Mielipiteitä tästä asunnosta?

Olemme etsineet jo jonkin aikaa asuntoa Helsingistä. Tähän asti olemme Oikotien haussa keskittyneet ainoastaan alueisiin 00100, 00120 ja 00180, eli keskusta ja Kamppi.

Pari päivää sitten tein taas haun, ja joku kiinteistönvälittäjäfirma oli tehnyt virheen ja laittanut ilmoitukseensa postinumeroksi 00120 kun piti laittaa 00210. Eli haullani löytyi tämä:

http://www.oikotie.fi/realestlist?exit=aptinfo_fromsearch&target=apartment&query=&aptType=kaikki&mainNavi=apartments&searchtotal=17&rooms=kaikki&fcid=442224349409401041&rootCompanyId=-1&target=apartment&locationFreeText=00120&dir=desc&cookieValue=116532466482601427&selectedpage=1&subNavi=apartments_forsale&subNavi=apartments_forsale&orderby=LIVINGAREA&maxPrice=250000&listlength=25&searchtype=quick_search&s_index=2&fcid=442224349409401041&id=1661654&mainNavi=apartments&subNavi=apartments_forsale

Emme ole koskaan edes harkinneet Lauttasaarta, mutta mitä enemmän asiaa mietimme, sitä järkevämmältä alkoi tuntua. Tuon talon edestä pääsee 15 minuutissa Kamppiin bussilla, mutta meidän budjetillamme Lauttasaaresta saisi noin 10-15 neliötä enemmän tilaa kuin asunnoissa, joita tähän asti olemme käyneet katsomassa, on ollut.

Kuulisin mielelläni mielipiteitä asunnosta niiltä, joille nämä jutut ovat tutumpia (meillä on ekan asunnonosto edessä). Asia joka tuossa eniten mietityttää, on rakennusvuosi 1974, mutta putkiremonttia ei ole vielä tehty.

Miten nopeasti se todennäköisesti olisi edessä? Ja miten paljon se ehkä tulisi maksamaan?

Yritämme siis miettiä, miten paljon tuosta uskaltaisi tarjota, että ei tekisi aivan naurettavan pientä tarjousta, mutta että samalla ei mokaisi ja tarjoaisi liikaa..
15843
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

museoviraston suojelussa 1970-luvun neukkukuutio suunnittelun loistokohteena. Ei saa korjata mitään ilman lupaa ja kalliiksi tulee.

Äänestä
  • Onkohan se tällä hetkellä vuokrattuna, koska parvekkeella näytti olevan sohva?

    Äänestä

Kälynen kaksio,tuolla rahalla saa paljon parempaa.

Äänestä

Hieno asunto hyvällä paikalla. Hyvä, että julkisivuremontit tehty. Putkiremonttia ei tuommoiseen tule seuraavaan 5-20 vuoteen.

Kannattaa varalta kuitenkin soittaa yhtiön puheenjohtajalle ja jutella asunnosta ja pyytää pöytäkirjat (ellei myyjä ole jo niitä antanut).

Toinen asia mitä kannattaa tarkastaa on tulevan metroaseman sijainti asuntoon nähden. Mielestäni etäisyys on mainio.

ps. Tämä palsta on aivan seko, joten varaudu yllättäviin asiattomiin vastauksiin.

Äänestä
  • Lue ensin tämä,hinnat laskevat ja kauppa ei käy=
    Hinnat laskevat lisää.

    Kiinteistösijoittaminen rysähti kunnolla alas

    Subprime-kriisin laineet alkoivat moukaroida Suomen kiinteistökauppaa alkukesästä. Kun muualla Euroopassa kiinteistömarkkinat alkoivat hiljentyä jo viime vuonna, niin Suomessa kiinteistösijoittaminen rysähti kunnolla vasta huhti-kesäkuussa.
    4.9.2008 14:02


    Kiinteistökonsulttiyhtiö Jones Lang LaSallen syksyn tuoreen markkinakatsauksen mukaan vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kiinteistöinvestointien määrä oli Suomessa yli kaksi miljardia euroa, mutta huhti–kesäkuussa määrä tipahti alle neljäsosaan eli vajaaseen 500 miljoonaan euroon.

    Samansuuntaiseen tulokseen on päätynyt myös kiinteistökonsulttiyhtiö Catella.

