Tämä ei ole romahdus,vaan rysähdys!
Oliko tämä se hallittu,hidas,pieni lasku?????
Kiinteistösijoittaminen rysähti kunnolla alas
Subprime-kriisin laineet alkoivat moukaroida Suomen kiinteistökauppaa alkukesästä. Kun muualla Euroopassa kiinteistömarkkinat alkoivat hiljentyä jo viime vuonna, niin Suomessa kiinteistösijoittaminen rysähti kunnolla vasta huhti-kesäkuussa.
4.9.2008 14:02
Kiinteistökonsulttiyhtiö Jones Lang LaSallen syksyn tuoreen markkinakatsauksen mukaan vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kiinteistöinvestointien määrä oli Suomessa yli kaksi miljardia euroa, mutta huhti–kesäkuussa määrä tipahti alle neljäsosaan eli vajaaseen 500 miljoonaan euroon.
Samansuuntaiseen tulokseen on päätynyt myös kiinteistökonsulttiyhtiö Catella.
– Toisen neljänneksen luvut osoittavat selvästi, että luottokriisillä on ollut selvä vaikutus Suomen kiinteistömarkkinoihin, Catella sanoo omassa markkinakatsauksessaan.
Suomessa ensimmäistä vuosineljännestä piristivät muutamat isot kaupat. Tuolloin myytiin muun muassa iso hotelliportfolio, 30 toimistokohteen kokonaisuus, Kauppakeskus Kamppi ja suuri lohko Isosta Omenasta.
Vähemmän ja
pienempiä kauppoja
Toisella vuosineljänneksellä kauppojen koko ja määrä on ollut pienempi. Catellan mukaan ensimmäisellä neljänneksellä tehtiin 40 kauppaa ja toisella neljänneksellä 30.
Suomen Jones Lang Lasallen tutkimusjohtaja Tero Lehtosen mukaan suunta ei myöskään ole kuluvan neljänneksen osalta parempaan päin.
– Kolmas vuosineljännes jää ehkä samanlaiseksi kuin toinen neljännes. Koko vuoden osalta jäämme ehkä vajaaseen neljään miljardiin euroon, kun viime vuonna kiinteistökaupan volyymi oli kuusi miljardia euroa, Lehtonen arvioi.
"Euroopassa ollaan
lamaantuneita"
Muualla Euroopassa subprime-kriisin vaikutus alkoi näkyä jo viime vuoden kolmannella neljänneksellä, jolloin sijoitusvolyymi alkoi ensimmäisen kerran laskea.
Lasku ja markkinoiden hiipuminen on jatkunut siitä lähtien. Kun vielä viime vuoden toisella neljänneksellä Euroopassa sijoitettiin kiinteistöihin 68,7 miljardia euroa, niin tämän vuoden toisella neljänneksellä määrä oli 30,6 miljardia euroa eli yli puolet pienempi.
Esimerkiksi Euroopan isojen markkinoiden eli Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan kiinteistökaupat vähenivät tämän vuoden huhti–kesäkuussa 60 prosenttia.
– Siellä ollaan erittäin lamaantuneita, siihen verrattuna Pohjoismaat ovat edelleen aika aktiivisia, Lehtonen toteaa.
Mitä tahansa
ei enää rahoiteta
Lehtosen mukaan kiinteistösijoittamista rassaa nyt eniten kiristynyt rahoituksen saatavuus. Pankit suhtautuvat riskeihin kriittisemmin, ja varsinkin isojen kokonaisuuksien rahoittaminen on vaikeutunut. Tämä näkyy myös kauppojen koon pienenemisenä. Useiden kohteiden sijasta saatetaan nyt ostaa kerralla vain yksi kohde.
Markkinoihin vaikuttaa myös yleinen tunnelma. Sijoittajat ovat epävarmoja, ja asenne on Lehtosen mukaan "wait and see" eli odottava.
Myös kauppaprosessit ovat pitkittyneet. Lehtonen kertoo, että tämä saattaa johtua esimerkiksi hankaluuksista rahoituksen saannissa.
Toisaalta Suomi kiinnostaa edelleen ulkomaisia sijoittajia, vaikka monet velkavipua käyttäneet sijoittajat ovatkin poistuneet. Aktiivisia ovat nyt esimerkiksi saksalaiset rahastot, jotka hakevat sijoituksiltaan etenkin turvallisuutta ja laatua.
– Suomen markkinoita tuki kotimaisten sijoittajien aktiivisuus yhdistettynä pohjoismaisten pankkien terveeseen tilanteeseen, Lehtonen sanoo.
Jatkokaan ei näytä aivan kamalalta, sillä rahastoissa on sisällä merkittävä määrä sijoitussitoumuksia.
