Aluksi kissa alkoi tehdä tarpeensa keittiön
apupöydälle! Potat olivat vastapuhdistettuja,
ulkona oltiin käytetty tunti-puoltoista,
parvekkeella pääsi oleilemaan lähes koko
loppuajan.
Ongelma on jatkunut noin pari viikkoa. Kasasin
apupöydän täyteet tavaroita ja nyt... Yöllä
jätän vaatteet yleensä sängyn viereen lattialle
ja aamulla löytyy pissit tai kakat tai molemmat
päältä. Pelkästään esim. yksi sukka riittää.
Miehen vaatteisiin ei koske. Jos ei sitten ole
vaatteita tarjolla, tarpeet löytyvät matolta.
En ymmärrä enää tätä käytöstä. Ennen kissa
hermostui vain, jos ei päässyt päivittäin
pihalle. Mitkään olosuhteet eivät ole muuttuneet
lähiaikoina, pikemminkin parantuneet, koska olen
viettänyt lomaa kesäkuusta lähtien.
3 muuta kissaa meillä on ja normaalisti tulevat
toimeen. Mikä minussa on niin inhottavaa?
Varmaan, jos otettais matot pois, kissa tulisi
ja kakkisi päälleni keskellä yötä.
apupöydälle! Potat olivat vastapuhdistettuja,
ulkona oltiin käytetty tunti-puoltoista,
parvekkeella pääsi oleilemaan lähes koko
loppuajan.
Ongelma on jatkunut noin pari viikkoa. Kasasin
apupöydän täyteet tavaroita ja nyt... Yöllä
jätän vaatteet yleensä sängyn viereen lattialle
ja aamulla löytyy pissit tai kakat tai molemmat
päältä. Pelkästään esim. yksi sukka riittää.
Miehen vaatteisiin ei koske. Jos ei sitten ole
vaatteita tarjolla, tarpeet löytyvät matolta.
En ymmärrä enää tätä käytöstä. Ennen kissa
hermostui vain, jos ei päässyt päivittäin
pihalle. Mitkään olosuhteet eivät ole muuttuneet
lähiaikoina, pikemminkin parantuneet, koska olen
viettänyt lomaa kesäkuusta lähtien.
3 muuta kissaa meillä on ja normaalisti tulevat
toimeen. Mikä minussa on niin inhottavaa?
Varmaan, jos otettais matot pois, kissa tulisi
ja kakkisi päälleni keskellä yötä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ymmärsinkö oikein, että hiekkakopat ovat olleet
aina puhtaita? Hiekkakopan epäpuhtaus voi
aiheuttaa sen, että kissa tekee tarpeensa muualle.
Jos teillä on 4 kissaa niin onko hiekkakoppia
enemmän kuin yksi? Se, että koppia on liian vähän
voi myös aiheuttaa sen, että kissa tekee tarpeensa
muualle. Jos teillä on vain yksi koppa (ymmärsin
kyllä, että on enemmän) niin on varmaan syytä
lisätä. Ja vaikka niitä olisi enemmän kuin yksi
niin voisi olla paikallaan kokeilla, jos ongelma
ratkeaisi koppien lisäyksellä. Kissaa
mahdollisesti haittaa muiden kissojen hajut
kopalla. Olisi ehkä ihanteellista, että se
käyttäisi yksinään jotain koppaa. Mutta sen
toteutuminen käytännössä on ehkä mahdotonta
useamman kissan taloudessa.
Entäs onko kissasi leikattu? Jos se on tullut
juuri sukukypsäksi niin se ehkä selittäisi
käytöstä. Meidän narttukissa pissasi ja kakkasi
vaatteiden päälle ennen leikkausta. Ei ikinä
leikkauksen jälkeen.
Minusta (huom! en ole eläinlääkäri) elimillinen
vaiva kuulostaa epätodennäköiseltä, koska se sekä
kakkaa ja pissaa vääriin paikkoihin.
Sellainenkin tuli mieleeni, että antavatko muut
kissat sen tehdä tarpeensa rauhassa?
Enpä nyt kuitenkaan usko, että kissallasi on
jotain sinua vastaan vaan kyseessä on joku
käytöshäiriö. Toivottavasti ongelma ratkeaa ja
saat muitakin vastauksia.
Laita makuuhuoneen ovi kiinni ja muualle
sanomalehtiä joka paikkaan..onhan niitä joitain
pahanhajusia karkottimiakin..koita pärjäillä
kissas kaa!