    – Toisen neljänneksen luvut osoittavat selvästi, että luottokriisillä on ollut selvä vaikutus Suomen kiinteistömarkkinoihin, Catella sanoo omassa markkinakatsauksessaan.

    Suomessa ensimmäistä vuosineljännestä piristivät muutamat isot kaupat. Tuolloin myytiin muun muassa iso hotelliportfolio, 30 toimistokohteen kokonaisuus, Kauppakeskus Kamppi ja suuri lohko Isosta Omenasta.

    Vähemmän ja
    pienempiä kauppoja

    Toisella vuosineljänneksellä kauppojen koko ja määrä on ollut pienempi. Catellan mukaan ensimmäisellä neljänneksellä tehtiin 40 kauppaa ja toisella neljänneksellä 30.

    Suomen Jones Lang Lasallen tutkimusjohtaja Tero Lehtosen mukaan suunta ei myöskään ole kuluvan neljänneksen osalta parempaan päin.

    – Kolmas vuosineljännes jää ehkä samanlaiseksi kuin toinen neljännes. Koko vuoden osalta jäämme ehkä vajaaseen neljään miljardiin euroon, kun viime vuonna kiinteistökaupan volyymi oli kuusi miljardia euroa, Lehtonen arvioi.

    "Euroopassa ollaan
    lamaantuneita"

    Muualla Euroopassa subprime-kriisin vaikutus alkoi näkyä jo viime vuoden kolmannella neljänneksellä, jolloin sijoitusvolyymi alkoi ensimmäisen kerran laskea.

    Lasku ja markkinoiden hiipuminen on jatkunut siitä lähtien. Kun vielä viime vuoden toisella neljänneksellä Euroopassa sijoitettiin kiinteistöihin 68,7 miljardia euroa, niin tämän vuoden toisella neljänneksellä määrä oli 30,6 miljardia euroa eli yli puolet pienempi.

    Esimerkiksi Euroopan isojen markkinoiden eli Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan kiinteistökaupat vähenivät tämän vuoden huhti–kesäkuussa 60 prosenttia.

    – Siellä ollaan erittäin lamaantuneita, siihen verrattuna Pohjoismaat ovat edelleen aika aktiivisia, Lehtonen toteaa.

    Mitä tahansa
    ei enää rahoiteta

    Lehtosen mukaan kiinteistösijoittamista rassaa nyt eniten kiristynyt rahoituksen saatavuus. Pankit suhtautuvat riskeihin kriittisemmin, ja varsinkin isojen kokonaisuuksien rahoittaminen on vaikeutunut. Tämä näkyy myös kauppojen koon pienenemisenä. Useiden kohteiden sijasta saatetaan nyt ostaa kerralla vain yksi kohde.

    Markkinoihin vaikuttaa myös yleinen tunnelma. Sijoittajat ovat epävarmoja, ja asenne on Lehtosen mukaan "wait and see" eli odottava.

    Myös kauppaprosessit ovat pitkittyneet. Lehtonen kertoo, että tämä saattaa johtua esimerkiksi hankaluuksista rahoituksen saannissa.

    Toisaalta Suomi kiinnostaa edelleen ulkomaisia sijoittajia, vaikka monet velkavipua käyttäneet sijoittajat ovatkin poistuneet. Aktiivisia ovat nyt esimerkiksi saksalaiset rahastot, jotka hakevat sijoituksiltaan etenkin turvallisuutta ja laatua.

    – Suomen markkinoita tuki kotimaisten sijoittajien aktiivisuus yhdistettynä pohjoismaisten pankkien terveeseen tilanteeseen, Lehtonen sanoo.

    Jatkokaan ei näytä aivan kamalalta, sillä rahastoissa on sisällä merkittävä määrä sijoitussitoumuksia.

    – Kauppoja olisi tulossa, jos vain löytyy kohteita.

    Hinnat alas,
    tuottovaateet ylös

    Kiinteistöjen tuottovaatimusten nousu jatkui koko alkuvuoden ajan. Esimerkiksi prime-tilan tuottovaateet ovat nousseet 0,30-0,50 prosenttiyksikköä. Erot hyvien uusien tilojen ja vanhojen huonompien tilojen välillä ovat leventyneet.

    Samalla tämä tarkoittaa kiinteistöjen hintojen laskua. Eurooppa-tasolla puhutaan Lehtosen mukaan jopa 10–15 prosentin hinnanalennuksista.

