Polttopuun kuivaus

Käykö pelletöintikoneessa juuri noin? Klapille vastaava homma olisi kyllä uutta.

ihmetystäjä kirjoitti:

Käykö pelletöintikoneessa juuri noin? Klapille vastaava homma olisi kyllä uutta.

Pelletin raaka-aine on lähtökohtaisesti kuivaa purua tai höylälastua. Jos käytetään märkää purua tms tavaraa niin sekin kuivataan ennen pelletöintiä. Eli vastaus kysymykseesi: Ei käy näin.

Toki puristaessa lämpötilat nousevat ja pienessä määrin höyryäkin nousee, muttei raaka-aineessa mitenkään merkittävää kuivausta/kosteuden muutosta kaiketi tapahdu.

ihmetystäjä kirjoitti:

Käykö pelletöintikoneessa juuri noin? Klapille vastaava homma olisi kyllä uutta.

tuosta tulee. PIlko ja odota, kyllä tulee kuivaa.

Mutta oma arvonsa on joka tapauksessa silläkin, että klapuihin jäisi mahdollisimman vähän kintaan jälkiä. Silloin pitää olla tekniikka pelissä. Toinen asia on tietenkin, kun tehdään kotitarpeiksi vähän saunapuita, tai aikaa on muuten yltä kyllin käytettäväksi puiden kanssa harrasteluun. Ei tuo puun "mankeloiminen" erityisen paljon huonontaisi energiatasetta, ja saattaisi jopa parantaa sitä niissä olosuhteissa, kun puu kuivataan koneellisesti.

Puu ei ole tammikuussa kuivempaa, sehän varastoi syksyllä runkoonsa valtavan energiamäärän (nesteet, ravinteet ja hivenaineet) talvea vasten.
Syy, miksi puu kannattaa kaataa kevättalvella on ilman kyky sitoa kosteutta, eli kuivumisprosessi. Kevättalvella ilma on kaikkein kuivinta, joten siihen mahtuu eniten vettä ja toisekseen se kuivattaa parhaiten. Syksyn vesikeleillä kuivatus on hitainta (kuivuu kyllä silloinkin).
Tuo mankelointi ei ole yhtään huono idea. Se, paljonko se ottaa energiaa, kannattaa laskea siten, saadaanko sillä parempi tuotto. Jos esim. velkapääomalla ostetaan tukkipino, joka on ajatus tehdä polttopuuksi, pitää maksaa vuosi korkoja, ennenkuin pääoma voidaan puut myymällä saada takaisin maksuun. Jos mankeloinnilla tuota prosessia voi nopeuttaa esim puolella, on hyvin helppo laskea, kannattaako se.

puumies kirjoitti:

Puu ei ole tammikuussa kuivempaa, sehän varastoi syksyllä runkoonsa valtavan energiamäärän (nesteet, ravinteet ja hivenaineet) talvea vasten.
Syy, miksi puu kannattaa kaataa kevättalvella on ilman kyky sitoa kosteutta, eli kuivumisprosessi. Kevättalvella ilma on kaikkein kuivinta, joten siihen mahtuu eniten vettä ja toisekseen se kuivattaa parhaiten. Syksyn vesikeleillä kuivatus on hitainta (kuivuu kyllä silloinkin).
Tuo mankelointi ei ole yhtään huono idea. Se, paljonko se ottaa energiaa, kannattaa laskea siten, saadaanko sillä parempi tuotto. Jos esim. velkapääomalla ostetaan tukkipino, joka on ajatus tehdä polttopuuksi, pitää maksaa vuosi korkoja, ennenkuin pääoma voidaan puut myymällä saada takaisin maksuun. Jos mankeloinnilla tuota prosessia voi nopeuttaa esim puolella, on hyvin helppo laskea, kannattaako se.

Lue lisää

Älä puhu puuta heinää, kyllä puu on kuivempaa talvella, eihän se saa jäätyneestä maasta vettä eikä kannatakkaan, koska paljon vettä sisältävä puusolukkohan jäätyisi hajalle. Ei se puu vettä varastoi, se imee sitä keväällä maasta.

On tunnettu tosiasia, että puu sisältää talvella noin 10% vähemmän vettä, kuin kesällä. Syksyllä puu talveentuu lepoon ja siirtää enimmät nesteet juuristoon, jolloin pakkasen kestävyys paranee. Siitä huolimatta kannattaisi tutkia olisiko mankelointi kannattava juttu. Minun mielessäni on laite, joka pilkkomisen, tai ainakin katkomisen jälkeen ajaisi klapit pituussuunnassa mankelin läpi, jolloin maksimi määrä vettä saataisiin puristettua pois. Lyhyistä puista sitä tulisi helpommin pois.

