tein virheen. Marihuana yhdistää alkoholin ja tupakan pahimmat vaikutukset ja sillä on muita pahoja vaikutuksia, joita kummallakaan näistä kahdesta ei ole.” Hän lisäsi: ”Missään historian vaiheessa ketkään nuoret eivät ole käyttäneet marihuanaa säännöllisesti suurina määrinä. Siksi nuorukaisemme tekevät todellisuudessa itsestään koekaniineja traagisessa kokeilussa. Niin pitkälle kuin tutkimuksemme antaa selvästi viitteitä, tulemme näkemään kauhistavia tuloksia.”
Mary Brett, terveyskasvatusosaston entinen päällikkö, Dr Challoner’s Grammar School (boys), Amersham, Bucks. UK spokesman for EURAD (Europe against Drugs).
Viittaukset löydettävissä artikkelista “Cannabis – a general view of its harmful effects”, kirjoittanut Mary Brett Internet-sivulla “Talking about Cannabis”. Kesäkuu 2007.

vierestäseurannut kirjoitti:

Koska sinä laitoit tuollaisia suhteellisen vanhoja ja näin ollen vanhentunutta tietoutta
tiskille. niin minä laitan puolestani tuoreempaa tietoutta.
Toki väität, että nämä ovat tarkoitushakuisia, mutta samaa sanoisin sinun postaamistasi kirjoituksista.
Nämä ovat kuitenkin tuoreempia ja siksi ne voittaa sinun postaamasi tietoudet.

Ja sitäpaitsi, näillä sivuilla on aina uusiakin lukijoita. Siksi on tärkeää saada viimeisintä uutista areenalle.


KANNABIS – TOSISEIKAT
Kannabis (marihuana, potti, ruoho, rehu, hasis, kukka) on hallusinogeeni [harha-aistimuksia aiheuttava aine], rauhoittava aine ja tavallisin laiton huume.

Miten huumeet toimivat aivoissa

Sadalla miljardilla hermosolulla (neuroneilla) saattaa olla jopa 10.000 yhteyttä muihin neuroneihin aivojen valtavassa verkostossa. Viestit kulkevat hermosäikeitä pitkin sähköimpulsseina, sitten ylittävät neuroneiden välisen raon (synapsin) kemiallisessa muodossa – välittäjäaineina – aivojen luonnollisina ”huumeina”. Kullakin välittäjäaineen molekyylilla on määrätynlainen muoto, joten se sopii vastaanottavan puolen seuraavaan neuroniin samoin kuin avain sopii lukkoon.

Mielentilaa muuttavat huumeet kuten kannabis tai täsmällisemmin THC (tetrahydrokannabinoli), aine jolla pääsee ”pilveen”, matkivat näiden välittäjäaineiden muotoja, jolloin aivot tulevat ”huijatuiksi”. Kannabis matkii anandamidia ja puuttuu myös muiden välittäjäaineiden liikkumiseen, koska THC liukenee rasvaisiin solukalvoihin ja pysyy niissä. Viisikymmentä prosenttia THC:stä on jäljellä vielä viikon kuluttua ja kymmenen prosenttia kuukautta myöhemmin. Jälkiä on vielä havaittavissa hiuksissa ja virtsassa viikkoja tämän jälkeen.

Välittömät vaikutukset

Nautitaan euforian [hyvän olon] aikaansaamiseksi, poltetaan tupakan tavoin ilman tupakkaa tai tupakan kanssa, tai syödään hasiskakkuina. (Edistää kuitenkin sitä mielialaa, jossa olet, joten voi saada olon tuntumaan pahemmaltakin.)

Päihde alkoholin tavoin, joten ei pitäisi ajaa autoa. Jos olet ottanut tänään, sinun ei pitäisi ajaa huomenna. (Lentäjät eivät kyenneet lentosimulaattoreissa ”laskeutumaan” oikein vielä 24 tuntia tai enemmän kannabisannoksen jälkeen, eikä heillä ollut mitään käsitystä siitä, mikä meni väärin.)

Yksi 20 mg annos aiheuttaa laillisen rattijuopumusrajan ylityksen. Kannabiksen ja alkoholin yhteisvaikutus on 16 kertaa vaarallisempaa kuin se, että ottaa pelkästään kumpaa tahansa ainetta.

Paniikkikohtauksia ja vainoharhaluuloisuutta voi esiintyä välittömästi annoksen jälkeen.

Pitkäaikaisvaikutukset

Vain yksi käyttökerta viikossa tai jopa kerta kuukaudessa takaa pysyvän THC-pitoisuuden. Koska muihin välittäjäaineisiin vaikutetaan, uudet hermoyhteydet eivät muodostu oikein. Keskittyminen, oppiminen ja muisti kärsivät pahoin. Kouluarvosanat laskevat, jotkut opiskelijat menettävät yliopistopaikkansa. Kehittyy kannabispersoonallisuus. Käyttäjät tulevat joustamattomiksi, eivät pysty suunnittelemaan päiväänsä asianmukaisesti, eivät siedä kritiikkiä, kokevat vaikeaksi ilmaista itseään.
He tuntevat olonsa yksinäiseksi, kurjaksi ja väärin ymmärretyksi. Apatia, motivaation puute ja syrjäytyminen on tavallista.

Harvat lapset, jotka käyttävät kannabista vain satunnaisestikin, suoriutuvat täysin.

Riippuvuus

Psykologinen riippuvuus, kannabiksen kaipuu on hyvin voimakasta.

Fyysistä riippuvuutta esiintyy. Kun yhä enemmän THC:tä kuluu, tehdään lisää reseptoripaikkoja, ja sietokyky kasvaa, kun enemmän THC:tä tarvitaan saman vaikutuksen aikaansaamiseen. Kaikki reseptoripaikat ovat tyydytyksen tarpeessa, tämä on fyysistä riippuvuutta. Vieroitusoireet eivät ole niin dramaattisia kuin heroiinilla, koska THC pysyy kehossa. USA:ssa hoidetaan nykyään enemmän nuoria marihuana-riippuvuuden takia kuin alkoholin vuoksi.

Millekään riippuvuudelle ei ole takuuvarmaa parannuskeinoa.

Mielenterveys

Tiedejulkaisuissa on vuosikymmenet ollut raportteja kannabispsykoosista. Kannabis aiheuttaa enemmän mielisairautta kuin heroiinin kaltaiset huumeet.

Psykoosin, levottomuuden ja masennuksen riskitekijät liikkuvat asteikolla 3 – 5. Käyttö voi aiheuttaa tai laukaista skitsofrenian tai pahentaa tilaa. Kannabis lisää dopamiini-välittäjäaineen määrää aivoissa. Skitsofreenikon aivoissa on liikaa dopamiinia, ja Parkinsonin taudista kärsivillä liian vähän. (Yhdellä ihmisellä neljästä on viallinen geeni valvomassa dopamiinin vapautumista. Jos lapsi perii geenin kopion kummaltakin vanhemmalta ja jos he silloin käyttävät kannabista, todennäköisyys, että hänelle kehittyy skitsofrenia nousee väestön normaalista yhdestä tai kahdesta prosentista 15 prosenttiin.) Geenin olemassaolo nostaa riskiä 5- tai 6-kertaiseksi.