    – Suomessa ei puhuta näin jyrkistä luvuista, paitsi maakuntien kakkos- ja kolmosalueilla.

    Lehtosen mukaan tuottovaateissa on edelleen nousupaineita. Syynä on talouskasvun hidastuminen. Asiaa auttaisi, jos luottokriisi alkaisi hellittää ja korkojen riskilisät supistuisivat.

    Suuri kysymys kiinteistömarkkinoilla onkin nyt se, että kohtaavatko myyjien ja ostajien näkemykset hinnoittelusta toisensa. Pakkomyyntejä Suomen markkinoilla ei juuri ole odotettavissa.

    Toimistoja tulossa
    liikaa

    Eri kiinteistölajeista hyvä tilanne on edelleen liiketiloissa ja logistiikka- ja varastotiloissa. Liiketiloissa kysyntä on jatkunut hyvänä ja vähittäiskauppa on kasvanut mallikkaasti, joten vuokrien nousulle ennustetaan jatkoa.

    Logistiikkatiloissa vajaakäyttöasteet ovat matalia ja kysyntä on hyvää.

    Sen sijaan toimistoissa vajaakäyttöasteiden odotetaan pääkaupunkiseudulla kasvavan nykyisestä noin kahdeksasta prosentista 9–10 prosenttiin ensi vuonna. Uutta tilaa on tulossa markkinoille parin vuoden sisällä noin 400 000 neliömetriä.

    – Voidaan laskea, että siitä on liikaa 200 000 neliötä. Kakkosluokan toimistotila on pulassa. Siellä voidaan ennustaa vuokrien laskua, Lehtonen toteaa.

    Äänestä

  • Nyt ostamassa!!?? kirjoitti:

    Lue ensin tämä,hinnat laskevat ja kauppa ei käy=
    Hinnat laskevat lisää.

    Kiinteistösijoittaminen rysähti kunnolla alas

    Subprime-kriisin laineet alkoivat moukaroida Suomen kiinteistökauppaa alkukesästä. Kun muualla Euroopassa kiinteistömarkkinat alkoivat hiljentyä jo viime vuonna, niin Suomessa kiinteistösijoittaminen rysähti kunnolla vasta huhti-kesäkuussa.
    4.9.2008 14:02


    Kiinteistökonsulttiyhtiö Jones Lang LaSallen syksyn tuoreen markkinakatsauksen mukaan vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kiinteistöinvestointien määrä oli Suomessa yli kaksi miljardia euroa, mutta huhti–kesäkuussa määrä tipahti alle neljäsosaan eli vajaaseen 500 miljoonaan euroon.

    Samansuuntaiseen tulokseen on päätynyt myös kiinteistökonsulttiyhtiö Catella.

    – Toisen neljänneksen luvut osoittavat selvästi, että luottokriisillä on ollut selvä vaikutus Suomen kiinteistömarkkinoihin, Catella sanoo omassa markkinakatsauksessaan.

    Suomessa ensimmäistä vuosineljännestä piristivät muutamat isot kaupat. Tuolloin myytiin muun muassa iso hotelliportfolio, 30 toimistokohteen kokonaisuus, Kauppakeskus Kamppi ja suuri lohko Isosta Omenasta.

    Vähemmän ja
    pienempiä kauppoja

    Toisella vuosineljänneksellä kauppojen koko ja määrä on ollut pienempi. Catellan mukaan ensimmäisellä neljänneksellä tehtiin 40 kauppaa ja toisella neljänneksellä 30.

    Suomen Jones Lang Lasallen tutkimusjohtaja Tero Lehtosen mukaan suunta ei myöskään ole kuluvan neljänneksen osalta parempaan päin.

    – Kolmas vuosineljännes jää ehkä samanlaiseksi kuin toinen neljännes. Koko vuoden osalta jäämme ehkä vajaaseen neljään miljardiin euroon, kun viime vuonna kiinteistökaupan volyymi oli kuusi miljardia euroa, Lehtonen arvioi.

    "Euroopassa ollaan
    lamaantuneita"

    Muualla Euroopassa subprime-kriisin vaikutus alkoi näkyä jo viime vuoden kolmannella neljänneksellä, jolloin sijoitusvolyymi alkoi ensimmäisen kerran laskea.