Ennen vanhaan pyykitkin laitettiin sellaisenaan riippumaan ja kuivivathan nekin ajan kanssa. Oli kuitenkin merkittävä apu, kun keksittiin mankeli ja linkous ja tänä päivänä kukaan ei pidä menetelmää turhanaikaisena.

Uskon polttopuiden kuivatuksessa siirryttävän samalla tavalla aikaa myöten entistä kehittyneempiin konsteihin ja ehkä tämä voisi olla yksi askel. Mene ja tiedä! Huvittaisi kuitenkin kokeilla.

Olen elämässäni tehnyt muitakin keksintöjä, joista on aikanaan sanottu "hullun puuhaa", mutta nyt ne ovat normaaleja juttuja. Asioihin pitää yksinkertaisesti suhtautua ennakkoluulottomasti, sillä kaikkia hyviä asioita ei suinkaan ole vielä keksitty.

Funtsari kirjoitti:

On tunnettu tosiasia, että puu sisältää talvella noin 10% vähemmän vettä, kuin kesällä. Syksyllä puu talveentuu lepoon ja siirtää enimmät nesteet juuristoon, jolloin pakkasen kestävyys paranee. Siitä huolimatta kannattaisi tutkia olisiko mankelointi kannattava juttu. Minun mielessäni on laite, joka pilkkomisen, tai ainakin katkomisen jälkeen ajaisi klapit pituussuunnassa mankelin läpi, jolloin maksimi määrä vettä saataisiin puristettua pois. Lyhyistä puista sitä tulisi helpommin pois.

Ennen vanhaan pyykitkin laitettiin sellaisenaan riippumaan ja kuivivathan nekin ajan kanssa. Oli kuitenkin merkittävä apu, kun keksittiin mankeli ja linkous ja tänä päivänä kukaan ei pidä menetelmää turhanaikaisena.

Uskon polttopuiden kuivatuksessa siirryttävän samalla tavalla aikaa myöten entistä kehittyneempiin konsteihin ja ehkä tämä voisi olla yksi askel. Mene ja tiedä! Huvittaisi kuitenkin kokeilla.

Olen elämässäni tehnyt muitakin keksintöjä, joista on aikanaan sanottu "hullun puuhaa", mutta nyt ne ovat normaaleja juttuja. Asioihin pitää yksinkertaisesti suhtautua ennakkoluulottomasti, sillä kaikkia hyviä asioita ei suinkaan ole vielä keksitty.

Lue lisää

Itse kuitenkin hieman epäilisin. Monestakin syystä, mutta etenkin siitä että puu kuivuu nopeammin kuin luulisi. Hyvissä olosuhteissa varastokuivuus saavutetaan jo ihan parissa viikossa.

Lämpökuivuri saattaa kuulostaa kalliilta menetelmältä, mutta toisaalta klapitehdas tuottaa siinä sivussa myös valtavat määrät purua ja lastua. Lyhyt ulkokuivaus yhdistettynä lämpökuivuriin olisi minun veikkaukseni todennäköisimmäksi menetelmäksi teolliseen kuivaamiseen.

Mutta en halua mitenkään estää ketään kokeilemasta, maailma tarvitsee typeriäkin ideoita, sillä ainahan on olemassa sekin mahdollisuus että suuresta määrästä tyhmiä ideoita löytyy aina silloin tällöin joku toimivakin.

Tuo puristamalla puusta irtoava vesi on puun soluväleissä, joka haihtuu puusta muutenkin todella nopeasti. Soluseinämissä ja solujen sisällä oleva neste on sitä puun kosteutta jota tarvitsee kuivattaa pinossa tai kuivaamossa.

Muistaakseni tuon soluvälissä olevan veden poistamiskeinoja on tutkittu, mutta todettu turhaksi. Koulun penkistä on niin paljon aikaa, etten muista lähdettä mistä asian voisi tarkistaa..

Kuitenkin tuo soluvälissä oleva vesi poistuu nopeiten puun päätysyystä, joten puu kannattaa pätkiä lyhyiksi pätkiksi. Tuo kuivuminen kestää vain muutaman päivän, jonka jälkeen puun loppukosteus on soluissa ja niiden kuivuminen kestää kuukausia.