Väkivalta ja itsemurha Eräässä ruotsalaisessa tutkimuksessa havaittiin enemmän itsemurhia kannabiksen käyttäjillä kuin alkoholin, amfetamiinin tai heroiinin käyttäjillä.
Kuolintapa oli väkivaltaisempi.
Eräässä tutkimuksessa vuonna 2001 Dunedinista havaittiin, että nuoret miespuoliset kannabiksen käyttäjät olivat lähes viisi kertaa todennäköisemmin väkivaltaisia kuin ne, jotka eivät käytä, ja riski alkoholia käyttävillä oli kolmen vaiheilla. Väkivaltaisuutta näyttää esiintyvän psykoosien yhteydessä tai vieroituksen aikana.

Muita vaikutuksia ruumiissa

Kannabis sisältää enemmän syöpää aiheuttavia aineita kuin tupakka, sen savu kerrostaa kolmesta neljään kertaa enemmän tervaa keuhkoihin ja hengitysteihin. Keuhkosyöpää, keuhkoputkentulehduksia ja emfyseemaa on raportoitu. Harvinaisia pää- ja kaulasyöpiä on nyt löydetty nuorilta kannabiksen käyttäjiltä. Näiden tilojen keski-ikä tupakoitsijoilla on 64.

Immuunijärjestelmä vahingoittuu. Veren valkosoluja tuotetaan vähemmän, monet ovat epänormaaleja eivätkä selviydy voittajina infektioista. Ihmisete ovat alttiimpia sairauksille, heidän tautinsa on ankarampi ja he sairastavat kauemmin.

Siemennesteen tuotanto laskee. Hedelmättömyyttä ja impotenssia on raportoitu.

Kannabista käyttävien äitien lapset ovat pienempiä, hyperaktiivisia ja kokevat käyttäytymis- ja oppimisvaikeuksia ja saavat 10 kertaa todennäköisemmin leukemian.

THC häiritsee uusien solujen tuotantoa aikuisen ruumiissa – valkoisten verisolujen, sperman ja sikiösolujen. (Se aiheuttaa DNA:n virheellistä kopioitumista ja nopeuttaa solukuolemaa.)

Verenpaine ja sykenopeus nousevat stressitasoille. Sydänkohtauksia on raportoitu.
Kaksi teini-ikäistä sai kohtauksia ja kuoli kannabisbileitten seurauksena, eräs toinen jäi halvaantuneeksi.

Lääketieteelliset perusteet

Lain mukaan lääkkeiden tulee olla puhtaita kemiallisia aineita, niin että niiden vaikutukset ovat ennustettavissa ja valvottavissa. Heroiini ja kokaiini sopivat tähän kategoriaan. Kannabis sisältää yli 400 kemiallista ainetta. BMA testaa parhaillaan yli 60 siten puhdistettua kannabinoidia (kannabiskasville ominaisia aineita) mahdollisina lääkkeinä ja se on oikea toimintatapa.

Synteettisesti puhdistettu THC, Nabilone, (Marinol USA:ssa) on jo saatavissa sairaalakäyttöön, mutta sillä on monia sivuvaikutuksia eikä se ole lääkäreitten suosiossa.

Kaikki alkoi 1979 kun amerikkalainen kannabista käyttävä lakimies sanoi: “Perustelemalla marihuanan lääketieteellistä käyttöä saamme ihmiset sen täyden laillistamisen tielle.”

Laillistamisen kannattajat

Monet laillistamisen kannattajat ovat käyttäjiä, tai heidän lapsensa ovat.

Toiset ovat vapaan tahdon kannattajia, joiden mielestä meidän pitäisi saada tehdä ruumiillemme mitä haluamme. Tämähän sopii, kunhan emme puutu kenenkään toisen oikeuksiin. Mutta päihteiden vaikutuksen alaiset kuljettajat voivat tappaa ja tappavat muita ihmisiä. Riippuvuutta potevat ja mielisairaat tarvitsevat hoitoa veronmaksajien kustannuksella, päihteiden vaikutuksen alaiset työntekijät ovat tehottomia ja tuottamattomia. Passiivistakin ”tupakointia” esiintyy.

Kannabis tienä huumeisiin?

Tupakka, alkoholi ja kannabis voivat kaikki olla porttina huumeisiin. Äskeinen uusiseelantilainen tutkimus osoitti, että viikoittain kannabista käyttävät etenivät 60 kertaa todennäköisemmin ”kovempiin” huumeisiin. Mitä enemmän he käyttävät, sitä suurempi on riski. Melkein 100% heroiinin käyttäjistä aloitti kannabiksella. Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että kannabis voi ”opettaa” aivot käyttämään muita huumeita.



Lain lieventäminen

Holland sulki silmänsä kannabikselta 1987 ja on nyt Euroopan rikollisuuden pääkaupunki. Maa tulvii välittäjiä ja on huumeiden, etenkin ekstaasin, pääasiallinen tuottaja ja vientikaupan harjoittaja.
Sosiaaliset ja terveysongelmat ovat lisääntyneet ja henkilökohtaisen omistuksen määrää on vähennetty 30 grammasta 5 grammaan. Hollannin nykyinen hallitus haluaa sulkea kaikki ”kahvihuoneet”. Monet ovat lopettaneet.

Huumeluokituksen muutoksen jälkeen vuonna 2001 Britanniassa (UK) säännöllinen kannabiksen käyttö lisääntyy yhä 11 – 12-vuotiaiden poikien keskuudessa, vanhemmat teini-ikäiset näyttävät edenneen kokaiiniin.

Vahvuus

1970- ja 1980-luvuilla kasvisperäisen kannabiksen THC-pitoisuus on vain 0.5 - 1%.
Tämän päivän hollantilaiset muunnelmat kuten ”skunk” ja “nederweed” vaihtelevat pitoisuudeltaan 9-27%. Nämä vahvat tyypit on tavallisesti kasvatettu Britanniassa ja niiden ajatellaan käsittävän 60% täkäläisestä kannabiksen kulutuksesta. Loput täällä käytetystä kannabiksesta sisältää THC:tä noin 4-5%.

Huumetestit

Yhä useammat työnantajat testaavat huumeiden käyttöä työpaikoilla – kannabista ilmaantuu viikoittain ja syylliseksi toteaminen estää joiltakuilta viisumin USA:han.

Asiantuntijoiden lausuntoja

Mielisairaus: “Viisi vuotta sitten 95% psykiatreista olisi sanonut, ettei kannabis aiheuta psykoosia. Nyt arvioisin, että 95% sanoo sen aiheuttavan.”
(Professori Robin Murray, Psykiatrian instituutin johtaja, Lontoo. Lokakuu 2006).

”Oli virhe, että vuoden 2002 raportissaan The Advisory Council on the Misuse of Drugs kielsi kannabiksen olevan skitsofreniaan myötävaikuttava syy ja että se jatkoi kielteistä asennettaan seuraavat kaksi vuotta ja siten johti ministereitä harhaan, jolloin he toistuvasti lausuivat, ettei kannabiksen ja psykoosin välillä ole syy-yhteyttä.”
( Professori Robin Murray, kirje lehdelle The Guardian, 19.1.2006).