    Lasku ja markkinoiden hiipuminen on jatkunut siitä lähtien. Kun vielä viime vuoden toisella neljänneksellä Euroopassa sijoitettiin kiinteistöihin 68,7 miljardia euroa, niin tämän vuoden toisella neljänneksellä määrä oli 30,6 miljardia euroa eli yli puolet pienempi.

    Esimerkiksi Euroopan isojen markkinoiden eli Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan kiinteistökaupat vähenivät tämän vuoden huhti–kesäkuussa 60 prosenttia.

    – Siellä ollaan erittäin lamaantuneita, siihen verrattuna Pohjoismaat ovat edelleen aika aktiivisia, Lehtonen toteaa.

    Mitä tahansa
    ei enää rahoiteta

    Lehtosen mukaan kiinteistösijoittamista rassaa nyt eniten kiristynyt rahoituksen saatavuus. Pankit suhtautuvat riskeihin kriittisemmin, ja varsinkin isojen kokonaisuuksien rahoittaminen on vaikeutunut. Tämä näkyy myös kauppojen koon pienenemisenä. Useiden kohteiden sijasta saatetaan nyt ostaa kerralla vain yksi kohde.

    Markkinoihin vaikuttaa myös yleinen tunnelma. Sijoittajat ovat epävarmoja, ja asenne on Lehtosen mukaan "wait and see" eli odottava.

    Myös kauppaprosessit ovat pitkittyneet. Lehtonen kertoo, että tämä saattaa johtua esimerkiksi hankaluuksista rahoituksen saannissa.

    Toisaalta Suomi kiinnostaa edelleen ulkomaisia sijoittajia, vaikka monet velkavipua käyttäneet sijoittajat ovatkin poistuneet. Aktiivisia ovat nyt esimerkiksi saksalaiset rahastot, jotka hakevat sijoituksiltaan etenkin turvallisuutta ja laatua.

    – Suomen markkinoita tuki kotimaisten sijoittajien aktiivisuus yhdistettynä pohjoismaisten pankkien terveeseen tilanteeseen, Lehtonen sanoo.

    Jatkokaan ei näytä aivan kamalalta, sillä rahastoissa on sisällä merkittävä määrä sijoitussitoumuksia.

    – Kauppoja olisi tulossa, jos vain löytyy kohteita.

    Hinnat alas,
    tuottovaateet ylös

    Kiinteistöjen tuottovaatimusten nousu jatkui koko alkuvuoden ajan. Esimerkiksi prime-tilan tuottovaateet ovat nousseet 0,30-0,50 prosenttiyksikköä. Erot hyvien uusien tilojen ja vanhojen huonompien tilojen välillä ovat leventyneet.

    Samalla tämä tarkoittaa kiinteistöjen hintojen laskua. Eurooppa-tasolla puhutaan Lehtosen mukaan jopa 10–15 prosentin hinnanalennuksista.

    – Suomessa ei puhuta näin jyrkistä luvuista, paitsi maakuntien kakkos- ja kolmosalueilla.

    Lehtosen mukaan tuottovaateissa on edelleen nousupaineita. Syynä on talouskasvun hidastuminen. Asiaa auttaisi, jos luottokriisi alkaisi hellittää ja korkojen riskilisät supistuisivat.

    Suuri kysymys kiinteistömarkkinoilla onkin nyt se, että kohtaavatko myyjien ja ostajien näkemykset hinnoittelusta toisensa. Pakkomyyntejä Suomen markkinoilla ei juuri ole odotettavissa.

    Toimistoja tulossa
    liikaa

    Eri kiinteistölajeista hyvä tilanne on edelleen liiketiloissa ja logistiikka- ja varastotiloissa. Liiketiloissa kysyntä on jatkunut hyvänä ja vähittäiskauppa on kasvanut mallikkaasti, joten vuokrien nousulle ennustetaan jatkoa.

    Logistiikkatiloissa vajaakäyttöasteet ovat matalia ja kysyntä on hyvää.

    Sen sijaan toimistoissa vajaakäyttöasteiden odotetaan pääkaupunkiseudulla kasvavan nykyisestä noin kahdeksasta prosentista 9–10 prosenttiin ensi vuonna. Uutta tilaa on tulossa markkinoille parin vuoden sisällä noin 400 000 neliömetriä.

    – Voidaan laskea, että siitä on liikaa 200 000 neliötä. Kakkosluokan toimistotila on pulassa. Siellä voidaan ennustaa vuokrien laskua, Lehtonen toteaa.

