Minkälaisia keinoja teillä on käytössä, jotta läksynunohtelu saataisiin kuriin?
Onko lahjontaa? rangaistuksia?
Vai koetteko, että läksyn valvominen on koulun tehtävä, josta lapsen pitää selviytyä itsekseen?
Onko tämä onnistunut.
Pojalla (neljäsluokkalainen) on koko ajan läksyjä tekemättä. Nyt jo taisi olla kahdeksas unohdus elokuussa.
Onko lahjontaa? rangaistuksia?
Vai koetteko, että läksyn valvominen on koulun tehtävä, josta lapsen pitää selviytyä itsekseen?
Onko tämä onnistunut.
Pojalla (neljäsluokkalainen) on koko ajan läksyjä tekemättä. Nyt jo taisi olla kahdeksas unohdus elokuussa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
että ne on tehty.
Meillä on kaikki lapset opetettu, että ulos ei mennä ennekuin läksyt on tehty. Ja niin on tehty vuosi kausia. Oppi mene perille, ja läksyt ovat aina tehtynä. Huolellisuus ja käytös ovat kymppejä. Se mihin lapsi opetetaan, niin siitä tulee tapa.
kuuluu vanhempien kptona katsoa, että läksyt tukee tehdyksi ja mahdollisesti myös auttaa niiden tekemisessä. Oma asianne sitten mihin päivänaikaan teillä tehdään läksyt. Tehdäänkö heti koulunjälkeen vai vasta myöhemmin illalla.
Miten luulet koulun pystyvän valvomaan, tekeekö lapsesi läksyt vai ei? Toki voi huomauttaa, jättää jälki-istuntoon, soittaa kotiin...
Mutta lasta kiinnostaa tehdä läksyt ja hän oppii pitämään niitä tärkeinä vain, jos kotona huolehditaan ja kysytään niistä.
Kun vanhemmat tulevat kotiin, ensimmäinen tehtävä pitäisi olla onko läksyt tehty. Jotkut lapset eivät osaa itse aloittaa tai läksyt voivat olla vaikeita, joten läksyt pitää tehdä sitten aikuisen valvonnassa. Jotkut oppivat huolehtimaan niistä itse ekaluokkalaisena, toiset eivät yläasteellakaan.
Juu vastuu on vanhempien-olen täysin samaa mieltä.Tämän lisäksi olen yrittänyt opettaa poikaani ymmärtämään,että viime kädessä se vastuu on jokaisella itsellään ja siitä tuleva palkkio.
En usko niin moneen "unohdukseen". Todennäköisesti poikasi on laiska tai sitten koulussa on jotain muita ongelmia, jotka on syytä selvittää.
Läksyjen teon valvonta kuten muukin lasten kasvattaminen on AINA vanhempien tehtävä. Lapsivarastojemme valvojilla (opettajilla) on omat velvollisuutensa, mutta eivät he ihmeisiin pysty varsinkaan _kotona_tehtävien_ läksyjen teon osalta.
Neljäsluokkalainen... Jos poikasi "unohtaa" tehdä läksynsä, tarkista ne säännöllisesti yhdessä hänen kanssaan (jos mahdollista). Jos vastauksena on useampana päivänä "ei se antanut läksyjä", pidä sinä pistokokeet! Asiaa vielä helpottaa, jos saat poikasi opettajat kirjoittamaan kaikki läksyt yhdysvihkoon (tai mitä yhteydenpitokeinoa koulunne käyttääkään). Siitä on muistamisapua pojallesikin.
Minusta lapsen velvollisuus on kirjoittaa läksyt ylös, ei open.
Olen yläkoulun opettaja ja toisinaan olemme jatkuvan läksyjen "unohtelun" takia tehneet vanhempien kanssa sopimuksen, että joka päivä äiti kirjoittaa nimikirjaimensa merkittyjen läksyjen perään. Tällöin oppilaan on turha ruveta kotona markkinoimaan sitä, ettei läksyjä ollut ja opettaja voi kontrolloida, että läksyt on merkitty oikein.
