Täällä (ja monella muullaakin) palstalla on ollut
keskustelua siitä saako lemmikkitasoisilla
kissoilla teettää pentuja. Yleisin mielipide
tuntuu olevan että ei!? Ymmärrän ettei
lemmikkitasoisia pentuja pidä teettää jos
tähtäimenä on näyttelyt, mutta jos sitä haluaakin
ihan vain niitä lemmikkejä? Itse ainakin
luen "kuola valuen" esim. keltaisen pörssin
kisunmyynti-ilmoitukset ja aina rotukissojen
risteytysten ja maatiaiskissa/rotukissa
miksausten kohdalla alkaa tehdä mieli sitä toista
kisua...:) Kun toisen kissan hankinta tulee
ajankohtaiseksi, aion kyseisiin ilmoituksiin myös
vastata.
Koska haluan lemmikkikissan, joka olisi hieman
erikoisen näköinen, mutta ei maksaisi tuhansia
markkoja, en näe mitään järkeä hankkia kallista
ja hienoa rotukissaa, kun se kuitenkin tulisi
viettämään elämänsä vain minun seuranani, eikä
kävisi koskaan näyttelyiden lähelläkään...
Tämä alkaa vaikuttaa jo koirapuolen sekarotuisten
syrjintäkeskusteluilta. Pelottavaa...:(
keskustelua siitä saako lemmikkitasoisilla
kissoilla teettää pentuja. Yleisin mielipide
tuntuu olevan että ei!? Ymmärrän ettei
lemmikkitasoisia pentuja pidä teettää jos
tähtäimenä on näyttelyt, mutta jos sitä haluaakin
ihan vain niitä lemmikkejä? Itse ainakin
luen "kuola valuen" esim. keltaisen pörssin
kisunmyynti-ilmoitukset ja aina rotukissojen
risteytysten ja maatiaiskissa/rotukissa
miksausten kohdalla alkaa tehdä mieli sitä toista
kisua...:) Kun toisen kissan hankinta tulee
ajankohtaiseksi, aion kyseisiin ilmoituksiin myös
vastata.
Koska haluan lemmikkikissan, joka olisi hieman
erikoisen näköinen, mutta ei maksaisi tuhansia
markkoja, en näe mitään järkeä hankkia kallista
ja hienoa rotukissaa, kun se kuitenkin tulisi
viettämään elämänsä vain minun seuranani, eikä
kävisi koskaan näyttelyiden lähelläkään...
Tämä alkaa vaikuttaa jo koirapuolen sekarotuisten
syrjintäkeskusteluilta. Pelottavaa...:(
Vastaukset 3
Vanhimmat
vaan pentutehtailusta, kuten monasti ainakin itse
olen palstoille kirjoittanut, ei tuo
"sekarotuisten" tai paperittomien pentujen
teettäminen olisi niin paha/vakava asia jos se
tehtäisiin kunnolla. Mitä taas tarkoitan kunnolla
tekemisellä; sitä, että 1.naarasta ei käytetä
eräänlaisena munintakoneena jolla teetetään
pentuja jatkuvasti -useita pentueita vuodessa ja
useita vuosia. 2. pennut hoidetaan hyvin, ne
rokotetaan, madotetaan ja ruokitaan hyvin sekä
opetetaan käsittelyyn - kampaus, kynsienleikkaus
jne. 3. emo hoidetaan myös hyvin - samoin kuin
pennut. 4. pennut luovutetaan 12 viikon iässä
eikä kuten monasti tapahtuu 6-8 viikon iässä (tuo
6-8:sta viikosta 12 viikkoon väli eli 4-6 viikkoa
on se jolloin pentujen ruokinta vie eniten
rahaa). 5. pentuja ei teetetä rahankiilto
silmissä vaan rakkaudesta kissoihin, ymmärtäen
riskit (sairaudet, periytyvät vammat jne.) 6.
otetaan vastuu teetetyistä pennuista myös sen
jälkeen kun ne on myyty eli tehdään selvät
kirjalliset sopimukset jossa molempien osapuolten
vastuut ja oikeudet on esillä.
Nuo edellä mainitut asiat vaaditaan
rekisteröityneeltä, kasvattajanimen omaavalta
kasvattajalta ja heitä valvotaan ja rankaistaan
jos virheitä tapahtuu. Ja kun ottaa huomioon sen,
että rekisteröidyt lemmikkipennut usein maksavat
lähes saman verran kuin paperittomat, niin miksi
ottaa riski ostamalla pentu jonka kasvattaja ei
ole hoitanut asioita kunnolla eikä tee sopimuksia
, eikä näin ollen ole lain edessä
korvausvelvollinen.
Niin paljon olen kuullut tarinoita siitä kuinka
"ostin paperittoman pennun..." ja kasvattaja on
sanonut, että sen voi rekisteröidä jälkikäteen
tai se pentu ei ole tervettä päivää nähnyt meille
tulon jälkeen jne. Monet ovatkin tuon kokemuksen
opastamina todenneet "en ikinä osta paperitonta
kissaa".