– Kauppoja olisi tulossa, jos vain löytyy kohteita.
Hinnat alas,
tuottovaateet ylös
Kiinteistöjen tuottovaatimusten nousu jatkui koko alkuvuoden ajan. Esimerkiksi prime-tilan tuottovaateet ovat nousseet 0,30-0,50 prosenttiyksikköä. Erot hyvien uusien tilojen ja vanhojen huonompien tilojen välillä ovat leventyneet.
Samalla tämä tarkoittaa kiinteistöjen hintojen laskua. Eurooppa-tasolla puhutaan Lehtosen mukaan jopa 10–15 prosentin hinnanalennuksista.
– Suomessa ei puhuta näin jyrkistä luvuista, paitsi maakuntien kakkos- ja kolmosalueilla.
Lehtosen mukaan tuottovaateissa on edelleen nousupaineita. Syynä on talouskasvun hidastuminen. Asiaa auttaisi, jos luottokriisi alkaisi hellittää ja korkojen riskilisät supistuisivat.
Suuri kysymys kiinteistömarkkinoilla onkin nyt se, että kohtaavatko myyjien ja ostajien näkemykset hinnoittelusta toisensa. Pakkomyyntejä Suomen markkinoilla ei juuri ole odotettavissa.
Toimistoja tulossa
liikaa
Eri kiinteistölajeista hyvä tilanne on edelleen liiketiloissa ja logistiikka- ja varastotiloissa. Liiketiloissa kysyntä on jatkunut hyvänä ja vähittäiskauppa on kasvanut mallikkaasti, joten vuokrien nousulle ennustetaan jatkoa.
Logistiikkatiloissa vajaakäyttöasteet ovat matalia ja kysyntä on hyvää.
Sen sijaan toimistoissa vajaakäyttöasteiden odotetaan pääkaupunkiseudulla kasvavan nykyisestä noin kahdeksasta prosentista 9–10 prosenttiin ensi vuonna. Uutta tilaa on tulossa markkinoille parin vuoden sisällä noin 400 000 neliömetriä.
– Voidaan laskea, että siitä on liikaa 200 000 neliötä. Kakkosluokan toimistotila on pulassa. Siellä voidaan ennustaa vuokrien laskua, Lehtonen toteaa.
Oliko tämä se hallittu,hidas,pieni lasku?????
Kiinteistösijoittaminen rysähti kunnolla alas
Subprime-kriisin laineet alkoivat moukaroida Suomen kiinteistökauppaa alkukesästä. Kun muualla Euroopassa kiinteistömarkkinat alkoivat hiljentyä jo viime vuonna, niin Suomessa kiinteistösijoittaminen rysähti kunnolla vasta huhti-kesäkuussa.
4.9.2008 14:02
Kiinteistökonsulttiyhtiö Jones Lang LaSallen syksyn tuoreen markkinakatsauksen mukaan vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kiinteistöinvestointien määrä oli Suomessa yli kaksi miljardia euroa, mutta huhti–kesäkuussa määrä tipahti alle neljäsosaan eli vajaaseen 500 miljoonaan euroon.
Samansuuntaiseen tulokseen on päätynyt myös kiinteistökonsulttiyhtiö Catella.
– Toisen neljänneksen luvut osoittavat selvästi, että luottokriisillä on ollut selvä vaikutus Suomen kiinteistömarkkinoihin, Catella sanoo omassa markkinakatsauksessaan.
Suomessa ensimmäistä vuosineljännestä piristivät muutamat isot kaupat. Tuolloin myytiin muun muassa iso hotelliportfolio, 30 toimistokohteen kokonaisuus, Kauppakeskus Kamppi ja suuri lohko Isosta Omenasta.
Vähemmän ja
pienempiä kauppoja
Toisella vuosineljänneksellä kauppojen koko ja määrä on ollut pienempi. Catellan mukaan ensimmäisellä neljänneksellä tehtiin 40 kauppaa ja toisella neljänneksellä 30.
Suomen Jones Lang Lasallen tutkimusjohtaja Tero Lehtosen mukaan suunta ei myöskään ole kuluvan neljänneksen osalta parempaan päin.
– Kolmas vuosineljännes jää ehkä samanlaiseksi kuin toinen neljännes. Koko vuoden osalta jäämme ehkä vajaaseen neljään miljardiin euroon, kun viime vuonna kiinteistökaupan volyymi oli kuusi miljardia euroa, Lehtonen arvioi.
"Euroopassa ollaan
lamaantuneita"
Muualla Euroopassa subprime-kriisin vaikutus alkoi näkyä jo viime vuoden kolmannella neljänneksellä, jolloin sijoitusvolyymi alkoi ensimmäisen kerran laskea.