Itselläni on vajaa 300 oppilasta ja melko suuri tuntimääräkin siis. Jos joka luokalla on vähintään neljä oppilasta, joiden läksyt ovat toistuvasti vähän niin ja näin, tämä käytäntö tekisi minulle reippaasti yli viisikymmentä kertaa viikossa urakan merkitä lapsen puolesta hänen läksynsä.
Kyllähän niin me opet kuin vanhemmatkin kaikkemme haluamme lasten eteen tehdä, mutta tämä on jo enemmän kuin mihin katson pystyväni. Eikä se mielestäni ole myöskään pedagogisesti kestävä ratkaisu. Alakoulun puolella homma tietysti saattaisi toimia paremmin.
Olet oikeassa. :-)
Samaa mietin minäkin.
Meillä kyllä tarkastetaan läksyt, heti, kun töistä kotiudun, ja poika tietää että ne on tehtävä ennen kavereita ja ulos menoa.
Muistaa kyllä läksynsä, mutta unohtaa toisinaan läksykirjat kouluun. Mitäpä siinä sitten oikein voit tehdä???
unohdin läksykirjat kouluun, jouduin hakemaan ne sieltä. Matkaa oli suuntaansa 8 km, ja se taittui polkupyörällä. Koulun vahtimestari asui onneksi koululla, joten hän päästi unohtelijat illakin sisään.
Kovin usein ei kirjoja sama oppilas unohtanut.
Jos kirjoja ei hakenut eikä läksyjä tehnyt, tuli siitä pelätty merkintä opettajan muistikirjaan. Seuraava vaihe oli päiväkirjamuistutus, sitten käytösnumeron alennus jne.
Oppi tarttui päähän, en ole paljon unohdellut. Pian dementia saattaa muuttaa tilanteen, mutta siihen asti hyödytän yhteiskuntaa työpanoksellani ja verokertymälläni, kuten jo vuosikymmenet olen tehnyt.
Kiitos opettajilleni hyvästä opetuksesta!
Pari ehdotusta kirjoja unohtelevalle nykylapselle: Joko hakemaan kirja koululta, tai jos se on mahdotonta, lainaamaan kirja läksyjenteon ajaksi luokakkaverilta tai vaikka kirjastosta, jos se on siellä. Jos mikään ei onnistu, on lapsen syytä kirjoittaa opettajalle anteeksipyyntökirje ja tehdä väliin jääneet läksyt seuraavana päivänä. Vanhemmat tietysti valvovat, että tämä tulee tehdyksi.
Kyllä ihminen voi tehdä yhtä ja toista unohtelunsa ja laiminlyöntiensä korjaamiseksi.
Hyviä ideoita, ja osa jopa aivan toteuttamiskelpoisia.
Kiitos.
Väliin jääneet läksyt toki aina onkin joutunut tekemään.
unohtelevat niin otan entistä enempi syyniin läksyjen teot eli aina tarkastan vaikka sanoisivatkin ne jo tehneensä.
Kyllä neljäsluokkalaisen pitää jo osata itsekkin huolehtia että tekee läksynsä. Jos tapahtuu "unohtelua" niin tietysti sitten pitää vähän valvoa ja varmistaa että läksyt on todella tehty.
Koulu ei voi mitenkään valvoa sitä että kotiläksyt tehdään, opettaja voi vain todeta että niitä ei ole tehty.
Läksyvihko käyttöön: aina, kun koulussa tulee läksyjä, kirjoittaa vesseli ne vihkoon ylös.
On vanhempien tehtävä valvoa lapsen koulunkäyntiä. Voisit vaikka alkuun pyytää opettajaa lähettämään sähköpostitse läksytiedot sinulle, kunnes läksyvihon saatte sisäänajettua pojan kanssa.
Katsokaa joka päivä kaikki seuraavan päivän kirjat läpi, että tuliko niistä tehtäviä.
Tuo on niin yksilökohtainen juttu, että mitään yhtä oikeaa ratkaisua asiaan ei ole.
Yksi lapsistani on aina hoitanut kaikki läksyt ihan itse. Kahdella sen sijaan on ollut ongelmia asian suhteen enemmän tai vähemmän.