Persoonallisuus: “Ellei identiteetin kehittyminen edisty, teini-ikäinen jää lapsenomaiselle tasolle, jolle ovat ominaisia riippumattomuuden puute ja vajavainen integroituminen aikuisten maailmaan.” (Ruotsalainen tutkija, Jan Ranstrom 2003)

Akateemiset suoritukset: “Käytä useammin kuin kahdesti viikossa lyhytkin aika, tai käytä 5 vuotta tai kauemmin vaikkapa kerran kuukaudessa, niin molemmat tilanteet johtavat kompromisseihin täysimääräisessä mielenkykyjen käytössä, ja voisivat mahdollisesti johtaa pysyvään heikkenemiseen.”
(Tri Nadia Solowij, “Cannabis and Cognitive Functioning” [Kannabis ja kognitiivinen toiminta] 1998).

Nabilonia koskevassa varoituksessa sanotaan: “THC aiheuttaa sekä fyysistä että psykologista riippuvuutta ja sen väärinkäytön vaara on suuri. Se aiheuttaa mielialan muutoksia, muistinmenetystä, psykoosia, koordinaatio- ja käsityskyvyn heikkenemistä sekä raskauskoplikaatioita.”

Tohtori Robert Dupont, NIDAN perustaja (National Institute for Drug Abuse) USA:ssa sanoi: “Olen pyytänyt anteeksi Amerikan kansalta sitä, että viimeiset 10 vuotta edistin kannabiksen vapauttamista kriminalisoinnista. Tein virheen. Marihuana yhdistää alkoholin ja tupakan pahimmat vaikutukset ja sillä on muita pahoja vaikutuksia, joita kummallakaan näistä kahdesta ei ole.” Hän lisäsi: ”Missään historian vaiheessa ketkään nuoret eivät ole käyttäneet marihuanaa säännöllisesti suurina määrinä. Siksi nuorukaisemme tekevät todellisuudessa itsestään koekaniineja traagisessa kokeilussa. Niin pitkälle kuin tutkimuksemme antaa selvästi viitteitä, tulemme näkemään kauhistavia tuloksia.”
Mary Brett, terveyskasvatusosaston entinen päällikkö, Dr Challoner’s Grammar School (boys), Amersham, Bucks. UK spokesman for EURAD (Europe against Drugs).
Viittaukset löydettävissä artikkelista “Cannabis – a general view of its harmful effects”, kirjoittanut Mary Brett Internet-sivulla “Talking about Cannabis”. Kesäkuu 2007.

Lue lisää

Meinaatko, että tämä Nykytutkimus-sonta, joka on jo tuhat kertaa lytätty kumoon täällä ja Tiede-forumilla, nyt jostain käsittämättömästä syystä olisi muuttunut totuudeksi?

Olisiko sinulla linkkejä noihin tutkimuksiin, joiden pohjalta nämä henkilöt näitä mielipiteitään ovat höpöttäneet?

"Kannabis nopeuttaa ihmisen henkistä kehitystä, kun sitä kaytetään oikealla tavalla työkaluna tässä prosessissa." - Lars Gruben, anomatoloogisen geribuatrian professori, Kölnin pipliaseura.

vierestäseurannut kirjoitti:

Koska sinä laitoit tuollaisia suhteellisen vanhoja ja näin ollen vanhentunutta tietoutta
tiskille. niin minä laitan puolestani tuoreempaa tietoutta.
Toki väität, että nämä ovat tarkoitushakuisia, mutta samaa sanoisin sinun postaamistasi kirjoituksista.
Nämä ovat kuitenkin tuoreempia ja siksi ne voittaa sinun postaamasi tietoudet.

Ja sitäpaitsi, näillä sivuilla on aina uusiakin lukijoita. Siksi on tärkeää saada viimeisintä uutista areenalle.


KANNABIS – TOSISEIKAT
Kannabis (marihuana, potti, ruoho, rehu, hasis, kukka) on hallusinogeeni [harha-aistimuksia aiheuttava aine], rauhoittava aine ja tavallisin laiton huume.

Miten huumeet toimivat aivoissa

Sadalla miljardilla hermosolulla (neuroneilla) saattaa olla jopa 10.000 yhteyttä muihin neuroneihin aivojen valtavassa verkostossa. Viestit kulkevat hermosäikeitä pitkin sähköimpulsseina, sitten ylittävät neuroneiden välisen raon (synapsin) kemiallisessa muodossa – välittäjäaineina – aivojen luonnollisina ”huumeina”. Kullakin välittäjäaineen molekyylilla on määrätynlainen muoto, joten se sopii vastaanottavan puolen seuraavaan neuroniin samoin kuin avain sopii lukkoon.

Mielentilaa muuttavat huumeet kuten kannabis tai täsmällisemmin THC (tetrahydrokannabinoli), aine jolla pääsee ”pilveen”, matkivat näiden välittäjäaineiden muotoja, jolloin aivot tulevat ”huijatuiksi”. Kannabis matkii anandamidia ja puuttuu myös muiden välittäjäaineiden liikkumiseen, koska THC liukenee rasvaisiin solukalvoihin ja pysyy niissä. Viisikymmentä prosenttia THC:stä on jäljellä vielä viikon kuluttua ja kymmenen prosenttia kuukautta myöhemmin. Jälkiä on vielä havaittavissa hiuksissa ja virtsassa viikkoja tämän jälkeen.

Välittömät vaikutukset

Nautitaan euforian [hyvän olon] aikaansaamiseksi, poltetaan tupakan tavoin ilman tupakkaa tai tupakan kanssa, tai syödään hasiskakkuina. (Edistää kuitenkin sitä mielialaa, jossa olet, joten voi saada olon tuntumaan pahemmaltakin.)

Päihde alkoholin tavoin, joten ei pitäisi ajaa autoa. Jos olet ottanut tänään, sinun ei pitäisi ajaa huomenna. (Lentäjät eivät kyenneet lentosimulaattoreissa ”laskeutumaan” oikein vielä 24 tuntia tai enemmän kannabisannoksen jälkeen, eikä heillä ollut mitään käsitystä siitä, mikä meni väärin.)

Yksi 20 mg annos aiheuttaa laillisen rattijuopumusrajan ylityksen. Kannabiksen ja alkoholin yhteisvaikutus on 16 kertaa vaarallisempaa kuin se, että ottaa pelkästään kumpaa tahansa ainetta.

Paniikkikohtauksia ja vainoharhaluuloisuutta voi esiintyä välittömästi annoksen jälkeen.

Pitkäaikaisvaikutukset

Vain yksi käyttökerta viikossa tai jopa kerta kuukaudessa takaa pysyvän THC-pitoisuuden. Koska muihin välittäjäaineisiin vaikutetaan, uudet hermoyhteydet eivät muodostu oikein. Keskittyminen, oppiminen ja muisti kärsivät pahoin. Kouluarvosanat laskevat, jotkut opiskelijat menettävät yliopistopaikkansa. Kehittyy kannabispersoonallisuus. Käyttäjät tulevat joustamattomiksi, eivät pysty suunnittelemaan päiväänsä asianmukaisesti, eivät siedä kritiikkiä, kokevat vaikeaksi ilmaista itseään.
He tuntevat olonsa yksinäiseksi, kurjaksi ja väärin ymmärretyksi. Apatia, motivaation puute ja syrjäytyminen on tavallista.