Lasku ja markkinoiden hiipuminen on jatkunut siitä lähtien. Kun vielä viime vuoden toisella neljänneksellä Euroopassa sijoitettiin kiinteistöihin 68,7 miljardia euroa, niin tämän vuoden toisella neljänneksellä määrä oli 30,6 miljardia euroa eli yli puolet pienempi.
Esimerkiksi Euroopan isojen markkinoiden eli Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan kiinteistökaupat vähenivät tämän vuoden huhti–kesäkuussa 60 prosenttia.
– Siellä ollaan erittäin lamaantuneita, siihen verrattuna Pohjoismaat ovat edelleen aika aktiivisia, Lehtonen toteaa.
Mitä tahansa
ei enää rahoiteta
Lehtosen mukaan kiinteistösijoittamista rassaa nyt eniten kiristynyt rahoituksen saatavuus. Pankit suhtautuvat riskeihin kriittisemmin, ja varsinkin isojen kokonaisuuksien rahoittaminen on vaikeutunut. Tämä näkyy myös kauppojen koon pienenemisenä. Useiden kohteiden sijasta saatetaan nyt ostaa kerralla vain yksi kohde.
Markkinoihin vaikuttaa myös yleinen tunnelma. Sijoittajat ovat epävarmoja, ja asenne on Lehtosen mukaan "wait and see" eli odottava.
Myös kauppaprosessit ovat pitkittyneet. Lehtonen kertoo, että tämä saattaa johtua esimerkiksi hankaluuksista rahoituksen saannissa.
Toisaalta Suomi kiinnostaa edelleen ulkomaisia sijoittajia, vaikka monet velkavipua käyttäneet sijoittajat ovatkin poistuneet. Aktiivisia ovat nyt esimerkiksi saksalaiset rahastot, jotka hakevat sijoituksiltaan etenkin turvallisuutta ja laatua.
– Suomen markkinoita tuki kotimaisten sijoittajien aktiivisuus yhdistettynä pohjoismaisten pankkien terveeseen tilanteeseen, Lehtonen sanoo.
Jatkokaan ei näytä aivan kamalalta, sillä rahastoissa on sisällä merkittävä määrä sijoitussitoumuksia.
– Kauppoja olisi tulossa, jos vain löytyy kohteita.
Hinnat alas,
tuottovaateet ylös
Kiinteistöjen tuottovaatimusten nousu jatkui koko alkuvuoden ajan. Esimerkiksi prime-tilan tuottovaateet ovat nousseet 0,30-0,50 prosenttiyksikköä. Erot hyvien uusien tilojen ja vanhojen huonompien tilojen välillä ovat leventyneet.
Samalla tämä tarkoittaa kiinteistöjen hintojen laskua. Eurooppa-tasolla puhutaan Lehtosen mukaan jopa 10–15 prosentin hinnanalennuksista.
– Suomessa ei puhuta näin jyrkistä luvuista, paitsi maakuntien kakkos- ja kolmosalueilla.
Lehtosen mukaan tuottovaateissa on edelleen nousupaineita. Syynä on talouskasvun hidastuminen. Asiaa auttaisi, jos luottokriisi alkaisi hellittää ja korkojen riskilisät supistuisivat.
Suuri kysymys kiinteistömarkkinoilla onkin nyt se, että kohtaavatko myyjien ja ostajien näkemykset hinnoittelusta toisensa. Pakkomyyntejä Suomen markkinoilla ei juuri ole odotettavissa.
Toimistoja tulossa
liikaa
Eri kiinteistölajeista hyvä tilanne on edelleen liiketiloissa ja logistiikka- ja varastotiloissa. Liiketiloissa kysyntä on jatkunut hyvänä ja vähittäiskauppa on kasvanut mallikkaasti, joten vuokrien nousulle ennustetaan jatkoa.
Logistiikkatiloissa vajaakäyttöasteet ovat matalia ja kysyntä on hyvää.
Sen sijaan toimistoissa vajaakäyttöasteiden odotetaan pääkaupunkiseudulla kasvavan nykyisestä noin kahdeksasta prosentista 9–10 prosenttiin ensi vuonna. Uutta tilaa on tulossa markkinoille parin vuoden sisällä noin 400 000 neliömetriä.
– Voidaan laskea, että siitä on liikaa 200 000 neliötä. Kakkosluokan toimistotila on pulassa. Siellä voidaan ennustaa vuokrien laskua, Lehtonen toteaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
, että kiinteistöt ja asunnot ovat eri asia. Miksei siinä tapauksessa kukaan vielä vähän aikaa sitten voinut myöntää edes kiinteistöjen laskevan mahdollisesti taloudellisen kuohunnan seurauksena ? Selityksiä, selityksiä.