Kissa on 9-vuotias ja sille on jo annettu ns.
tappotuomio, eli kasvaimet leviää koko kehon
ympäri ja lopulta tappavat. Mietin juuri, että
voivatko kasvaimet olla levinneet suolistoon
tms. mutta itsekin epäilen sitä kovasti, koska
kissa tekee molemmat tarpeensa vaatteille.
Eläinlääkärillä käytettiin kuukausi sitten ja
oli todella hyvässä kunnossa ja silloin ei
löytynyt mitään sisuskaluista. Lisäksi
päältäpäin näkee, että kissa tekee sen
tahallaan, kyyristelee nurkassa tuijotellen,
kunnes huomaan pökäleet ja livahtaa sängyn alle,
ennenkuin kerkeän edes sanoa mitään, eikä tule
pariin tuntiin pois.
Pottia on 3 kappaletta ja se näyttäisi
riittävän. Pissit tekee jompaankumpaan
avonaiseen ja kakat sitten katokselliseen
läpällä varustettuun helpotuslaitokseen. Sinne
ei yleensä kukaan kisseistä mene kurkistelemaan
toisen touhuja.
Kissani on ollut hyvin omapäinen ja
vahvaluonteinen jo pennusta lähtien. Saattaa
alkaa murisemaan sylissä ollessaan tai näykätä
kädestä, mutta ei jätä naarmuja tai muita
jälkiä. Tuntuu että kissallani on aina hyviä ja
huonoja päiviä ja nyt ne ovat käyneet paljon
selkeämmiksi. Hyvinä päivinä pörrää jaloissa,
tepastelee parvekkeella, ääntelee, ahmii
ruokansa, vaatii hellyyttä. Huonoina taas nukkuu
suurimman osan päivästä ja vaivautuu nousemaan
ylös vain kun kilauttelen talutushihnaa
eteisessä. Syömään pitää viedä sylissä ja
ojentaa lautanen eteen. On tärkeää, että kissani
syö hyvin, koska leikkaukset laihduttivat sitä
hirveästi ja nyt pitäisi muutenkin syödä runsain
määrin vitamiineja.
En minä tiedä, mitä tehdä, enkä yksinkertaisesti
ymmärrä, mikä on saanut kissan vanhoilla,
hyvillä päivillään näin oikukkaaksi. Emme tiedä
jäljellä olevia elinpäiviä ja harmittaa, kun ei
oikein tiedä, että onko tämä sairauden
vaikutuksia, jotain masennusta vai jotakin ihan
muuta.
pahoillani, että kissasi on sairas. Se on aina
todella ikävää. Eilen tuli tasan 2 vuotta oman
3-vuotiaan kollikissani lopettamisesta (oli myös
sairas) ja ikävä on vieläkin. Mutta elämä voittaa
ja suru helpottaa ja muuttaa muotoaan kunhan aika
kuluu.
On hyvin mahdollista, että kissasi
sairaus aiheuttaa tämän ongelmakäyttäytymisen.
Ainakin minusta se tuntuu järjelliseltä,
kun muutos on tullut aivan yhtäkkiä.
Olisikohan kissallasi mahdollisesti
kipuja? Toivottavasti täällä palstalla
joku muu osaa vastata sinulle. Aina
tietysti kannattaa kysyä asiaa eläinlääkäriltä.
Mutta lupaathan, että kun on aika eli kissasi
alkaa kärsiä eli kun kasvaimet alkavat vaikuttaa
sen elämän laatuun niin päästät kissasi kissojen
taivaaseen.
Mutta toivotaan, että joku ihme tapahtuu ja
kissasi paranee ja taapertaa vielä monta vuotta
maan päällä. :)
...sitten kun on sen aika. Leikattiin kolme
kertaa, mutta kasvaimet uusivat aina kuukauden
kuluttua leikkauksesta. Sitten päätettiin, että
nyt saa loppua. Kun tein päätökseni itkin kolme
päivää, joka kerta kun vain katsoin kissaani tai
otin syliin. Sitten helpotti hieman. Joskus
tuntuu, että välitän kissoistani enemmän kuin
ihmisistä ja mietin surisinko ikinä kenenkään
ihmisen poismenoa yhtä paljon kuin kissani.