Harvat lapset, jotka käyttävät kannabista vain satunnaisestikin, suoriutuvat täysin.

Riippuvuus

Psykologinen riippuvuus, kannabiksen kaipuu on hyvin voimakasta.

Fyysistä riippuvuutta esiintyy. Kun yhä enemmän THC:tä kuluu, tehdään lisää reseptoripaikkoja, ja sietokyky kasvaa, kun enemmän THC:tä tarvitaan saman vaikutuksen aikaansaamiseen. Kaikki reseptoripaikat ovat tyydytyksen tarpeessa, tämä on fyysistä riippuvuutta. Vieroitusoireet eivät ole niin dramaattisia kuin heroiinilla, koska THC pysyy kehossa. USA:ssa hoidetaan nykyään enemmän nuoria marihuana-riippuvuuden takia kuin alkoholin vuoksi.

Millekään riippuvuudelle ei ole takuuvarmaa parannuskeinoa.

Mielenterveys

Tiedejulkaisuissa on vuosikymmenet ollut raportteja kannabispsykoosista. Kannabis aiheuttaa enemmän mielisairautta kuin heroiinin kaltaiset huumeet.

Psykoosin, levottomuuden ja masennuksen riskitekijät liikkuvat asteikolla 3 – 5. Käyttö voi aiheuttaa tai laukaista skitsofrenian tai pahentaa tilaa. Kannabis lisää dopamiini-välittäjäaineen määrää aivoissa. Skitsofreenikon aivoissa on liikaa dopamiinia, ja Parkinsonin taudista kärsivillä liian vähän. (Yhdellä ihmisellä neljästä on viallinen geeni valvomassa dopamiinin vapautumista. Jos lapsi perii geenin kopion kummaltakin vanhemmalta ja jos he silloin käyttävät kannabista, todennäköisyys, että hänelle kehittyy skitsofrenia nousee väestön normaalista yhdestä tai kahdesta prosentista 15 prosenttiin.) Geenin olemassaolo nostaa riskiä 5- tai 6-kertaiseksi.

Väkivalta ja itsemurha Eräässä ruotsalaisessa tutkimuksessa havaittiin enemmän itsemurhia kannabiksen käyttäjillä kuin alkoholin, amfetamiinin tai heroiinin käyttäjillä.
Kuolintapa oli väkivaltaisempi.
Eräässä tutkimuksessa vuonna 2001 Dunedinista havaittiin, että nuoret miespuoliset kannabiksen käyttäjät olivat lähes viisi kertaa todennäköisemmin väkivaltaisia kuin ne, jotka eivät käytä, ja riski alkoholia käyttävillä oli kolmen vaiheilla. Väkivaltaisuutta näyttää esiintyvän psykoosien yhteydessä tai vieroituksen aikana.

Muita vaikutuksia ruumiissa

Kannabis sisältää enemmän syöpää aiheuttavia aineita kuin tupakka, sen savu kerrostaa kolmesta neljään kertaa enemmän tervaa keuhkoihin ja hengitysteihin. Keuhkosyöpää, keuhkoputkentulehduksia ja emfyseemaa on raportoitu. Harvinaisia pää- ja kaulasyöpiä on nyt löydetty nuorilta kannabiksen käyttäjiltä. Näiden tilojen keski-ikä tupakoitsijoilla on 64.

Immuunijärjestelmä vahingoittuu. Veren valkosoluja tuotetaan vähemmän, monet ovat epänormaaleja eivätkä selviydy voittajina infektioista. Ihmisete ovat alttiimpia sairauksille, heidän tautinsa on ankarampi ja he sairastavat kauemmin.

Siemennesteen tuotanto laskee. Hedelmättömyyttä ja impotenssia on raportoitu.

Kannabista käyttävien äitien lapset ovat pienempiä, hyperaktiivisia ja kokevat käyttäytymis- ja oppimisvaikeuksia ja saavat 10 kertaa todennäköisemmin leukemian.

THC häiritsee uusien solujen tuotantoa aikuisen ruumiissa – valkoisten verisolujen, sperman ja sikiösolujen. (Se aiheuttaa DNA:n virheellistä kopioitumista ja nopeuttaa solukuolemaa.)

Verenpaine ja sykenopeus nousevat stressitasoille. Sydänkohtauksia on raportoitu.
Kaksi teini-ikäistä sai kohtauksia ja kuoli kannabisbileitten seurauksena, eräs toinen jäi halvaantuneeksi.

Lääketieteelliset perusteet

Lain mukaan lääkkeiden tulee olla puhtaita kemiallisia aineita, niin että niiden vaikutukset ovat ennustettavissa ja valvottavissa. Heroiini ja kokaiini sopivat tähän kategoriaan. Kannabis sisältää yli 400 kemiallista ainetta. BMA testaa parhaillaan yli 60 siten puhdistettua kannabinoidia (kannabiskasville ominaisia aineita) mahdollisina lääkkeinä ja se on oikea toimintatapa.

Synteettisesti puhdistettu THC, Nabilone, (Marinol USA:ssa) on jo saatavissa sairaalakäyttöön, mutta sillä on monia sivuvaikutuksia eikä se ole lääkäreitten suosiossa.

Kaikki alkoi 1979 kun amerikkalainen kannabista käyttävä lakimies sanoi: “Perustelemalla marihuanan lääketieteellistä käyttöä saamme ihmiset sen täyden laillistamisen tielle.”

Laillistamisen kannattajat

Monet laillistamisen kannattajat ovat käyttäjiä, tai heidän lapsensa ovat.

Toiset ovat vapaan tahdon kannattajia, joiden mielestä meidän pitäisi saada tehdä ruumiillemme mitä haluamme. Tämähän sopii, kunhan emme puutu kenenkään toisen oikeuksiin. Mutta päihteiden vaikutuksen alaiset kuljettajat voivat tappaa ja tappavat muita ihmisiä. Riippuvuutta potevat ja mielisairaat tarvitsevat hoitoa veronmaksajien kustannuksella, päihteiden vaikutuksen alaiset työntekijät ovat tehottomia ja tuottamattomia. Passiivistakin ”tupakointia” esiintyy.

Kannabis tienä huumeisiin?

Tupakka, alkoholi ja kannabis voivat kaikki olla porttina huumeisiin. Äskeinen uusiseelantilainen tutkimus osoitti, että viikoittain kannabista käyttävät etenivät 60 kertaa todennäköisemmin ”kovempiin” huumeisiin. Mitä enemmän he käyttävät, sitä suurempi on riski. Melkein 100% heroiinin käyttäjistä aloitti kannabiksella. Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että kannabis voi ”opettaa” aivot käyttämään muita huumeita.



