Tässä lyhyesti ja selvästi,Suomeksi.
"Osa asuntovelallisista odottaa, että inflaatio syö asuntolainat kuten se teki 1970-luvulla. Heille voi tulla pettymyksenä, että tänä päivänä inflaatio tekee elämän pelkästään epämukavammaksi."
Miksi inflaatio ei syö asuntolainaasi?
Miksi inflaatio ei syö asuntolainaasi?
Kuluttajahintojen nousu ei auta asuntovelallista.
Osa asuntovelallisista odottaa, että inflaatio syö asuntolainat kuten se teki 1970-luvulla. Heille voi tulla pettymyksenä, että tänä päivänä inflaatio tekee elämän pelkästään epämukavammaksi.
Ahti Terhemaa
29.4.2008 16:09
Suomen kuluttajahintainflaation nouseminen 3,9 prosenttiin ja euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin nousun kiihtyminen 3,6 prosenttiin on yllättänyt suurimman osan talouden toimijoista.
Osa asuntovelallisista on kuitenkin ollut jopa hyvillään. Vanhojen sukutarinoiden mukaanhan inflaatio maksoi 1970-luvulla suurten ikäluokkien asuntolainat.
– Enää ei pidä paikkaansa, että inflaatio söisi asuntolainat. Inflaatio ilmenee kaikille lähinnä lisääntyneinä kustannuksina, Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemi sanoo.
Luotonsäännöstely synnytti
tarinan inflaatiosta velallisen toverina
Suoniemi muistuttaa, että 70-luvulla vallitsi käytännössä luotonsäännöstely. Lainaa oli tarjolla vain rajoitettu määrä, koska rahoituslaitokset eivät voineet jälleenrahoittaa lainoja kansainvälisiltä markkinoilta.
[zoom]
Klikkaa graafi auki suuremmaksi.
Lisäksi lainojen korot olivat säännösteltyjä ja 70-luvulla luottojen korot olivat pitkään reilusti alempia kuin inflaatio tai ansioiden kasvunopeus. Tällaisessa tilanteessa ajatus inflaation hoitamista asuntolainoista on perusteltu.
Toisaalta pankkien tallettaja-asiakkaat eivät saaneet säästöilleen sellaista korkoa, joka olisi läheskään säilyttänyt tallettajien ostovoimaa. Siten inflaation lisäksi asuntolainojen maksuun osallistuivat voimakkaasti tallettajat. Lainakorkojen verovähennykset ovat muuttuneet vuosien varrella, mutta verovähennysten kautta lainojen maksuun ovat osallistuneet myös veronmaksajat.
Palkat eivät välttämättä
seuraa hintojen nousua
Suoniemi muistuttaa, että kuluttajahintojen nousu ei sinänsä auta velallista yhtään. Lainan hoitokulut maksetaan verojen jälkeen käytettävissä olevilla ansiotuloilla. Inflaatio voi helpottaa lainanhoitajan taakkaa jos palkat nousevat vastaavasti.
Juuri 70-luvulla palkkaratkaisuissa oli mukana indeksiehtoja, jotka avittivat palkkojen nousua inflaatiota nopeammin. Toisaalta indeksiehdot vauhdittivat hintojen nousua ja ajoivat kansantalouden inflaatio-devalvaatiosykliin, jossa teollisuuden ulkoista kilpailukykyä piti korjata säännöllisesti markan devalvaatiolla.
– Palkat eivät ole enää indeksoituja. Meillä suuri osa sopimuksista on taas tehty kahdeksi vuodeksi eteenpäin, eikä niissä otettu huomioon nyt nähdyn kaltaisia inflaatiolukemia. Sopimukset on tehty matalammilla inflaatio-odotuksilla, Suoniemi huomauttaa.
Tutkijat ja ekonomistit uskovat, että viimeaikainen inflaatioryöpsähdys jää väliaikaiseksi. Elintarvikkeiden ja energian hinnannousu ei siten lähtisi kiertoon palkkoihin ja tuotteiden hintoihin korotuksina.
– Jos inflaatio pysyy korkeana myös jatkossa, seuraavalla kierroksella työntekijät haluavat myös reilumpia reaalipalkkojen korotuksia, Suoniemi sanoo.