    Miten nä jaksat jauhaa päivästä toiseen jauhaa samaa.

    Totuus on kuitenkin se että jos on realistinen maksusuunnitelma niin kannattaa katsoa lähinnä kuukausittaisia kuukausikuluja. Luonnollisesti tulevat remontit pitää myös huomioida omassa maksusuunnitelmassa.

    Pääkaupunkiseudulla vuokran hinnalla saa hommattua oman asunnon olettaen että on riittävästi käsirahaa. Niin kauon tämä asia on fakta kannattaa turhat rommaus spekulaatiot jättää pois.

    "Nyt ostamassa!!??" taitaa olla tämän tarinan Sepin kaveri? : http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000001337&posting=22000000037686374

    Äänestä

  • Nyt ostamassa!!?? kirjoitti:

    Lue ensin tämä,hinnat laskevat ja kauppa ei käy=
    Hinnat laskevat lisää.

    Kiinteistösijoittaminen rysähti kunnolla alas

    Subprime-kriisin laineet alkoivat moukaroida Suomen kiinteistökauppaa alkukesästä. Kun muualla Euroopassa kiinteistömarkkinat alkoivat hiljentyä jo viime vuonna, niin Suomessa kiinteistösijoittaminen rysähti kunnolla vasta huhti-kesäkuussa.
    4.9.2008 14:02


    Kiinteistökonsulttiyhtiö Jones Lang LaSallen syksyn tuoreen markkinakatsauksen mukaan vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kiinteistöinvestointien määrä oli Suomessa yli kaksi miljardia euroa, mutta huhti–kesäkuussa määrä tipahti alle neljäsosaan eli vajaaseen 500 miljoonaan euroon.

    Samansuuntaiseen tulokseen on päätynyt myös kiinteistökonsulttiyhtiö Catella.

    – Toisen neljänneksen luvut osoittavat selvästi, että luottokriisillä on ollut selvä vaikutus Suomen kiinteistömarkkinoihin, Catella sanoo omassa markkinakatsauksessaan.

    Suomessa ensimmäistä vuosineljännestä piristivät muutamat isot kaupat. Tuolloin myytiin muun muassa iso hotelliportfolio, 30 toimistokohteen kokonaisuus, Kauppakeskus Kamppi ja suuri lohko Isosta Omenasta.

    Vähemmän ja
    pienempiä kauppoja

    Toisella vuosineljänneksellä kauppojen koko ja määrä on ollut pienempi. Catellan mukaan ensimmäisellä neljänneksellä tehtiin 40 kauppaa ja toisella neljänneksellä 30.

    Suomen Jones Lang Lasallen tutkimusjohtaja Tero Lehtosen mukaan suunta ei myöskään ole kuluvan neljänneksen osalta parempaan päin.

    – Kolmas vuosineljännes jää ehkä samanlaiseksi kuin toinen neljännes. Koko vuoden osalta jäämme ehkä vajaaseen neljään miljardiin euroon, kun viime vuonna kiinteistökaupan volyymi oli kuusi miljardia euroa, Lehtonen arvioi.

    "Euroopassa ollaan
    lamaantuneita"

    Muualla Euroopassa subprime-kriisin vaikutus alkoi näkyä jo viime vuoden kolmannella neljänneksellä, jolloin sijoitusvolyymi alkoi ensimmäisen kerran laskea.

    Lasku ja markkinoiden hiipuminen on jatkunut siitä lähtien. Kun vielä viime vuoden toisella neljänneksellä Euroopassa sijoitettiin kiinteistöihin 68,7 miljardia euroa, niin tämän vuoden toisella neljänneksellä määrä oli 30,6 miljardia euroa eli yli puolet pienempi.

    Esimerkiksi Euroopan isojen markkinoiden eli Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan kiinteistökaupat vähenivät tämän vuoden huhti–kesäkuussa 60 prosenttia.

    – Siellä ollaan erittäin lamaantuneita, siihen verrattuna Pohjoismaat ovat edelleen aika aktiivisia, Lehtonen toteaa.