Lain lieventäminen

Holland sulki silmänsä kannabikselta 1987 ja on nyt Euroopan rikollisuuden pääkaupunki. Maa tulvii välittäjiä ja on huumeiden, etenkin ekstaasin, pääasiallinen tuottaja ja vientikaupan harjoittaja.
Sosiaaliset ja terveysongelmat ovat lisääntyneet ja henkilökohtaisen omistuksen määrää on vähennetty 30 grammasta 5 grammaan. Hollannin nykyinen hallitus haluaa sulkea kaikki ”kahvihuoneet”. Monet ovat lopettaneet.

Huumeluokituksen muutoksen jälkeen vuonna 2001 Britanniassa (UK) säännöllinen kannabiksen käyttö lisääntyy yhä 11 – 12-vuotiaiden poikien keskuudessa, vanhemmat teini-ikäiset näyttävät edenneen kokaiiniin.

Vahvuus

1970- ja 1980-luvuilla kasvisperäisen kannabiksen THC-pitoisuus on vain 0.5 - 1%.
Tämän päivän hollantilaiset muunnelmat kuten ”skunk” ja “nederweed” vaihtelevat pitoisuudeltaan 9-27%. Nämä vahvat tyypit on tavallisesti kasvatettu Britanniassa ja niiden ajatellaan käsittävän 60% täkäläisestä kannabiksen kulutuksesta. Loput täällä käytetystä kannabiksesta sisältää THC:tä noin 4-5%.

Huumetestit

Yhä useammat työnantajat testaavat huumeiden käyttöä työpaikoilla – kannabista ilmaantuu viikoittain ja syylliseksi toteaminen estää joiltakuilta viisumin USA:han.

Asiantuntijoiden lausuntoja

Mielisairaus: “Viisi vuotta sitten 95% psykiatreista olisi sanonut, ettei kannabis aiheuta psykoosia. Nyt arvioisin, että 95% sanoo sen aiheuttavan.”
(Professori Robin Murray, Psykiatrian instituutin johtaja, Lontoo. Lokakuu 2006).

”Oli virhe, että vuoden 2002 raportissaan The Advisory Council on the Misuse of Drugs kielsi kannabiksen olevan skitsofreniaan myötävaikuttava syy ja että se jatkoi kielteistä asennettaan seuraavat kaksi vuotta ja siten johti ministereitä harhaan, jolloin he toistuvasti lausuivat, ettei kannabiksen ja psykoosin välillä ole syy-yhteyttä.”
( Professori Robin Murray, kirje lehdelle The Guardian, 19.1.2006).

Persoonallisuus: “Ellei identiteetin kehittyminen edisty, teini-ikäinen jää lapsenomaiselle tasolle, jolle ovat ominaisia riippumattomuuden puute ja vajavainen integroituminen aikuisten maailmaan.” (Ruotsalainen tutkija, Jan Ranstrom 2003)

Akateemiset suoritukset: “Käytä useammin kuin kahdesti viikossa lyhytkin aika, tai käytä 5 vuotta tai kauemmin vaikkapa kerran kuukaudessa, niin molemmat tilanteet johtavat kompromisseihin täysimääräisessä mielenkykyjen käytössä, ja voisivat mahdollisesti johtaa pysyvään heikkenemiseen.”
(Tri Nadia Solowij, “Cannabis and Cognitive Functioning” [Kannabis ja kognitiivinen toiminta] 1998).

Nabilonia koskevassa varoituksessa sanotaan: “THC aiheuttaa sekä fyysistä että psykologista riippuvuutta ja sen väärinkäytön vaara on suuri. Se aiheuttaa mielialan muutoksia, muistinmenetystä, psykoosia, koordinaatio- ja käsityskyvyn heikkenemistä sekä raskauskoplikaatioita.”

Tohtori Robert Dupont, NIDAN perustaja (National Institute for Drug Abuse) USA:ssa sanoi: “Olen pyytänyt anteeksi Amerikan kansalta sitä, että viimeiset 10 vuotta edistin kannabiksen vapauttamista kriminalisoinnista. Tein virheen. Marihuana yhdistää alkoholin ja tupakan pahimmat vaikutukset ja sillä on muita pahoja vaikutuksia, joita kummallakaan näistä kahdesta ei ole.” Hän lisäsi: ”Missään historian vaiheessa ketkään nuoret eivät ole käyttäneet marihuanaa säännöllisesti suurina määrinä. Siksi nuorukaisemme tekevät todellisuudessa itsestään koekaniineja traagisessa kokeilussa. Niin pitkälle kuin tutkimuksemme antaa selvästi viitteitä, tulemme näkemään kauhistavia tuloksia.”
Mary Brett, terveyskasvatusosaston entinen päällikkö, Dr Challoner’s Grammar School (boys), Amersham, Bucks. UK spokesman for EURAD (Europe against Drugs).
Viittaukset löydettävissä artikkelista “Cannabis – a general view of its harmful effects”, kirjoittanut Mary Brett Internet-sivulla “Talking about Cannabis”. Kesäkuu 2007.

Lue lisää

Kannabis alkoholia ja tupakkaa turvallisempaa:
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2008/07/669288

Ja raporttiin olet asiantuntijana jo varmasti tutustunutkin jonkun kääntäjän avulla:

http://www.emcdda.europa.eu/publications/monographs/cannabis

Tässä vielä varmuudeksi suomen kielellä tiivistelmä:

"TIIVISTELMÄ EMCDDA:N MONOGRAFIASTA NRO 8
KANNABISLUKEMISTO: GLOBAALIT KYSYMYKSET JA PAIKALLISET KOKEMUKSET
Näkökulmia kannabiskiistoihin, hoitoon ja sääntelyyn Euroopassa
http://www.emcdda.europa.eu/publications/monographs

Osa 1
Kannabiksen historiaa
Epidemiologia
Politiikka, lainsäädäntö ja valvontastrategiat
Tarjontaa ja tuotantoa koskevia näkökohtia

Osa 2
Epidemiologia
Kannabiksen käytön terveysvaikutukset
Ehkäisy ja hoito

Kannabista poltetaan, syödään ja juodaan — tai sitten siitä vain puhutaan — mutta joka tapauksessa se näyttää herättävän maailmassa suurta mielenkiintoa. Arviolta joka viides eurooppalainen aikuinen on kokeillut kannabista. Yli 13 miljoonaa eurooppalaista on käyttänyt sitä kuluneen kuukauden aikana. Maailmassa tuotetaan käyttöön lähes 50 000 tonnia kannabisruohoa tai -hartsia joka vuosi. Ei siis ole ihme, että kannabiksesta on tullut kiistanalainen kulttuurinen ilmiö.

Monografiassa painotetaan, että kannabis ei ole vain staattinen, muuttumaton kasvi, vaan dynaaminen tuote, jonka pitoisuudessa, levinneisyydessä ja viljelyssä tapahtuu vähittäisiä muutoksia. Tässä teoksessa alan johtavat asiantuntijat esittävät lyhyitä ja tiiviitä katsauksia useisiin kannabikseen liittyviin aiheisiin sekä ehdottavat kulloisestakin aiheesta pidemmälle menevää luettavaa. Kunkin aiheen käsittelyä edeltää lyhyt toimituksen johdanto, joka tuo toisinaan esiin myös poliittisesti arkoja kysymyksiä ja tarpeen tarkastella aihetta kriittisesti. Kannabislukemistosta voi siis olla apua sekä oikopolkuna alalla vasta aloitteleville että synteesinä kokeneemmille asiantuntijoille.