Jos inflaatio jää korkeaksi pidempiaikaisesti, hintojen nousu vaikuttaa lopulta myös korkoja nostavasti. Periaatteessa pitkät korot heijastavat pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia. Lyhyet markkinakorot, kuten euriborit, seuraavat tiukemmin Euroopan keskuspankin ohjauskorkoa. Keskuspankki taistelee inflaatiota vastaan ohjauskoron nostolla. Nyt keskuspankki ei ole voinut nostaa korkoaan rahoitusmarkkinoiden häiriön takia.
Inflaation nostama korko
voi laskea asuntojen hintaa
Osa inflaation mahdollisesta siunauksesta velallisille voi olla asuntojen hintojen nousu. Kotitalous voi maksaa asunlainansa pois asunnon arvonnousulla, jos hän myy asunnon. Tutkijat ja ekonomistit väittelevät ajoittain kiivaastikin siitä, nousevatko asuntojen hinnat pitkällä aikavälillä samaa tahtia kuin kuluttajahinnat vai samaa tahtia kuin ansiotulot.
Asuntojen hintojen nousuvauhti voi kuitenkin poiketa molemmista mittareista voimakkaasti molempiin suuntiin. Tämän vuosikymmenen alussa asuntojen hinnat ovat nousseet nopeasti.
Vastaavasti esimerkiksi 90-luvun alussa asuntojen hinnat romahtivat samaan aikaan kun hinnat pysyivät muuten yhä hidastuvassa nousussa. Tutkijat ovat olleet melko yksimielisiä siitä, että asuntojen hinnat reagoivat selvästi korkoihin.
Jos inflaatio nostaa voimakkaasti korkoja, asuntojen hinnat ja kuluttajahinnat voivat kehittyä vastakkaisiin suuntiin. Näin kävi lyhytaikaisesti viimeksi vuonna 2001.
"Osa asuntovelallisista odottaa, että inflaatio syö asuntolainat kuten se teki 1970-luvulla. Heille voi tulla pettymyksenä, että tänä päivänä inflaatio tekee elämän pelkästään epämukavammaksi."
Miksi inflaatio ei syö asuntolainaasi?
Miksi inflaatio ei syö asuntolainaasi?
Kuluttajahintojen nousu ei auta asuntovelallista.
Osa asuntovelallisista odottaa, että inflaatio syö asuntolainat kuten se teki 1970-luvulla. Heille voi tulla pettymyksenä, että tänä päivänä inflaatio tekee elämän pelkästään epämukavammaksi.
Ahti Terhemaa
29.4.2008 16:09
Suomen kuluttajahintainflaation nouseminen 3,9 prosenttiin ja euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin nousun kiihtyminen 3,6 prosenttiin on yllättänyt suurimman osan talouden toimijoista.
Osa asuntovelallisista on kuitenkin ollut jopa hyvillään. Vanhojen sukutarinoiden mukaanhan inflaatio maksoi 1970-luvulla suurten ikäluokkien asuntolainat.
– Enää ei pidä paikkaansa, että inflaatio söisi asuntolainat. Inflaatio ilmenee kaikille lähinnä lisääntyneinä kustannuksina, Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemi sanoo.
Luotonsäännöstely synnytti
tarinan inflaatiosta velallisen toverina
Suoniemi muistuttaa, että 70-luvulla vallitsi käytännössä luotonsäännöstely. Lainaa oli tarjolla vain rajoitettu määrä, koska rahoituslaitokset eivät voineet jälleenrahoittaa lainoja kansainvälisiltä markkinoilta.
[zoom]
Klikkaa graafi auki suuremmaksi.
Lisäksi lainojen korot olivat säännösteltyjä ja 70-luvulla luottojen korot olivat pitkään reilusti alempia kuin inflaatio tai ansioiden kasvunopeus. Tällaisessa tilanteessa ajatus inflaation hoitamista asuntolainoista on perusteltu.
Toisaalta pankkien tallettaja-asiakkaat eivät saaneet säästöilleen sellaista korkoa, joka olisi läheskään säilyttänyt tallettajien ostovoimaa. Siten inflaation lisäksi asuntolainojen maksuun osallistuivat voimakkaasti tallettajat. Lainakorkojen verovähennykset ovat muuttuneet vuosien varrella, mutta verovähennysten kautta lainojen maksuun ovat osallistuneet myös veronmaksajat.
