mistä apua?

En osaa kovin hyvin neuvoa, mutta tässä olisi joitakin ehdotuksia.

1. Kunnallisen puolen terveydenhoito on yksi tapa, mutta luultavasti sen resurssivarat ovat aika pienet ja luultavasti joka paikkaan tarvitaan lääkärinlähete (esim. psykiatrian poliklinikan psykologit/sairaanhoitajat jne. joiden kanssa voisi keskustella). Lisäksi jos lääkärien ajat ovat täynnä ja ei ole akuuttitarve voit joutua odottamaan aikaa. Luultavasti, jos tilanne ei ole paha, niin saat vaan lääkereseptin. Mutta kannattaa kysyä kuitenkin ensin aikaa terveyskeskuslääkäriltä ja kysyä saisiko jostain kunnallisen puolen palveluita. Ne ovat halvimpia, mutta niitä on vaikea saada.

2. Myös yksityisellä puolella on psykiatrisia sairaanhoitajia, psykoterapeutteja jne esim. lääkärikeskuksissa mutta yksityispuolen hinnat ovat normaali-ihmiselle todella kalliita. Lisäksi täytyy aina selvittää mahdollisen henkilön ammattipätevyys ja koulutustaso.

3. Jos tilanne ei ole aivan kestämätön ja kuulut (en tiedä vakaumustasi) normaaliin kirkkoon on sieltä myös saatavilla keskusteluapua. He ovat lähinnä hengellisiin asioihin perehtyneitä, mutta isommissa seurakunnissa saattaa olla esim. perhetyöhön tai vastaaviin perehtyneitä ihmisiä. Missään vaikeissa psykiatrisissa sairauksissa he ei voi auttaa kovinkaan paljoa mutta joissakin tapauksissa jos esim. pelkkä keskustelu jonkun kanssa auttaa niin varteenotettava vaihtoehto. Rippi on luottamuksellista samoin pitäisi keskustelujen olla, mutta kannattaa tarkastaa. p Jos rupeaa tulemaan rippisaarnaa ja nuhtelua niin häivy. ÄLÄ KUITENKAAN HAE APUA MISTÄÄN HÖPÖHÖPÖ TAI KIIHKOUHSKOVAISILTA LAHKOILTA. 90% varmuudella ne haluavat vain sinun rahasi. Luota vain viralliseen seurakuntaan.¨

4. Netistä kannattaa tutustua löytyykö paikkakunnalta mitään vapaaehtoistoimintaan perustuvaa toimintaa tai ryhmää mistä saattaisi olla apua. Mutta jos keskustelet ryhmässä muiden kanssa niin muista että ainoastaan julkisen tahon edustajilla on vaitiolovelvollisuus. Jos puhut toisten "kohtalotoverien" kanss asioista niin he voivat täysin vapaasti puhua niistä ympäri kyliä.

5. On olemassa joitakin auttavia puhelimia. Kannattaa vähän tutkia ensin kuka sitä pitää ja maksaako se jotain ettei ole mikään huijausjuttu. Yleensä nämä ovat puolivapaaehtoista toimintaa joten he eivät välttämättä ole "ammattiauttajia".

6. Netissä on kaiken maailman keskusteluryhmiä ja muita tälläisiä, mutta jos toinen "hullu" neuvoo toista "hullua" niin kaikkeen täytyy suhtautua varauksella ja käyttää järkeä. Lisäksi jos luet toisten huonoja asioita ne voi olla haitallisia sinulla. On ehkä hyviäkin keskustelusivustoja ja muita tälläisiä, mutta jos todella tarttet apua, niin mieti että oletko henkisesti tarpeeksi hyvässä kunnossa ja "ymmärtäväinen" (en keksi oikeaa sanaa) että pystyt suodattamaan huonot neuvot ja virheet pois. Netti on netti. Kuka tahansa voi olla kuka tahansa ja neuvoa mitä tahansa. Juuri nytkin luet osapäivämielisairaan osapäivämetsuriyrittäjän kirjoitusta (älä siis ota vakavasti kaikkea).

Tärkeimmät neuvot:
- Kysy ensin terveyskeskuslääkäriltä pystyykö hän järjestämään keskusteluapua tai muuta julkisen sairaanhoidon puolella. Tämä on paras tapa, jos kunnallisella puolella on resursseja

- Älä missään nimessä hae apua miltään kiihkouskovaiselta uskonlahkolta.

- Muista että netistä saataviin neuvoihin pitää suhtautua varauksella koska kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa.

- Jos menet julkisen järjestelmän ulkopuolelle selvitä "auttajan" pätevyys, koulutus, vaitiolovelvollisuus ja mitä maksaa

En tiedä oliko näistä apua mutta ehkä pääset näillä alkuun. Toivottavasti joku viisaampi neuvoo lisää...