Epäluuloisuus

Pahin asia mielestäni äitisi käyttäytymisessä on se, että kertoo tutuille määrätyn ihmisen häneltä varastelevan ja käyvän yleisavaimella asunnossaan. Jos tämä ihminen ilmoittaa asiasta poliisille, tai jollekkin sosiaalipuolen ihmiselle, äitisi voi sitä kautta ehkä joutua laitoshoitoon; voivat katsoa ettei hän enää ole yksin toimeentuleva. Oletteko jutelleet lääkärin kanssa tästä asiasta? Jos siihen olisi jotain lääkehoitoa?
Tuttavani alkoi pikku hiljaa luulemaan, että heiltä varastetaan koko ajan jotain. Kätki myös tavaroita ja lukitsi ovia. Ajan myötä oireet paheni niin, että unohti hellan päälle, veden valumaan, jne. Hänestä tuli ympärivuorokautinen vahdittava, kun saattoi nousta yölläkin esim. perunoita keittämään. Liian myöhään hänellä todettiin Alzhaimerin (noinko se kirjoitetaan) tauti. Ei ollut enää mitään tehtävissä, vaan hän kuoli.
Tärkeää on AJOISSA osata tehdä oikea diaknoosi, usein silloin lääkityksellä voidaan ainakin hidastaa tautien etenemistä!
Tämä oli tietenkin vain kokemukseen perustuva mielipide, ei mikään lääketieteellinen fakta!

olisi tärkeätä. Alzheimerin tauti saattaa olla ensi oire dementoitumisesta.
Koska potilaan sosiaaliset kyvyt säilyvät pitkään, saattaa taudin huomaaminen olla vaikeata.
Nykyään voidaan alzheimerin tauti saada selville ns. PET-kuvauksella.
Lääkityskään ei voi tautia parantaa mutta se voi jarruttaa taudin kehittymistä.

Lue esim. www.alzheimerintauti.net

oireet kuuluvat Altzeimerin tautiin. Tauti voidaan todeta neurologisella tutkimuksella ja nykyään siihen on jo melko hyviä lääkkeitä, jotka hidastavat taudin edistymistä. Nämä käyttöksessä esiintyvät muutokset (epäluuloisuus ja ehkä vihamielisyys läheisiin) ovat omaisille raskaita ja myös läheisten kannattaa tutustua taudista saatavaan kirjallisuuteen.

Näyttää siltä kirjoituksesi perusteella,että 80v äidilläsi on aihetta hakeutua joko terveyskeskuslääkärin tai yksityislääkärin kautta neurologisiin tutkimuksiin.

Kun edellinen lääkärissä kaynti ei tuottanut tulosta, sinulla on oikeus vaatia äidillesi oireiden tarkenpaa selvittelyä.Joten uudelleen
lääkäriin.

tulikin asiantuntevaa tietoa.
Epäluuloisuuteen sivuten voisin sanoa, että on myös lääkkeiden tuomia sivuvaikutuksia.
Muutamissa tuntemissani tapauksissa on sydänlääkettä liian kauan syöneet nähneet mitä kummallisempia "näkyjä".
Magneettikuvauksissa, silmänpohjantutkimuksissa ja muissakaan labrankokeissa ei ole mitään poikkeavaa.
Beetasalpaajaa (sydän, verenpainelääkkeet) sisältävissä lääkkeissä voi olla näitä ihmisen esim. lähes painajaismaisiin tiloihin johtavia yhteyksiä.

Seurasin erään keski-ikäisen naisen tilannetta, jossa hän näki asunnossaan tulipaloja ja muutenkin kaikenlaista epämääräistä kulkijaa. Hän lahjoitti kalliita taulujaan pois, koska ne alkoivat liikkumaan, erilaisia värejä ilmestyi milloin mihinkin. Varmuuslukkojakin aseteltiin hänen oviinsa.
Minulle hän lahjoitti kauniin pöllö-patsaan, koska se aiheutti hänelle ahdistuneisuutta katsomalla rouvaa kirjakaapin päältä. Kuului joskus puhuvankin hänelle.
Viikossa hänen lääkkeensä vaihdettua toiseen, tilanne palautui ennalleen. Hän on edelleen ihana ystävä, jonka luona käyn vaihtamassa ajatuksia laidasta laitaan kahvinjuonnin merkeissä.