Palkat eivät välttämättä
seuraa hintojen nousua
Suoniemi muistuttaa, että kuluttajahintojen nousu ei sinänsä auta velallista yhtään. Lainan hoitokulut maksetaan verojen jälkeen käytettävissä olevilla ansiotuloilla. Inflaatio voi helpottaa lainanhoitajan taakkaa jos palkat nousevat vastaavasti.
Juuri 70-luvulla palkkaratkaisuissa oli mukana indeksiehtoja, jotka avittivat palkkojen nousua inflaatiota nopeammin. Toisaalta indeksiehdot vauhdittivat hintojen nousua ja ajoivat kansantalouden inflaatio-devalvaatiosykliin, jossa teollisuuden ulkoista kilpailukykyä piti korjata säännöllisesti markan devalvaatiolla.
– Palkat eivät ole enää indeksoituja. Meillä suuri osa sopimuksista on taas tehty kahdeksi vuodeksi eteenpäin, eikä niissä otettu huomioon nyt nähdyn kaltaisia inflaatiolukemia. Sopimukset on tehty matalammilla inflaatio-odotuksilla, Suoniemi huomauttaa.
Tutkijat ja ekonomistit uskovat, että viimeaikainen inflaatioryöpsähdys jää väliaikaiseksi. Elintarvikkeiden ja energian hinnannousu ei siten lähtisi kiertoon palkkoihin ja tuotteiden hintoihin korotuksina.
– Jos inflaatio pysyy korkeana myös jatkossa, seuraavalla kierroksella työntekijät haluavat myös reilumpia reaalipalkkojen korotuksia, Suoniemi sanoo.
Jos inflaatio jää korkeaksi pidempiaikaisesti, hintojen nousu vaikuttaa lopulta myös korkoja nostavasti. Periaatteessa pitkät korot heijastavat pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia. Lyhyet markkinakorot, kuten euriborit, seuraavat tiukemmin Euroopan keskuspankin ohjauskorkoa. Keskuspankki taistelee inflaatiota vastaan ohjauskoron nostolla. Nyt keskuspankki ei ole voinut nostaa korkoaan rahoitusmarkkinoiden häiriön takia.
Inflaation nostama korko
voi laskea asuntojen hintaa
Osa inflaation mahdollisesta siunauksesta velallisille voi olla asuntojen hintojen nousu. Kotitalous voi maksaa asunlainansa pois asunnon arvonnousulla, jos hän myy asunnon. Tutkijat ja ekonomistit väittelevät ajoittain kiivaastikin siitä, nousevatko asuntojen hinnat pitkällä aikavälillä samaa tahtia kuin kuluttajahinnat vai samaa tahtia kuin ansiotulot.
Asuntojen hintojen nousuvauhti voi kuitenkin poiketa molemmista mittareista voimakkaasti molempiin suuntiin. Tämän vuosikymmenen alussa asuntojen hinnat ovat nousseet nopeasti.
Vastaavasti esimerkiksi 90-luvun alussa asuntojen hinnat romahtivat samaan aikaan kun hinnat pysyivät muuten yhä hidastuvassa nousussa. Tutkijat ovat olleet melko yksimielisiä siitä, että asuntojen hinnat reagoivat selvästi korkoihin.
Jos inflaatio nostaa voimakkaasti korkoja, asuntojen hinnat ja kuluttajahinnat voivat kehittyä vastakkaisiin suuntiin. Näin kävi lyhytaikaisesti viimeksi vuonna 2001.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Joten uutinen on valetta.
Suora lainaus artikkelista: "Lisäksi lainojen korot olivat säännösteltyjä ja 70-luvulla luottojen korot olivat pitkään reilusti alempia kuin inflaatio tai ansioiden kasvunopeus. Tällaisessa tilanteessa ajatus inflaation hoitamista asuntolainoista on perusteltu. "
Sitten perustellaan:
Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin ennakkotietojen mukaan vuoden 2008 huhti-kesäkuussa 5,7 prosenttia edellisen vuoden huhti-kesäkuuhun verrattuna. Mulla nousi vähän enemmänkin.
http://www.stat.fi/til/ati/2008/02/ati_2008_02_2008-08- 22_tie_001.html
Asuntolainan korko oli verovähennyksen jälkeen tämän vuoden aikana 3,61%.
Reaalikorko oli mukavasi negatiivinen.