Kaksi osaa, erilaisia lukijoita
Monografia jakautuu kahteen osaan, jotka koostuvat kumpikin kolmesta alaosiosta. Teoksen kaksiosaisuudelle on useita syitä. Osat täydentävät toisiaan, mutta ne on suunnattu hiukan erilaisille lukijaryhmille. Ensimmäinen osa keskittyy kannabikseen liittyviin poliittisiin, lainsäädännöllisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Se on näin ollen suunnattu erityisesti päätöksentekijöille, sosiologeille, historioitsijoille, toimittajille ja lainvalvontaviranomaisille. Toinen osa on suunnattu huumetyöntekijöille, jotka toimivat hoidon, ehkäisyn ja terveydenhuollon parissa.

Ensimmäisessä osassa lukija voi tutustua kannabiksen historiaan, 1960- ja 70-lukujen tapahtumiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, viimeaikaiseen kannabiskehitykseen EU:n uusissa jäsenvaltioissa, kannabispolitiikan muutoksiin eri maissa, Marokosta Pohjois-Eurooppaan ulottuvaan kannabishartsin kauppaan sekä kannabista myyvien kahviloiden ilmestymiseen Alankomaissa. Vaikka osa näistä artikkeleista keskittyy vain hyvin pieneen kannabisilmiön osa-alueeseen, ne antavat käsityksen siitä, miten monin eri tavoin kannabikseen on Euroopassa aikojen kuluessa suhtauduttu.

Toisessa osassa esitellään yleisellä tasolla kannabiksen terveysvaikutuksia yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta, kuvauksia kannabiksen nykyisistä käyttötavoista Euroopassa koko väestön ja nuorison käytön osalta sekä kuvauksia kannabiksen käytön aiheuttamien terveysongelmien hoidon kysynnästä Euroopassa. Tapaustutkimusartikkeleissa tarkastellaan kannabiksen käyttäjien näkemyksiä käytöstään Suomessa, hoidon kysynnän kasvua Saksassa sekä kannabiksen käytön vaikutuksia autolla ajamiseen.

Maailmanlaajuisista kysymyksistä paikallisiin kokemuksiin
Kummassakin osassa aihetta yleisellä tasolla käsitteleviin kappaleisiin pyritään yhdistämään tarkemmin rajattuja tapaustutkimuksia, jotka tarjoavat aiheesta lähikuvan. Kukin osio alkaa kappaleilla, jotka muodostavat yleisen, usein tietosanakirjamaisen johdannon tiettyyn kannabikseen liittyvään aiheeseen sekä tiivistelmän tutkimuksen nykytilanteesta. Tämän jälkeen monografiassa pureudutaan kyseiseen aiheeseen syvemmälle sitä koskevan tapaustutkimuksen avulla. Kokonaisuutena teos tarjoaa yleisen katsauksen kannabiksen käytön päänäkökohtiin, kattavan kokoelman viitteitä lukuisiin ammatillisiin lähteisiin sekä ponnahduslaudan tuleville tutkimuksille."

Mutta tämä kaikkihan on jo sinulle tuttua.

tuolla kirjoituksella kirjoitti:

ja asiantuntemuksella saat paljon uusia, hyviä ja pitkäaikaisia asiakkaita! Ja lääketiede kiittää.

"...ja asiantuntemuksella saat paljon uusia, hyviä ja pitkäaikaisia asiakkaita! Ja lääketiede kiittää"

Asiakkaita???

J-KL kirjoitti:

"Kannabiksen pahimmat puolet on että se tekee sekä tyhmäksi että laiskaksi, samaan aikaan. Ja se onnistuu juuri siksi että käyttäjä itse ei tätä huomaa koska kannabiksen vaikutus on sellainen että se turruttaa sokeaksi tälle. "

Eikö olisi totuudenmukaisempaa väittää, että runsas ja pitkään jatkuva käyttö saattaa saada aikaan moista? Sitä paitsi väittäisin, että luonnostaan laiskat ihmiset ihmiset harrastavat flegmatisoitumista ja heille kannabis voi olla siinä "oiva" apuväline.

Mutta ihan oikeasti: kannabis ei tee ihmisestä kovin helposti tyhmää pitkällään juoksulla, ellei ihminen sitten halua viettää aikaansa ajattelematta ja kehittämättä itseään. Joillekin voi käydä niin, että kannabiksen vaikutus edesauttaa virikkeettömässä ympäristössä viihtymistä eli ns. kestämään tylsyyttä.

Muutenkin melko roisisti vetelit yleistyksiä, mutta kai tarkoitus onkin leimata kannabikset käyttäjät johonkin tarkaan ja tiettyyn profiiliin. On heitä sen päälle aina helpompi mollata, eikös vain? Pelkästään käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut on itselleni, että persoonat ovat persoonia, eikä ole olemassa mitään tiettyä "kannabispersoonaa".

Ihan muistin virkistykseksi voisin vielä päräyttää tähän perään tällä palstalla aiemminkin nähdyn pätkän (kyseessä on tietenkin rajattu näkökulma; ko. tekstissä ei käsitellä kannabiksen haittavaikutuksia) :

"""
Kannabis ja aivot

Alkuperäinen teksti Paul Armentano(Nopeasti suomennettu joten virheitä voi olla)

Journal of Clinical Investigation -lehdessä julkaistu aineisto osoittaa että kannabinoidit voivat kiihdyttää aivosolujen kasvua on sytyttänyt uudestaan kansainvälisen keskustelun koskien kannabiksen vaikutusta aivoihin. Monet aiemmat pseudo-tieteelliset kampanjat ovat yrittäneet yhdistää kannabiksen käytön lukuisiin kognitiivisiin häiriöihin, mutta moderni tutkimus ehdottaa jotain mitä kannabispiireissä on epäilty jo pitkään: ganja on hyväksi sinulle.

Kannabinoidit ja neurogeneesi (hermosolujen kasvu)

"Tutkimus kääntää hampputietouden päälaelleen", kertoi Globe and Mail lokakuussa. Uutislinjat läpi Pohjois-Amerikan ja muun maailman välittivät samanlaisia otsikoita - joihin kaikkiin reagoitiin monumentaalisella hiljaisuudella viranomaisten ja lainvalvojien taholta. Miksi kaikki kohu? Saskatchewan yliopiston tutkijat Saskatoonissa havaitsivat rotilla että synteettisten kannabinoidien antaminen lisäsi uusien aivosolujen kasvua hippokampuksen alueella aivoissa ja merkittävästi vähensi ahdistuneisuuden ja masennuksen kaltaisia oireita.

Tulokset järkyttivät tutkijoita, jotka huomauttivat että lähes kaikki muut niin sanotut "väärin käytettävät päihteet", mukaan lukien alkoholi ja tupakka, vähentävät neurogeneesiä aikuisilla. Tämä tulos oli isku vasten kasvoja kaikille jotka ovat väittäneet, että "hamppu tuhoaa aivosoluja".