Tiedättekö muuten että erittyykö sairaista
eläimistä jotakin hajua? Ulkona käydessä tulee
muita karvapyllyjä vastaan. Kissani ja he
haistelevat toisiaan, omani jää hiljaa
paikalleen odottamaan, kun taas toinen kissa
ryhtyy pikkuhiljaa "valittamaan". Nököttää melko
pitkänkin aikaa siinä voivottelemassa ja lähtee
kävelemään pois katsellen peräänsä.
No, tänään oli taas hyvä päivä ja neitokainen
nukkuu parvekkeelle raittiissa ilmassa, tukevan
jauheliha-aterian päätteeksi :)
teit aivan oikean päätöksen kissasi suhteen.
Mutta mikäs minä sitä olen sanomaan?! Joskus sitä
vain on niin itsekäs eikä tajua ajatella eläimen
parasta. Suree vain sitä, että kun minun nyt
tulee niin ikävä lemmikkiäni kun se lopetetaan.
Kun sitten taas pitäisi ajatella, että kipeän
lemmikin on hyvä päästä pois täältä kärsimästä.
Ja sitten kun lemmikki on päässyt taivaaseen niin
sitten alkaa itsesyytökset: jos jotain olisi
vielä kuitenkin voinut tehdä, miksi lemmikkiäni
hoidettiin niin paljon, jos se olisi pitänyt
lopettaa jo aiemmin jne. Ja sitten vielä se
suunnaton ikävä. Nytkin minulle tulee vielä
kyyneleet silmiini kun ajattelen lopetettua
kisuani.
Onko kissallasi jotain lääkitystä tällä hetkellä?
Jos ei niin, koska kissasi on vielä hyvässä
kunnossa niin oletko ajatellut vaihtoehtoisia
hoitoja? Minä en tiedä oikeen muista kuin
homeopaattisista hoidoista. Tuttavani koiralla
oli yli vuosi sitten perna suurentunut.
Verikokeet oli ok, mutta selkäydinnäytteessä
näkyi, että koiralle oli kehittymässä syöpä.
Tuttuni päätti, että hän ei ala syöpähoitoihin
(koska ovat tuskallisia) vaan kokeilee
homeopaattisia lääkkeitä. Sen jälkeen perna ei
ole suurentunut ja veri ja selkäydinnäte ovat
olleet ok. En oikeen tiedä itsekään uskonko
homeopatiaan, mutta tuossa nyt on yksi sen
puolesta puhuva esimerkki. Olisin kokeillut
omallekin kissalleni kyseistä hoitomuotoa
viimeisenä vaihtoehtona, mutta meille tuli
sellainen tilanne, että lopetuspäätös oli tehtävä
yhtäkkiä yllättäen. Teillekin voisi ehkä löytyä
apu tuolta, koska tiedät lääketieteelliseltä
kannalta aivan tarkkaan mikä kissallasi on.
Älä välitä, niin minustakin välillä tuntuu että
lemmikkini (2 kissaa ja koira) ovat tärkeämpiä
kuin ihmiset. Itse olen menettänyt myös kaksi
perheenjäsentäni, mutta lasken elämäni suurimpiin
suruihini myös kissani kuoleman.
Aika jännä tuo kun sanoit, että vieraat kissat
alkavat valittaa kun tapaavat kissasi. En kyllä
tosin tiedä erittyykö sairaista kissoista jotain
hajua.
minulla on kaksi kisutyttöä ja olen usein
miettinyt, mitä teen sitten kun Elämäni
Auringoista aika jättää.
Olen todella pahoillani tilanteesi johdosta ja
ymmärrän täysin kun sanot, että rakastat kisujasi
enemmän kuin ketään ihmistä.
*voimaa*
Kaikille teille viesteistänne. Pistän ne
säilytykseen jonnekin tänne tietokoneeseen. Ja
voimia teillekin pahoina hetkinä, kertomukset
eläinten kuolemasta saavat minutkin aina
itkemään, vaikka en olisi eläintä ikinä
nähnytkään.
Yksi vaihtoehto oli aloittaa jokin lääkitys,
mutta hoito olisi ollut rankka, enkä tahtonut
tehdä kissani elämästä enää ikävää, koska
leikkaukset veivät voimia jo niin paljon.
Homeopaattisista hoidoista eläimille en ole
vielä kuullutkaan, mutta ryhdynpä ottamaan
selvää. Olisin varmasti ollut hyvin surullinen,
jos olisin kuullut tästä vaihtoehdosta liian
myöhään.
Hyvää kesän jatkoa teille ja eläinystävillenne!