    Mitä tahansa
    ei enää rahoiteta

    Lehtosen mukaan kiinteistösijoittamista rassaa nyt eniten kiristynyt rahoituksen saatavuus. Pankit suhtautuvat riskeihin kriittisemmin, ja varsinkin isojen kokonaisuuksien rahoittaminen on vaikeutunut. Tämä näkyy myös kauppojen koon pienenemisenä. Useiden kohteiden sijasta saatetaan nyt ostaa kerralla vain yksi kohde.

    Markkinoihin vaikuttaa myös yleinen tunnelma. Sijoittajat ovat epävarmoja, ja asenne on Lehtosen mukaan "wait and see" eli odottava.

    Myös kauppaprosessit ovat pitkittyneet. Lehtonen kertoo, että tämä saattaa johtua esimerkiksi hankaluuksista rahoituksen saannissa.

    Toisaalta Suomi kiinnostaa edelleen ulkomaisia sijoittajia, vaikka monet velkavipua käyttäneet sijoittajat ovatkin poistuneet. Aktiivisia ovat nyt esimerkiksi saksalaiset rahastot, jotka hakevat sijoituksiltaan etenkin turvallisuutta ja laatua.

    – Suomen markkinoita tuki kotimaisten sijoittajien aktiivisuus yhdistettynä pohjoismaisten pankkien terveeseen tilanteeseen, Lehtonen sanoo.

    Jatkokaan ei näytä aivan kamalalta, sillä rahastoissa on sisällä merkittävä määrä sijoitussitoumuksia.

    – Kauppoja olisi tulossa, jos vain löytyy kohteita.

    Hinnat alas,
    tuottovaateet ylös

    Kiinteistöjen tuottovaatimusten nousu jatkui koko alkuvuoden ajan. Esimerkiksi prime-tilan tuottovaateet ovat nousseet 0,30-0,50 prosenttiyksikköä. Erot hyvien uusien tilojen ja vanhojen huonompien tilojen välillä ovat leventyneet.

    Samalla tämä tarkoittaa kiinteistöjen hintojen laskua. Eurooppa-tasolla puhutaan Lehtosen mukaan jopa 10–15 prosentin hinnanalennuksista.

    – Suomessa ei puhuta näin jyrkistä luvuista, paitsi maakuntien kakkos- ja kolmosalueilla.

    Lehtosen mukaan tuottovaateissa on edelleen nousupaineita. Syynä on talouskasvun hidastuminen. Asiaa auttaisi, jos luottokriisi alkaisi hellittää ja korkojen riskilisät supistuisivat.

    Suuri kysymys kiinteistömarkkinoilla onkin nyt se, että kohtaavatko myyjien ja ostajien näkemykset hinnoittelusta toisensa. Pakkomyyntejä Suomen markkinoilla ei juuri ole odotettavissa.

    Toimistoja tulossa
    liikaa

    Eri kiinteistölajeista hyvä tilanne on edelleen liiketiloissa ja logistiikka- ja varastotiloissa. Liiketiloissa kysyntä on jatkunut hyvänä ja vähittäiskauppa on kasvanut mallikkaasti, joten vuokrien nousulle ennustetaan jatkoa.

    Logistiikkatiloissa vajaakäyttöasteet ovat matalia ja kysyntä on hyvää.

    Sen sijaan toimistoissa vajaakäyttöasteiden odotetaan pääkaupunkiseudulla kasvavan nykyisestä noin kahdeksasta prosentista 9–10 prosenttiin ensi vuonna. Uutta tilaa on tulossa markkinoille parin vuoden sisällä noin 400 000 neliömetriä.

    – Voidaan laskea, että siitä on liikaa 200 000 neliötä. Kakkosluokan toimistotila on pulassa. Siellä voidaan ennustaa vuokrien laskua, Lehtonen toteaa.

    Sinä se sitten jaksat jauhaa samaa päivästä toiseen. Oletko tämän tarinan Sepin kaveri?: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000001337&posting=22000000037686374

    Äänestä

Takavuosina siellä asustin, mutta hintataso ajoi pois, kun tarvitseman kokoiseen ei sieltä ollut varaa.

Silti voin sanoa, että kaipuu jäi. Alueenahan Larun veroista ei pk-seudulta löydy; Hesan ytimeen matkaa noin 3 km / 15 min, ja silti lähestulkoon pikkukaupunkimainen tunnelma ja meri lähellä.

Huonona puolena ehkä raaka merituuli; talvisin meinasi lähteä pää irti.