Vaikka olisikin liian aikaista yhdistää aineisto ihmisiin, vähintäänkin aineisto vahvistaa käsitystä että kannabinoidit ovat yleensä vaarattomia aivoille ja että edes pitkäaikainen kannabiksen käyttö ei todennäköisesti aiheuta vaaraa aivojen toiminnalle. Havainnot tarjoavat myös lisää todisteita kannabiksen mahdolliseen rooliin masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa ja että kannabispohjaiset lääkkeet voivat jonain päivänä tarjota turvallisemman vaihtoehdon perinteisille masennuslääkkeille kuten Paxil ja Prozac.

Lähteet:

Cannabinoidspromote embryonic and adult hippocampus neurogenesis and produce anxiolytic and depressant-like effects. The Journal of Clinical Investigation. 2005


Kannabis ja sen aivosoluja suojaava vaikutus

Moderni tiede on kumonnut käsityksen kannabiksen vaarallisuudesta aivoille. Sen lisäksi tieteelliset löydöt osoittavat että kannabinoidit itse asiassa suojaavat aivosoluja, erityisesti alkoholin aiheuttamilta aivovaurioilta. Äskettäin suoritetussa tutkimuksessa -- ironian havaitsee jokainen lukija -- Yhdysvaltain Kansallisen Mielenterveysinstituutin (NIMH) tutkijat raportoivat että ei-psykoaktiivinen kannabinoidi kannabidioli (CBD) vähensi etanolin aiheuttamia solukuolemia aivoissa jopa 60 prosentilla. "Tämä tutkimus tarjoaa ensimmäisen näytön CBD:n toiminnasta aivosolujen suojana elävässä elimistössä (in vivo) ...estäen ryyppyputkessa etanolin aiheuttamat aivovauriot", tutkimuksen tekijät kirjoittivat Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics -lehden toukokuun 2005 numeroon. Alkoholimyrkytys on yhdistetty satoihin estettäviin kuolemiin vuosittain Yhdysvalloissa tautien kontrollointikeskusten (CDC) mukaan. Kannabis taas ei voi aiheuttaa kuolemaa yliannostuksen kautta.

Toki monet yhdysvaltalaiset neurologit ovat tienneet kannabiksen suojaavasta vaikutuksesta aivosoluihin jo vuosia. NIMH:n tutkijat havaitsivat 1998 mahdollisuuden että luonnolliset kannabinoidit voivat estää aivohalvauksen ja akuutin päävamman aivoja vaurioittavia vaikutuksia. Samankaltaisia tuloksia saatiin tutkijoiden toimesta Hollannissa, Italiassa ja uusimpana 2005 Japanissa. Kuitenkaan yritykset mitata synteettisten kannabinoidilääkkeiden potentiaalia aivosolujen suojaajana ihmisillä eivät ole olleet sitovia.


Lähteet:

Comparison of cannabidiol, antioxidants and diuretics in reversing binge ethanol-induced neurotoxicity. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2005

Cannabidiol prevents cerebral infarction. Stroke. 2005

Post-ischemic treatment with cannabidiol prevents electroencephalographic flattening, hyperlocomotion and neuronal injury in gerbils. Neuroscience Letters. 2003

Neuroprotection by Delta9-tetrahydrocannabinol, the main active compound in marijuana, against ouabain-induced in vivo excitotoxicity. Journal of Neuroscience. 2001

Cannabidiol and Delta9-tetrahydrocannabinol are neuroprotective antioxidants. Proceedings of the National Academy of Sciences. 1998


Kannabinoidit ja aivosyöpä

Harva syöpä on yhtä aggressiivinen ja tappava kuin aivosyöpä. Aivokasvaimet valtaavat nopeasti terveen aivokudoksen ja yleensä niihin ei tehoa kirurgia tai perinteiset lääketieteen hoitokeinot. Yksi vaikuttaja johon ne reagoivat on kannabis.

Kirjoittaessaan elokuun 2005 Journal of Neurooncology -lehteen California Pacific Medical Center Research Institute:n tutkijat raportoivat, että annettuaan THC:tä hoitona ihmisten kasvaimien monimuotoisiin solulinjoihin se vähensi pahanlaatuisten solujen kehittymistä ja lisäsi ohjattua solukuolemaa nopeammin kuin vastaavanlaisena hoitona annettu synteettinen kannabisreseptori agonisti (reseptorinaktivoija), WIN-55,212-2. Tutkijat huomasivat myös että THC tavoitti pahalaatuiset solut jättäen terveet huomiotta tehokkaammin kuin synteettinen vaihtoehto. Potilaat joilla on diagnosoitu glioblastooma aivokasvain (GBM) kuolevat ilman hoitoa yleensä kolmen kuukauden kuluessa.

Aiemmin Italiassa suoritettu tutkimus on myös osoittanut CBD:n kyvyn estää glioma solujen (johtavat aivosyöpään) kasvu niin in vitro (esim. petrimaljassa) kuin myös in vivo eli elävillä eläimillä annoksesta riippuvaisella tavalla. Tämän johdosta espanjalainen tutkijaryhmä selvittää parhaillaan voisiko kallonsisäinen kannabinoidihoito pidentää hoitamattomiksi luokiteltujen aivokasvainpotilaiden elinikää.

Äskettäin tieteellinen analyysi Medical Chemistryn lokakuun numerossa huomautti, että aivosoluja suojaavan ja aivosyöpää tuhoavien ominaisuuksiensa lisäksi THC,CBD ja muut kannabinoidit pysäyttävät keuhkosyövän, leukemian, ihosyövän, paksusuolisyövän, eturauhassyövän ja rintasyövän.

Lähteet:

Cannabinoids selectively inhibit proliferation and induce cell death of cultured human glioblastoma multiforme cells. Journal of Neurooncology. 2005

Cannabinoids and cancer. Mini-Reviews in Medicinal Chemistry. 2005

Anti-tumor effects of cannabidiol, a non-psychotropic cannabinoid, on human glioma cell lines. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2003


Kannabinoidit ja aivorappeuma

Viimeaikaiset todisteet osoittavat myös että kannabinoidit voivat hidastaa tiettyjen aivorappeumatautien kehitystä, kuten esimerkiksi MS-tauti, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti ja lihasrappeumatauti (ALS). Eläinkokeet ovat osoittaneet että kannabinoidit viivyttävät tautien kehittymistä ja estävät aivorappeumaa hiirillä tehdyissä malleissa Parkinsonin taudissa, MS-taudissa ja lihasrappeumataudissa. Tästä johtuen Journal of Neurological Sciences -lehti kertoi; "On olemassa lukuisia todisteita ...jotka tukevat oletusta että kannabinoidijärjestelmä voi hidastaa aivorappeuman prosesseja jotka aiheuttavat progressiivisia tauteja". Britanniassa tutkitaan parhaillaan auttavatko oraalisesti nautitut THC ja kannabistiivisteet MS-taudin hidastamiseen.

