tunteiden kohteena olemiseen - onkohan se miten yleistä? Minulla on tunne, että mies, jota järjettömästi palvon, on alkanut edetä asiassa, vihjaten halukkuudestaan johonkin 'kiellettyyn', nyt, kun olin jo alkanut jäähdytellä omia tunneryöppyjäni. Haluaisin niin koskettaa häntä, vaikka vain kerran, vaikka vain hetken (siitä tulisi pitkä hetki:). Mutta emme voi, koska emme vaan voi. Hän tuntuu nyt kuitenkin heränneen ajatukselle.
Mitähän minun pitäisi tehdä? En halua loukata ketään, mutta toisaalta elämä tuntuu niin lyhyeltä, ja siihen haluaisi sisältää niin paljon rakkautta kuin mahdollista. Onko se väärin? Ajattelen häntä joka päivä, haaveilen hänestä kuin joku teinityttö.
Mitähän minun pitäisi tehdä? En halua loukata ketään, mutta toisaalta elämä tuntuu niin lyhyeltä, ja siihen haluaisi sisältää niin paljon rakkautta kuin mahdollista. Onko se väärin? Ajattelen häntä joka päivä, haaveilen hänestä kuin joku teinityttö.
Vastaukset 4
Vanhimmat
väärin. Satutat vaan itseäsi, jos annat tunteiden ja tekojen viedä kiellettyyn. Miehet ei ajattele samallalailla kuin me naiset.
välttäminen ihmistä? Eikö se tee meistä tyhjiä kuoria? Eikö rakkaus ole kaikkein tärkein asia? Eikö se ole elämisen tarkoitus? Nämä ovat vain kysymyksiä - vastauksia en tiedä.
Kadunko myöhemmin sitä, jos en tee mitään? Paraneeko särkynyt sydän? Entä käyttämättä jäänyt, pumpuliin pakattu, arka sydän? Onko sellainen sydän sydän ollenkaan?
läheinen ihminen tärkeämpänä, kun teillä on yhteinen menneisyys, se voi rikastuttaa, jos on halua nähdä toinen positiivisesti, nostaa kissa pöydälle ja jutella yhteisistä asioista?
Hyvän ystäväpariskunnamme mies tunnusti kesällä olleensa minuun tutustumisestamme asti rakastunut. Asia tuli minulle yllätyksenä, vaikka olinkin tuntenut että välillämme kipinöi. Odotin kyllä tapaamistamme, mutta en ollut häneen erityisen ihastunut. Hänhän on hyvän ystävättäreni mies ja tiedän myös, että pitempiaikainen suhde hänen kanssaan ei olisi onnellinen vaikka olisimme molemmat vapaita.
Kävipä kuitenkin niin, että tuo tunnustus sai minut, aikuisen naisen ihan sekaisin. Muutamaan viikkoon en pystynyt ajattelemaan mitään muuta kuin tätä miestä. Jos olosuhteet olisi olleet toisenlaiset ja tilaisuus tarjoutunut, olisin ehkäpä tarttunut tilaisuuteen. Näin siitäkin huolimatta, että elän onnellisessa avioliitossa.
Jälkeenpäin olen ajatellut ja analysoinut tunteitani miksi juuri tämän miehen kiinnostus olisi saanut minut riskeeraamaan kaiken. Tiedän, että kelpaisin monelle muullekin, mutta aikaisemmin en ole ollut näin suuressa kiusauksessa. Mies on komea, älykäs ja suunnattoman ärsyttävä. Luulen, että juuri tuona tunteiden kohteiden olemisena jännittävältä taholta voi huumaantua. Onneksi tunne on nyt ohi ja käsitelty omassa mielessäni. Voin siis levollisin mielin jatkossakin nauttia hänen seurastaan ja keskusteluistamme. Olen myös hyvilläni siitä, että tiedän asiasta, ja osaan siten varoa paitsi omia tunteitani, myös sitä ettei hänen tunteistaan synny mitään draamaa puolisoittemme tahoilta.