Äänestä

Itse synnyin lauttasaarelaisena tosin ensimmäiset muistot Munkkiniemestä.Aika kova vastike vaikka 15 liikehuoneistoa.Yhtiövelkaosuus kannattaa maksaa heti pois.Ja tosiaan sen putkirempankustannusarviot kannattaa tiedustella.Varmaan talonyhtiö jo arvioittanut ne.Kaverini äiti asui Lauttasaasressa ja nuorena tuli käytyy paljon siellä.Äidin taloon tehtiin takavuosina putkiremppa joka tuli odotettua kalliimmaksi.Putkiremppa firma keskeytti työnsä jo kahden viikon jälkeen ja erään toisen firman kalliit avaruuspukuiset miehet tulivat tillalle kuukaudeksi kunnes sitten taas jatkettiin putkiurakkaa.Ilmeni nimittäin että rakennusmaterialeissa oli käytetty runsaasti asbestia minkä piti poistaa.
Jos haluat samalla rahalla enemmän väljyyttä asumiseen niin länsiväylän varrelta löytyy pientaloalueita josta pääse vartissa bussilla Kamppiin.Itse asunnut rivitalossa jo yli kuusi vuotta.

Äänestä

jos kriteeri on 15 minuutissa kamppiin, niin bussilla kestää espoon matinkylästä tuon verran. sieltä saat 4h k sauna tuolla hinnalla putkiremontoidusta talosta.

Äänestä
  • "jos kriteeri on 15 minuutissa kamppiin, niin bussilla kestää espoon matinkylästä tuon verran"

    Nyt puhutaan siis matkasta omalta kotiovelta Kamppiin, ei siitä, mitä itse bussimatka kestää.

    Minusta tuo kuulosti liian hyvältä ollakseen totta, ja tarkistin koemielessä viisi asuntoa jotka löysin Oikotien avulla Matinkylästä.

    Jokaisesta kesti Reittioppaan mukaan Kamppiin yli 20 minuuttia, useimmiten noin 25 minuuttia.

    Tarkistin vielä tuon Lauttasaaren asunnon, ja se on 13 minuuttia.

    Kun ottaa huomioon, että olemme koko ajan hakeneet asuntoa kävelymatkan päässä Kampin/keskustan alueelta, niin tuo Lauttasaarikin on meille jo aika iso myönnytys.

    Ei kyllä oikein iske ajatus Espoosta.. Vaikka sitä tilaa saisikin, totta.

    Äänestä

  • Ostomielellä, jos sopiva lö... kirjoitti:

    "jos kriteeri on 15 minuutissa kamppiin, niin bussilla kestää espoon matinkylästä tuon verran"

    Nyt puhutaan siis matkasta omalta kotiovelta Kamppiin, ei siitä, mitä itse bussimatka kestää.

    Minusta tuo kuulosti liian hyvältä ollakseen totta, ja tarkistin koemielessä viisi asuntoa jotka löysin Oikotien avulla Matinkylästä.

    Jokaisesta kesti Reittioppaan mukaan Kamppiin yli 20 minuuttia, useimmiten noin 25 minuuttia.

    Tarkistin vielä tuon Lauttasaaren asunnon, ja se on 13 minuuttia.

    Kun ottaa huomioon, että olemme koko ajan hakeneet asuntoa kävelymatkan päässä Kampin/keskustan alueelta, niin tuo Lauttasaarikin on meille jo aika iso myönnytys.

    Ei kyllä oikein iske ajatus Espoosta.. Vaikka sitä tilaa saisikin, totta.

    rivitalosta on alle 50 metriä bussipysäkille ja matka kamppiin 15-20 minuttia riippuen ruuhkasta.
    Kun asuin Munkkinemessä niin kesti ruuhkaaikana 35-40 min.Alle kolmekymppisenä sinkkumiehenä oli minullakin kriteerinä kävelymatka tai vähintään ratikalla keskustaan.Nuorena kun tuntui että on ainoa paikka missä viettää vapaa aikaa.No perheen myötä muutimme sitten rivitaloon Espooseen ja eipä juuri enää tullut käytyä helsingin keskustassa.