Lähteet:

Cannabinoids and neuroprotection in CNS inflammatory disease. Journal of the Neurological Sciences. 2005

Amyotrophic lateral sclerosis: delayed disease progression in mice by treatment with a cannabinoid. Amyotrophic Lateral Sclerosis and Other Motor Neuron Disorders. 2004

Cannabinoids inhibit neurodegeneration in models of multiple sclerosis. Brain. 2003


Kannabis ja kognitiivisuus (tajunta, muisti, oppiminen jne)

Entäpä väitteet kannabiksen vahingollisista vaikutuksista kognitiivisille kyvyillemme? Tieteelliseen lähdeaineistoon tutustuminen osoittaa huhut "tyhmistä polttajista" valheellisiksi. American Journal of Addictions -lehdessä julkaistun kliinisen aineiston perusteella kannabiksen käyttämisellä -- mukaan lukien pitkäaikainen "raskas" käyttö -- on, pahimmillaankin, vain vähäistä vaikutusta kognitiivisiin kykyihin ja muistiin. Harvard Medical Schoolin tutkijat suorittivat aivojen magneettikuvauksia 22 pitkäaikaiselle kannabiksen käyttäjälle (keskimäärin 20 100 polttelukokemusta) ja 26 kontrollipotilaalle (joilla ei ollut ollenkaan kokemuksia kannabiksen käytöstä). Kuvauksissa ei ilmennyt "merkittäviä eroja" kontrollien ja pitkäaikaiskäyttäjien välillä tutkimus kertoo.

Aiemmat kokeet kertovat samaa tarinaa. Lokakuussa 2004 Psychological Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa tutkittuun kaksosilla mahdollisia haittavaikutuksia kannabiksen pitkäaikaiskäytössä, raportoitiin "pitkäaikaisesta kannabiksen käytöstä aiheutuneita vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin ei havaittu". 2003 Journal of the International Neuropsychological Society -lehdessä julkaistu meta-analyysi "epäonnistui paljastamaan oleellisia, systemaattisia vaikutuksia pitkäaikaisella, säännöllisellä kannabiksen käytöllä kognitiivisiin toimintoihin jotka eivät olleet akuutisti vaikutuksen alaisena". 2002 Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistu kliininen testi määritti, että "marijuanalla ei ole pitkällä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia yleiseen älykkyyteen".

Lopuksi, 2001 Archives of General Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että pitkäaikaiskäyttäjät jotka kieltäytyivät kannabiksesta viikoksi "eivät osoittaneet käytännössä merkittäviä eroja kontrolliryhmään (niihin jotka olivat polttaneet kannabista alle 50 kertaa elämänsä aikana) 10 neuropsykologisen testin sarjassa". Tutkijat lisäsivät vielä, "entiset pitkäaikaiskäyttäjät jotka eivät olleet käyttäneet ollenkaan tai hyvin vähän kannabista kolme kuukautta ennen testejä eivät [myöskään] osoittaneet merkittäviä eroja kontrolliryhmään missään testeissä yhtenäkään testipäivänä".

Lähteet:

Lack of hippocampal volume change in long-term heavy cannabis users. American Journal of Addictions. 2005

Neuropsychological consequences of regular marijuana use: a twin study. Psychological Medicine. 2004

Non-acute (residual) neurocognitive effects of cannabis use: A meta-analytic study. Journal of the International Neuropsychological Society. 2003

Current and former marijuana use: preliminary findings of a longitudinal study of effects on IQ in young adults. Canadian Medical Association Journal. 2002

Neuropsychological Performance in Long-term Cannabis Users. Archives of General Psychiatry. 2001
"""

Lue lisää

Se on niin helvetin helppoo olla jossain omassakotona omassa suuressa neroudessaan, kuten sanottua eläpä pari vuotta damissa tai rotterissa, voi alkaa mieli vähän muuttuun.

Katos kun ne jutut ei kosketa vaan sua ja sun suurta nerouttas vaan koko ympäröivää yhteiskuntaa ja sen kaikkia ihmisiä. Mutta oot ilmesesti taas vaan yks dami lisää joka ei nää oman hasanapansa lisäks enää mitään muuta.

näät todellisuuden kirjoitti:

Se on niin helvetin helppoo olla jossain omassakotona omassa suuressa neroudessaan, kuten sanottua eläpä pari vuotta damissa tai rotterissa, voi alkaa mieli vähän muuttuun.

Katos kun ne jutut ei kosketa vaan sua ja sun suurta nerouttas vaan koko ympäröivää yhteiskuntaa ja sen kaikkia ihmisiä. Mutta oot ilmesesti taas vaan yks dami lisää joka ei nää oman hasanapansa lisäks enää mitään muuta.

Lue lisää

Eihän siellä hollannissa ole sen kummoisempaa menoa kuin täälläkään. Miksi olisikaan, ei ainakaan kannabis sitä menoa voi pahentaa, sillä alkoholi tekee varmuudella pahempaa jälkeä sekä käyttäjässä että ympäristössä. Lue vaikka se EU:n julkaisema raportti, niin näet asian omin silmin.

Fakta.

T: Ex damilainen

Kirjoitit
Kohta 1/ Koska pienikin käyttö on rikos.
Opetatko sinä lapsellesi (jos sinulla lapsia olisi tai voi peräti jo olla)
"Tee vain kohtuullisesti rikoksia."

Tuosta päihteiden käyttörikoksesta voin sanoa että se on aivan naurettava laki. Siinä kun ei ole uhria niinkuin normaalissa rikoksessa. Joten siitä vaan rikoksia tekemään, niin kaun kun rikollinen ja uhri ovat samoja henkilöitä. Ja niin kauan kun esim. itsemurha ei ole rangaistava teko, voi jokainen ihmine tehdä itselleen mitä haluaa ( esim. käyttää päihteitä )


Kirjoitit
Kohta 2/ Kohtuuton käyttö tekee enemmän "pieniaivoiseksi" ja jos joku ajattelee pössyttelevänsä "kohtuullisesti" eli pieniä "pajauksia" ja harvemmin, niin hän luonnollisesti tulee vähemmän "pieniaivoiseksi".
Tämä siksi, koska pienestäkin käytöstä kerääntyy esim. aivosolukkoihin rasvaliukoista THC:tä.
Molemmissa tapauksissa tapahtuu hiipivää hölmöyttä, toisessa nopeammin ja toisessa taas hitaammin.

Olen jo aikaisemmin kirjoittanut, että jos joka pössyttelyn välillä pitää vähintään 5-6 viikon paussin ja jointi on pieni, niin periaatteessa silloin voitaisiin puhua kohtuukäytöstä, mutta nyt kun se on laitonta puuhaa, niin sekin "kohtuukäyttö" eliminoituu pois.


Minulla on nyt yli 15 vuoden putki polttelussa päällä ( lähes joka päivä, kuitenkin kohtuullisesti ) enkä sanoisi että minussa olisi mitään "hölmöyttä" Duunissa käydään, harrastukset on ja poliittinen kantani on pysynyt samana. Joten en voi tukea väitettäsi moisesta asiasta. On tosiasia että kaikki päihteet eivät sovi kaikille, mutta jos pitää aineita laittaa "haittajärjestykseen" niin uskoisin että alkoholin käyttö pitäisi ensin laittaa tarkastukseen.