Menen terapetuin vastaanotolle. Hän on myöhässä. Joudun odottamaan 20 minuuttia että hän saapuu paikalle. Vituttaa. Istunnon jälkeen on tarkoitus ostaa virkistävä limonaati ja käydä kirpparilla ostamassa iltaluettavaa, että saisin unta. Ostan limonaatin mutta kirppari on kiinni. Ei luettavaa tälle illalle. Lähden pyöräilemään vittuuntuneena kotiin. Vähän matkaa pyöräiltyäni muistan limun, joka minulla on pyörän juomatelineessä. Päätän juoda sitä. Kurotellessani pulloa pyöräni päättää että nyt mennään nurin. Lennän rähmälleni kadulle ja pullo hajoaa ja limonaatit lentää vittuun. 3-kuukautta vanhan pyöräni tanko vääntyy ja eturengas menee mutkalle. Vasen kämmäneni aukeaa verille ja kylkeeni tulee mukavat asfaltti-ihottumat. Vääntynyt eturengas hankaa koko loppumatkan etujarruun.
Miksi elämä on niin vitusta?
Miksi elämä on niin vitusta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
toi on niin tuttua....koitahan jaksaa
Otan osaa. Mullaki on sattunu monenlaista paskaa ja liian paljon mulle. Mieli on mutkalla ja elämä paskana. Mitäpä tässä enää, jollottelen päivästä toiseen ja yritän selvitä niillä eväillä mitä on enää jäljellä.
että piti kaksi viesti samasta asiasta laittaa, ettei keneltäkään jäisi huomaamatta? On ikävä tosiasia, että terapeutitkin ovat vain ihmisiä, hekin siis saattavat joskus myöhästellä, koska eivät osaa taikoa itseään esim. liikenneruuhkasta pois. Oletko kuullut koskaan kirjastoista? Sieltä saa ilmaista luettavaa, tosin se pitää myös palauttaa aikanaan. Ainakin yksi ongelma ratkaistu?