Mikä siinä on nyt niin vaikeaa ymmärtää?
Tyfny vaan copypasteaa, itse mitään asiasta ymmärtämättä.
Monelle tulee pettymyksenä että,inflaatio EI SYÖ LAINAA.
Se tekee vain elämästä hankalampaa.
Onko vaikeaa ymmärtää?
Näyttää olevan.
riippuu ihan siitä onko vast'ikään peritty vai ei.
Jygä sen maksaa. Maksaa vielä rempatkin. Ja antaa ensivuonna lisää fyffee käyttöön.
Aika pers aukinen saa olla,joka tuollaista avustusta kaipaa.
Paljonko muuten rahaa on mennyt,että saat tuon lohdutus armonpalan valtiolta?
JA VAIMOLLE KANS!
JA PÄÄOMATULOISTA TEHTÄVÄSSÄ VÄHENNYKSESSÄ EI OLE KATTOA!
eteenpäin ja mieti.
Kyllä se siitä.
Tai sitten ei.
No, todennäköisesti ei.
Tämä kohta on ratkaiseva:
"Lisäksi lainojen korot olivat säännösteltyjä ja 70-luvulla luottojen korot olivat pitkään reilusti alempia kuin inflaatio tai ansioiden kasvunopeus. Tällaisessa tilanteessa ajatus inflaation hoitamista asuntolainoista on perusteltu. "
joten mitä yrität minulle viestittää?
Eikö inflaatio ole hyvä ystävä?
Ei ole.
Palkankorotuksista ei ole mitään iloa
Ostovoima hiipuu ennätyssuurista palkankorotuksista huolimatta. Veronmaksajat esittääkin ensi vuodelle veronkevennyksiä.
Taloussanomat
11.4.2008 11:00
Keskituloisen palkansaajan ansiotaso nousee tänä vuonna peräti 5,5 prosenttia, mutta nettoansioiden ostovoima kasvaa vain 2,3 prosenttia. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan ristiriidan taustalla on kiihtyvä inflaatio ja verotuksen pysyminen edellisvuoden tasolla.
Veronmaksajien tuoreet ostovoimalaskelmat kertovat, että ostovoiman kehitys on vaisua verrattuna 2000-luvun alkupuolen vuosiin, jolloin inflaatio pysyi hyvin kurissa ja palkankorotukset yhdistyivät asteittaisiin veronkevennyksiin.
Laskelmissa on huomioitu ansioiden, verojen ja kuluttajahintojen muutosten vaikutukset palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan.
Veronmaksajat esittää ansiotulojen verotuksen keventämistä ensi vuonna 650 miljoonalla eurolla. Liiton kevennysmallilla verotus alenisi ensi vuonna kautta linjan noin 0,6 prosenttiyksiköllä. Lisäksi Veronmaksajat haluaa purkaa ansiotason noususta aiheutuvaa verotuksen kiristymistä.
– Suhdannetilanne ei ole enää peruste lykätä hallituksen kaavailemien veronkevennysten aloittamista, joten vuonna 2009 on syytä palata asteittaisten kevennysten tielle, kommentoi toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.
Veronmaksajien mallissa valtio vastaisi kokonaisuudessaan tulevien veronkevennysten kustannuksista. Kevennykset toteutettaisiin alentamalla valtion tuloveroasteikkoa ja korottamalla valtion verotuksen ansiotulovähennystä, joka samalla uusittaisiin verotulojen täydennysmalliin perustuvaksi.
Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään vaalikauden aikana 1,1 miljardia euroa, minkä päälle ovat tulossa alkuvuoden 2009 ”puolivälin tarkisteessa” päätettävät lisäkevennykset. Tänä vuonna verotusta ei vielä kevennetty lainkaan, vain ansiotason nousun verotusta kiristävä vaikutus purettiin, Veronmaksajat muistuttaa.
Lehtisen mukaan nykyisellä hallituksella on hyvät edellytykset ”vertyä koko vaalikauden aikana kolmen edeltäjänsä kevennystahtiin eli noin pariin miljardiin euroon”.
Mutta tyfnyn palkka ei taida nousta?
Vuokrat kyllä nousee täysimääräisesti ja vähän enemmänkin kuin inflaatio.
näemmä. 10 % lisää nyt ja ikuisesti =)
Mutta missä viipyy Roope Ankka ja maailman isoin smaragdi.