Aiheeni eksyi varsinaisesta, mutta antaa uutta näkökantaa iäkkäämpien ihmisten epäluuloisuuteen varsinaisista sairauksista.
Voihan olla, että tuntemalleni rouvalle puhkeaa tuo alzheimerintauti myöhemmin.

se on ikävää ihmiselle itsellee ja lähipiirille kun joillekkin tulee vanhuuessa epäluuloa ihmisii kohtaa.siinhä luulis olevan tuskaa sisäl koko ajan.

meiän suvus on ollu myös yksi sukulainen jolle kävi silviisii.
hää kyllä oli koko elämänsä vähän epäluulonen ei luottanu ihmisii ja eppäili monast että hyö juonittellee häntä kohtaa.

vanhemmiten sitten se paheni kovin. hää ko keitti sapuskaa niin se oli syötävä kerralla kaikki,jos sitä jäi jokkuu pääsi ain myrkyttämään sen tai
tainuttammaa hänet pirtulla.

hänel oli myös tavaroita joita kuletti mukanaa,koska ne olis muute varastettu. useimmat naapurit oli hänen mielestää viinatrokareita tai muute rikollissii.

viimesinä vuosina hänest näki jo päällepäin, et ol pelokas ja pälyilevä liikkuessaa. hää sai rauhan 1957.

monil dementti ilmenee eri lailla. minun ol myös täti, mutta hää näki kaikki kauniina. harmaas seinäskii hää näki tauluja ja taidetta ja kysel kukahan taiteilija on ollu asialla, ja jäi pitkis ajoiksi ihailemmaa.

hää maalaili itsekkii terveenä ollessaa tauluja ja sil hää elikin.ehkä sen ansiost hää sai niin kauniin maailman sairastuessaa.

hänelle harvoin ol sade ilmaa,ei ainakaa sillo ko ikkunasta katso,vaik ulkona satoikin.hänel aurinko porotti täyellä tehollaa.

hänen mielestää ihmiset hymyili ja hää tervehti monnii vastaan tulijoita hymyineen.mie muistan häntä lämmöllä, niin kiltti ihminen hää oli ja silviisii miekii tahtosin dementoituu et maailma muuttus paratiisiksi.

täs minun naapuris kuol iha vast ikkää mies. hää oli jonkuu aikaa leskenä. hää ko män dementtii ,niin alkoi luulemaa et mie oon hänen muijansa ja karkas kottoo mis hänen poikansa hoiti häntä, hakemaan minnuu kottiin.

muutaman kerran hää meinas käyvä väkivaltaseks, mut sit mie menin mukkaa siihe ja sanoin et lähetää nyt sitte kottii purkamaa sitä lautakuormaa, hää ko rakens navettaa,joka valmistu jo 50 luvul.

mistähän sekkii johtuu et toisista tullee ahdistuneita ja epäluulosii ja toiset on onnellissii. ne on niitä aivoituksia mitä tiedekkää ei ossaa ratkasta.

tiedekkii tietää niin paljo kaikesta sähköst, ihmis ruumiista ja atomista alkaen.se pystyy tekeemää elimii ,vaihtamaa vanhoi uusii.niin paljo tiede tutkii asioita ja saa selvillekkii.

mutta se ei oo pysty ratkasemmaa ihmisen sisintä arvoitusta,mitä ihminen todellisuuessa on. tutkiiko se sitä ollenkaa, ihmisen henkee,perimmäisiä olemusta.
sillohan varmaa selviäis miks dementtii on niin erilaista ihmisillä.

kyllä miekii olisin valmis antamaa muita ossii kehostain, kohan sais jären pittää,ei sitä haluaisi tuskasena viettää loppu aikojaa.

neuvoo onkii vaikia antaa, ei sitä oikee passaa mukkaankaa männä epäluuloon, ehkä lääkkeil saahaa rauhottummaa vähä, ettei tuntisi ahdistusta.
sinulta ja muilta vaaditaa ymmärrystä ,että äiti on sairas,ei hää tahallaa sinnuu syyttele.toivon voimii äitisi kanssa,että jaksasit tukkee sairaudessa.