Sain ensimmäisen keskenmenon maaliskuussa 01 vk8. Vuoto alkoi kirkkaana n,kello 14aikaan. Säikähdin ja menin kotiin lepäilemään. Yöllä siinä 24 aikoihin kipu oli niin tuskallista etten voinut kuin maata kyyryssä sängyllä, vuoto oli muuttunut runsaaksi ja oli paljon hyytymiä. Ambulanssi tuli hakemaan ja kaavinta tehtiin sitten samantien kun päästiin sairaalaan.
Toinen keskenmeno tuli maaliskuussa 02 niin sanotusti vk13. Menin naistenklinikalle neuvolan jälkeen kun ei sydänääniä ollut kuulunut ja kipu vain paheni päivän mittaan. Ultrassa näkyi sikiö ilman sydämenlyöntejä. Sikiö oli lopettanut kasvamisen kuitenkin jo vk8.
Lääkäri antoi kaksi pilleriä mitkä piti syödä illalla ja aamuksi varattiin aika kaavintaan. Koko yönä en pystynyt nukkumaan kaameiden kipujen takia ja niin avomieheni lähti viemään minua sairaalaan jo kello 5.30.
Sitten tuli kolmas raskaus. Joulunalla aloin vuotamaan runsaasti nestettä. Terveyskeskuksessa todettiin, että virtsan karkailua ja jos ei antibiootin avulla helpota, niin sitten uudestaan lääkäriin. Jouluaattona mariansairaalaan vielä runsaamman vuodon takia. Siellä tehtiin kaikki tutkimukset verikokeita, virtsanäyte ja sisätutkimus. Eikä kuulemma mitään hätää, vaihettiin vain antibiootti.
Heti uuden vuoden jälkeen aloin soittelemaan kätilöopistolle, omaan terveyskeskukseen, mariansairaalaan ja terveyspalvelu numeroon (10023) koska vuoto oli muuttunut verenlimaiseksi. Eikä kuulemma vieläkään ole hätää!!!
Vihdoin 13.1.03 sain akuutti ajan terveyskeskus lääkärille, joka totesi, etää jokin on vialla antoi lähetteen kätilöopistolle ja suositteli menemään muutaman päivän sisällä.
Tietenkin lähdin samantien matkaan. Kätilöopistolla pääsin ultraan missä todettiin ettei lapsivettä ole enään olleenkaan (oli mennyt silloin jouluaattona) Ambulanssi kyydillä naistenklinikalle, leikkaussaliin, hätäsektio ja hyvin pieni tyttöni syntyi rv26 2 painoa vaivaiset 690gr ja pituutta 32cm.
Lääkärit eivät uskoneet niin sairaan lapsen selviävän, joka oli ollut 3viikkoa ilman lapsivettä ja lähes ravinnotta.
Siinä oli teille raskaana oleville pieni esimerkki siitä, että uskaltakaa vaatia. Vaikka moni lääkäri teki virheen, niin ilman antibioottia lapseni olisi kuollut infektioon mikä oli jo hänelle ehtinyt tarttua.
Ikinä en enään luota lääkäriin joka väittää ettei ole mitään hätää.
-olous-
Toinen keskenmeno tuli maaliskuussa 02 niin sanotusti vk13. Menin naistenklinikalle neuvolan jälkeen kun ei sydänääniä ollut kuulunut ja kipu vain paheni päivän mittaan. Ultrassa näkyi sikiö ilman sydämenlyöntejä. Sikiö oli lopettanut kasvamisen kuitenkin jo vk8.
Lääkäri antoi kaksi pilleriä mitkä piti syödä illalla ja aamuksi varattiin aika kaavintaan. Koko yönä en pystynyt nukkumaan kaameiden kipujen takia ja niin avomieheni lähti viemään minua sairaalaan jo kello 5.30.
Sitten tuli kolmas raskaus. Joulunalla aloin vuotamaan runsaasti nestettä. Terveyskeskuksessa todettiin, että virtsan karkailua ja jos ei antibiootin avulla helpota, niin sitten uudestaan lääkäriin. Jouluaattona mariansairaalaan vielä runsaamman vuodon takia. Siellä tehtiin kaikki tutkimukset verikokeita, virtsanäyte ja sisätutkimus. Eikä kuulemma mitään hätää, vaihettiin vain antibiootti.
Heti uuden vuoden jälkeen aloin soittelemaan kätilöopistolle, omaan terveyskeskukseen, mariansairaalaan ja terveyspalvelu numeroon (10023) koska vuoto oli muuttunut verenlimaiseksi. Eikä kuulemma vieläkään ole hätää!!!
Vihdoin 13.1.03 sain akuutti ajan terveyskeskus lääkärille, joka totesi, etää jokin on vialla antoi lähetteen kätilöopistolle ja suositteli menemään muutaman päivän sisällä.
Tietenkin lähdin samantien matkaan. Kätilöopistolla pääsin ultraan missä todettiin ettei lapsivettä ole enään olleenkaan (oli mennyt silloin jouluaattona) Ambulanssi kyydillä naistenklinikalle, leikkaussaliin, hätäsektio ja hyvin pieni tyttöni syntyi rv26 2 painoa vaivaiset 690gr ja pituutta 32cm.
Lääkärit eivät uskoneet niin sairaan lapsen selviävän, joka oli ollut 3viikkoa ilman lapsivettä ja lähes ravinnotta.
Siinä oli teille raskaana oleville pieni esimerkki siitä, että uskaltakaa vaatia. Vaikka moni lääkäri teki virheen, niin ilman antibioottia lapseni olisi kuollut infektioon mikä oli jo hänelle ehtinyt tarttua.
Ikinä en enään luota lääkäriin joka väittää ettei ole mitään hätää.
-olous-
Vastaukset 2
Vanhimmat
Miten vauva voi nyt - selvisikö, onko terve?
Totta tuo muuten on: hyvin moneen asiaan raskausaikana lääkärit sanovat, että ei hätää, se on normaalia.
Esim. minulla oli kaksi keskenmenoa takana kun uusi raskaus vihdoin alkoi. Olin hyvin fyysisessä, raskaassa työssä ja siihen päälle kotityöt pienen lapsen kanssa yksin, kauppakassien kantelut ja lapsen kantelu. Sitten alkoi kirkas verinen vuoto. Gynekologi, hyvin arvostettu ja oppinut ja vastikään Genevessä tai jossakin gynekologien kokouksessa käynyt, sanoi, että se on normaalia ja jos raskaus päättyy keskenmenoon, se on päättyeäkseen ja sairaslomalla ei siihen ole mitään merkitystä.
Raskaana olevat naiset voivat siis olla vaikka rakennukseilla laastia kantamassa ja jos raskaus päättyy keskenmenoon, syy ei ole fyysisessä kuromituksessa vaan .. niin vain tapahtuu ja raskaus olisi kaikesta huolimatta voinut päättyä keksen..
Minä en uskonut arvovaltaista lääkäriä, sain sairaslomaa, vuosin muutaman viikon, mutta kesken ei mennyt. Vauva syntyi ajallaan ja on terve nuori mies nyt.
Vaaveli vietti teho-osastolla lähes 4 ensimmäistä kuukautta, monien leikkauksien ja hoitojen jälkeen tyttö pääsi kotiin, täysin terve hän tuskin koskaan tulee olemaan, mutta iloinen ja pirteä vauva hän silti on. Vielä tulee olemaan muutama leikkaus ja toimenpide, mutta pahin on jo ohi.
Tyttö on nyt 6500gr ja 64cm.