Olen joka päivä kysynyt jossain vaiheessa, että onko läksyt tehty. Yhden kanssa nousi siinä vaiheessa aina hirveä huuto ja tappelu, kun niitä ei millään haluttu, ehditty, osattu ja jaksettu tehdä. Alkuun yritti väittää, ettei tullut, mutta opettaja käräytti ilmoittamalla, että ne on melkein aina tekemättä.
Hänen kanssaan kokeilin kaikki mahdolliset keksimäni keinot, että saisin läksyt hoitumaan järkevästi, mutta homma meni siihen, että tunteja kiukutellaan asiasta ja lopulta tehdään ne viidessä minuutissa. Tätä joka ilta. Silloin (opettajan ehdotuksesta) kysyin vain päivittäin, että onko tehty ja jätin asian siihen. Opettaja koulussa sitten pisti lapsen koville ja läksjen teko alkoi sujua.
Toisen kanssa riittää, kun muistutan asiasta.
Jos kyse on varsinaisesti unohtamisesta, niin siihen on helppo apu. Muistuta joka päivä. Jos kyse on siitä, ettei huvita, niin sitten sovitte milloin ne on tehtävä ja ennen läksyjä ei saa mennä ulos, katsoa televisiota tai mikä etuus se sitten onkaan. Jos ei sekään auta, niin neuvottele opettajan kanssa asiasta. Hänellä saattaa olla joku parempi ehdotus.
Itse opettajana toimin suunnilleen näin:
Pyrin saamaan koko luokan huomion ja sanon" nyt tulee läksy se ja se sivu se ja se". Läksy kirjoitetaan taululle aina.
Ekaluokkalaiselle sanon vielä, pyöräytä sivu/tehtävä ja laita läksykirjanmerkki väliin ja laita kirja reppuun. Yritän tarkkailla tilannetta, että kaikki saavat. Ekalla läksy siis annetaan pienissä paloissa ja hitaasti.
Isommat saavat merkata omalla tyylillään.
Valitettavasti aina joltakin jää merkkaamatta se läksy, kun huomio on muualla tai haluaa vain nopeasti välitunnille.
Ehdotan, että soitat opelle ja kysyt, merkkaako lapseni läksyt ja pyydä, että jonkin tietyn ajan hän tarkkailee, että läksy todella merkataan jollain sovitulla tavalla ja kirja menee laukkuun.
Eli kysy suoraan, mitä lapseni tekee silloin, kun läksyt annetaan ja ovatko ne taululla.
Useimmilla opeilla on erityinen paikka taululla, mistä näkyvät kokeet ja läskyt.
Kotona katsotaan lapsen reppuun ja verrataan kirjoja huomisen lukujärjestykseen. Kaikki läksythän eivät ole huomiseksi. Kielistä varmaankin tulee aina läksyä, samoin matikasta ja realiaineista.
Tärkeintä on saada tieto kulkemaan tavalla tai toisella ja viestiä selvästi lapselle, että minä äitinä olen kiinnostunut koulusta ja läksyt on tehtävä.
Jotkut lapset vain vaativat enemmän vanhemmiltaan kuin toiset.
Toivon, että löydätte jonkin ratkaisun, tässä vain jokunen ajatus
kaikki läksyvihkot ym. yhdessä sovitut toimet opettajalta puolelta "unohtuvat" pikkuhiljaa.lukuvuosi päättyy,tulee uusi opettaja,uudet sopimukset jotka taas "unohtuvat"..
Nyt unohteleva poika vitosella ja neljäs opettaja aloitti syksyn. Ensi viikolla vanhempainvartti, mielenkiinnolla odotan, mitä tämä ope keksii!
Itse vahdin läksyjen tekoa kotona niin paljon kuin työvuorojen puitteissa on mahdollista, mutta jos kirjat ovat koulussa tai läksyt merkkaamatta niin eipä se vahtimisesta parane.
Koulullamme on käytössä netissä poissaolo/suoritus seuranta joka onneksi tuli nyt myös ala-asteen puolelle. Pystyy ainakin reaaliajassa seuraamaan tilannetta. Aeimmin saattoi mennä parikin viikkoa,luulin kaiken olevan hyvin ja sitten tulee sähköpostia jatkuvista unohteluista yms.
Raskasta!