Jos paperittomat pennut myydään esim. 500 mk/kpl
ja ne on rokotettu madotettu, niin OK. Mutta
jos ne myydään 1500 mk/kpl ja niiltä puuttuu
rokotukset, madotukset ym. voi alkaa ihmetellä
onko kasvattaja vain rahan perässä. Jos maksat
rekisteröimättömästä pennusta 1500 mk, käytät sen
rokotuksilla ja madotat sen nousee sen hinta 2000
mk:aan jos se vielä sen lisäksi onkin sairas voit
laskea kuinka paljon lisähintaa siitä tulee,
rekisteröidyn pennun kasvattaja taas on vastuussa
ja korvausvelvollinen jos pennulla todetaan
kissalasta peräisin oleva tauti tai perinnöllinen
sairaus.
Sitten on vielä se seikka, että jos kasvattaja on
myynyt pennun lemmikkitasoisena, kissana jolla ei
saa teettää pentuja ja tehnyt siitä kirjallisen
sopimuksen jonka sinä olet allekirjoituksellasi
vahvistanut, rikot virallista asiakirjaa vastaan
ja kasvattajalla on oikeus vaatia sinulta
korvausta.
Tässä faktat joiden perusteella itse olen
lemmikkitasoisella kasvattavien touhuja vastaan.
Olen Mamman kanssa samaa mieltä joka kohdasta!
Rotukissojen kasvatuksessa pyritään kasvattamaan
mahdollisimman rodunomaisia kissoja, jolloin ei
ole mitään syytä käyttää kasvatukseen kissoja,
jotka jostakin syystä ovat lemmikkitasoisia.
Monesti nämä lemmikiksi myydyt vielä saattavat
periyttää erittäin ikäviä ei-toivottuja
ominaisuuksia, jonka takia ne ovat nimenomaan
lemmikkejä, ei siitoskissoja.
Tässä meidän lähellä on parikin "kasvattajaa",
jotka tehtailevat sekarotuisia pentuja ja
ilmoittelevat niistä sitten palstoilla. On hyvin
tunnettua, että ko. paikoissa ei pidetä
tippaakaan huolta emokissojen terveydestä,
saatika pentujen. Pentuja kuolee paljon jo ennen
luovutusikää ja uuteen kotiin ehtineiden kanssa
sitten ihmetellään eläinlääkärissä. Pennuilla on
ollut mm. FIP:ä, leukoosia, korvapunkkeja,
silmätulehduksia, ripulia, matoja.... Toinen
näistä "kasvattajista" ostelee aikuisia
rodullisia pitovaikeus-kissoja
kasvatustarkoitukseen muutamalla satasella ja myy
sekarotuisia pentuja ilmoitusten mukaan 1000-1500
mk:llä.
Älä siis missään nimessä tue tälläistä
pentutehtailua!!!!!!!
Minusta ihan hyvin voi omalla kotikissallaan
tehdä pennut ja etsiä niille sitten hyvät kodit.
Varmasti tälläisillä rakkaudella hoidetuilla
maatiaskissoilla on kysyntää ja ne ovat
oivallisia lemmikkejä. Mutta silloinkin pitäisi
sekä emokissan, että isäehdokkaan olla huolella
valittuja, kivan luonteisia ja terveitä. Ja
pentujen ihmishoitajan ottaa asioista selvää ja
hoitaa pentujen rokotukset, madotukset ja
muonitukset asianmukaisesti.
pointti, nimittäin lemmikkitasoisella kissalla
tarkoitetaan, ei vain näyttelyyn sopimatonta vaan
myös kasvatukseen/siitokseen sopimatonta kissaa.
Ei pidä ajatella, että lemmikkitasoinen ei
sovellu näyttelyyn mutta kyllä pentujen
teettämiseen.
On olemassa näyttely-/siitos-ja kasvatustasoisia,
pelkästään siitos-/kasvatustasoisia ja sitten
lemmikkitasoisia=ei näyttely- eikä kasvatuskissa.
On myös toki joitain yksilöitä jotka esim.
värivirheen (joko turkin- tai silmien väri) takia
ei sovellu näyttelyyn mutta on erinomainen
kasvatukseen. Noita ed. mainittuja ovat esim.
persialaispuolella valkolaikut joilla on liian
vähän valkoista (perskeillä valkoisen osuus on
tarkoin määritelty), mutta joiden muut
ominaisuudet ovat priimaa tai sitten esim.
hopeakissat joiden silmien väri on vihreä ja
joille tyypin sekä rakenteen parantamiseksi
käytetään ns. yksivärisiä kissoja (oranssit
silmät) jolloin pennuille saattaa tulla keltaiset
tai pahimmassa tapauksessa oranssit silmät. Nämä
eivät myöskään sovellut näyttelyihin mutta voivat
olla ihanteellisia kasvatuskissoja. Sitten
tietysti nuo pyhät birmat joiden sukka-kiilojen
epätarkkuudesta johtuvat "raakkaukset" ei
näyttely-yksilöiksi ovat varmasti jokaisen
kasvattajan arkipäivää, mutta kissa saattaa silti
olla muuten hyvä kasvatuskissa tyypiltään ja
rakenteeltaan.
Siis lemmikkitasoiseksi luokitellaan pennut
joilla on joko tyyppivirhe jolloin se ei ole
rodunomainen ja/tai rakennevirhe jolloin sillä on
luustovirhe (hyvin tod. näk. periytyvä).