    Äänestä

  • kotioveltani Finnossa kirjoitti:

    rivitalosta on alle 50 metriä bussipysäkille ja matka kamppiin 15-20 minuttia riippuen ruuhkasta.
    Kun asuin Munkkinemessä niin kesti ruuhkaaikana 35-40 min.Alle kolmekymppisenä sinkkumiehenä oli minullakin kriteerinä kävelymatka tai vähintään ratikalla keskustaan.Nuorena kun tuntui että on ainoa paikka missä viettää vapaa aikaa.No perheen myötä muutimme sitten rivitaloon Espooseen ja eipä juuri enää tullut käytyä helsingin keskustassa.

    Nelikymppisiä mekin olemme, mutta vapaaehtoisesti lapsettomia. Siispä ajatus rivitalosta Espoossa karmaisee ihan oikeasti.

    Äänestä

  • Ostomielellä, jos sopiva lö... kirjoitti:

    Nelikymppisiä mekin olemme, mutta vapaaehtoisesti lapsettomia. Siispä ajatus rivitalosta Espoossa karmaisee ihan oikeasti.

    Ja olen viihtynyt todella hyvin perheen kanssa täällä Finnoon littymän kohdalla rivitalossa.On luonto, metsää ja silti palvelut lähellä.Viime syksynä tuli talvi "yllättäen" ja jouduin lähtemään bussilla töihin muutaman päivän aikana.Kesti tosiaan sen 15-20 min. kamppiin.Yllätyin kyllä itsekin.Syntyperäisenä helsinkiläisenä en heti voisi kuvitella muuttavani takaisin.

    Äänestä

...olleet keskustelun aiheena tällä palstalla. Jos muistan oikein, asuntoa on jo pidempään myyty (ja melkoisella hinnalla). Onkohan hinta tullut alas? En tarkasti muista, mutta näin tuon kohteen aikaisemmin ja oli yhtä kallis kuin ydinkeskustan vastaavat lukaalit. Nyt hinta "hieman" järkevämpi, jos ylipäätänsä hinnat nyt ovat järkeviä L-saaressa.

Lisäksi pitää muistaa, että Lauttasaaressa on melkoinen "nimilisä", vähän kuin Ullanlinnalla ja Eiralla on huomattava lisähinta verrattuna aivan vieressä oleviin Punavuoren asuntoihin. Tai esim. Munkkiniemellä verrattuna Munkkivuoreen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ostomielellä, jos sopiva lö... kirjoitti:

Olemme etsineet jo jonkin aikaa asuntoa Helsingistä. Tähän asti olemme Oikotien haussa keskittyneet ainoastaan alueisiin 00100, 00120 ja 00180, eli keskusta ja Kamppi.

Pari päivää sitten tein taas haun, ja joku kiinteistönvälittäjäfirma oli tehnyt virheen ja laittanut ilmoitukseensa postinumeroksi 00120 kun piti laittaa 00210. Eli haullani löytyi tämä:

http://www.oikotie.fi/realestlist?exit=aptinfo_fromsearch&target=apartment&query=&aptType=kaikki&mainNavi=apartments&searchtotal=17&rooms=kaikki&fcid=442224349409401041&rootCompanyId=-1&target=apartment&locationFreeText=00120&dir=desc&cookieValue=116532466482601427&selectedpage=1&subNavi=apartments_forsale&subNavi=apartments_forsale&orderby=LIVINGAREA&maxPrice=250000&listlength=25&searchtype=quick_search&s_index=2&fcid=442224349409401041&id=1661654&mainNavi=apartments&subNavi=apartments_forsale

Emme ole koskaan edes harkinneet Lauttasaarta, mutta mitä enemmän asiaa mietimme, sitä järkevämmältä alkoi tuntua. Tuon talon edestä pääsee 15 minuutissa Kamppiin bussilla, mutta meidän budjetillamme Lauttasaaresta saisi noin 10-15 neliötä enemmän tilaa kuin asunnoissa, joita tähän asti olemme käyneet katsomassa, on ollut.

Kuulisin mielelläni mielipiteitä asunnosta niiltä, joille nämä jutut ovat tutumpia (meillä on ekan asunnonosto edessä). Asia joka tuossa eniten mietityttää, on rakennusvuosi 1974, mutta putkiremonttia ei ole vielä tehty.

Miten nopeasti se todennäköisesti olisi edessä? Ja miten paljon se ehkä tulisi maksamaan?

Yritämme siis miettiä, miten paljon tuosta uskaltaisi tarjota, että ei tekisi aivan naurettavan pientä tarjousta, mutta että samalla ei mokaisi ja tarjoaisi liikaa..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu