Mun pikkuvauva :) Kivaa lukemista jos jaksat!

Iloinen kissaäiti WiLLyAh kirjoitti:

Mun pikku Mizoun elämä ei alkanut mitenkään
helposti...

Sen äiti, Whiskey, sai keskenmenon ja kaikki muut
pikkuiset kuoli, paitsi minun pikkuinen joka jäi
äitinsä vatsaan terveenä kasvamaan. En tietenkään
tiennyt että sinne jäi vain yksi vaan odotimme
että sieltä olisi tullut ainakin pari.

No, yhtenä yönä noin klo.02.00 syntyi kuitenkin
pieni, lähes vitivalkoinen, pikkuinen(Mizou).
Sillä oli pieni harmaanruskea "kypärä" päässä,
samanlainen "kilpi" selässä ja raitainen häntä.
Olipa hullunkurisen näköinen :)
Odotimme ja odotimme että sieltä olisi vielä
putkahtanut ainakin yksi lisää, mutta ei.
Minun pieni syntyi aivan yksin maailmaan.

Kun Mizou oli 5 päivää vanha, hävisi äitikissa
Whiskey omille teilleen eikä löytynyt mistään.
Minusta tuli siis kissaäiti ja meille molemmille
alkoi ihan uudenlainen elämä.

Apteekista löytyi kissalle sopiva tuttipullo ja
kissoille tarkoitettua äidinmaidonkorviketta.
Olihan se raskasta varsinkin alussa kun piti
syöttää joka toinen tunti. "Syöttämissessiot"
meni suurinpiirtein näin:

01.00: Herätä kisun nälkäiseen vinkumiseen.
01.05: Panna vesi kiehumaan samalla kun vielä
sokea vauveli sylissä yrittää ryömiä löytääkseen
jotain imeskeltävää.
01.15: Vesi on kiehunut. Sekoitan pulverin
veteen, kaadan maidon tuttipulloon ja annan
tuttipullon seisoa vähän aikaa kylmässä vedessä
ettei pikkuinen polta nassua kun se juo maitonsa.
01.25: Kisu on juonut valmiiksi ja nukkuu
melkein. Herää tietenkin kun lasken sen
nukkumaan.
01.26: Taas yhtä pirteä Mizou saa vähän
vatsahierontaa että se voi tehdä tarpeensa.
01.30: Kisu yritetään taas panna nukkumaan, mutta
kun ei ole äitikissaa eikä siskoksia johon
turvautua niin eihän se mukavaa ole. Kauheeta
piipitystä.. Nostan siis pikkuisen viereeni
sänkyyn. Ryömii heti kasvoilleni ja keksii heti
että voihan mun alahuulta imeskellä.
01.40: Siihen se sitten nukahi. Vihdoin viimein.
Panen kisun omaan koriin lämpölampun alle ja saan
vihdoinkin nukahtaa itse. Herätys taas noin
tunnin päästä... Hohhoijaa..

Siinä se sitten kasvoi, minun pikku pirpana.
Jokaviikkoinen punnitseminen osoitti että olihan
se pari grammaa ohuempi kuin keskimäärä, mutta ei
mitään epänormaalia.

Kun Mizou oli noin 2viikkoa vanha jätin sen
hoitoon minun vanhempien luokse kun piti hoitaa
vähän asioita. Vanhemmillani on-syntymästä asti
steriili-kollikissa nimeltä Findus. Pikku Mizou
oli jätetty pahvilaatikkoon keittiöön nukkumaan.
Keittiönovi oli tietenkin kiinni. Findus oli
kuitenkin niin kiinnostunut uudesta tulokkaasta
että oli jollain tavalla saanut keittiöoven auki
ja hiipinyt huomaamattomana sisään.
Findus kurkistaa laatikkoon ja näkee siellä ison
hiiren kokoisen otuksen. Findus lipoo huuliaan
j8a hyppää laatikkoon!! Mitenkäs Mizoulle nyt
käy?!?

Ei mitenkään. Findus käy makuulle pahvilaatikkoon
ja alkaa nuolla pikkuista niinkuin pestäkseen sen.
Pieni nukahtaa pian "Findus-sedän" kainaloon ja
molemmat nukkuu onnellisena siellä kunnes Mizou
herää nälkäisenä ja huomaa ettei Finduksellä
olekaan maitoa tarjottavana. Taas mieletöntä
piipittämistä(ja välillä pari kovaäänistä
naukaisua). Mizou nostetaan laatikosta
syötettäväksi ja "farbror Findus" jää nukkumaan.

Nykyään Mizou on vähän yli vuoden vanha
neitikissa. Leikkisä kuin mikä. Joskus tuntuu
vähän siltä että huh huh..
Nyt pitäis hankkia leikkikaveri. En viitsinyt
ennen hankkia kun olin juuri muuttamassa
Ruotsista Suomeen, mutta nyt pitäis vain löytää
sopiva kaveri.

Että siinä Mizoun elämä tähän asti.. :)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä