Kovasti pitäisi olla jäsen ja on muka tervetullut, mutta, kun yrittää olla mukana niin p-n puhuminen ja solvaaminen alkaa. Varsinkin niissä porukoissa, jotka tykkäävät oluen juomisesta.
Tuloja saadaan juottamalla ihmisiä, mutta, jos joku juo enemmän kuin kantti kestää, niin eiköhän kaupungilla puhuta seuraavana päivänä, että taas se oli siinä kunnossa.
Eikö pitäisi tukea toisiaan, kun kaikki istumme samassa veneessä orpoina täällä vieraalla maalla?
Vihamielisempää ja kyräilevämpää porukkaa en ole nähnyt kuin yhdistysten jäsenet täällä Ruotsissa.
Tuloja saadaan juottamalla ihmisiä, mutta, jos joku juo enemmän kuin kantti kestää, niin eiköhän kaupungilla puhuta seuraavana päivänä, että taas se oli siinä kunnossa.
Eikö pitäisi tukea toisiaan, kun kaikki istumme samassa veneessä orpoina täällä vieraalla maalla?
Vihamielisempää ja kyräilevämpää porukkaa en ole nähnyt kuin yhdistysten jäsenet täällä Ruotsissa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Otoa on kun ajatellaan, että jäsenmäärät ovat lujaa vauhtia pienenemässä, niin en ymmärrä monien seurojen "politiikkaa". Usein kuulen juttuja, kuinka suorastaa jäädytetään uudet halukkaat hierarkiaan.
Sitten tuo johtajuusjuttu. Toki kaikissa seuroissa on oltava puheenjohtajat, mutta kun niin moni haluaa johtajiksi, niin järjestetään sitten mahdollisimman monta jaostaoa, joihinka sitten valitaa taas puheenjohtajat jne. "ja kaikilla oli niin mukavaa"....
Kun lapset olivat pieniä niin oltiin jonkun verran mukana Suomiseurassa. Käytiin joulujuhlassa ym. Muuten en ole oikein koskaan ollut kärryillä koko suomiseurahommassa. Kaippa siinä on samat heikkoudet kuin muissakin yhdistyksissä. Esim. että jotkut hyvin innokkaat "puuhamiehet" valtaavat koko toiminnan.
Mutta nyt ollaan 2000-luvulla ja ajat ja tavat ovat muuttuneet. Nyt ei enää ole orpoja eikä arkoja suomalaisia maassa. Mutta täällä meilläpäin niillä on tärkeä tehtävä vanhusten ja eläkeläisten kanssa.
Monet monituiset eläkeläiset saavat monissa Suomiseuroissa suurta virkistystä tavatessaan toisiaan. Nuoremmat taas menevät aivan muihin rientoihin ja se heilla suotakoon Eiks' niin?
Yhden kerran erehdyin tarjoutumaan, olisin voinut auttaa yhdessä jutussa missä olen todella hyvä (ihan liioittelematta, olen ammattilainen).
Ilmeisesti se törppö joka sitä juttua "hoiti" siinä vaiheessa, oli joku Hyvin Tärkeä Henkilö, eikä voitu ajatellakaan että joku Uusi tulisi ja "veisi" tuon paikan.
Sain siis niin jäistä vettä vähintään ämpärillisen niskaani, että se jäi sitten siihen. Oli sen verran törkeä juttu, etten toiste yritä tarjota vapaaehtoista työvoimaani millekään Suomi-seuralle, varsinkaan ruosujen puulaakille.
Täällä on uusia ruotsinsuomalaisia, jotka ovat pomottelemassa. 30 vuotta jäseninä olleet tyrkitään pois.
Nyt keskustellaan polttavasta kysymyksestä.
Yhdyn kaikkiin keskustelijoihin.
Me olemme täällä vieraalla maalla, tarvitsemme toisten maanmiesten/naisten läsnäoloa/seuraa/ ym ym.
sitten tulee kaikki pomoilut/käytännön jutut/ongelmat/ratkaisuyritykset/ ym / kaikki yhtenä sekamelskana ja kaikki ruotsalainen yhteiskunta siinä sivussa kaikkine .... Siinä vain pitäisi lutvia seassa!
eläkeläset vielä virkeitä. Nuoremmat eivät enää jaksa olla toiminnassa mukana. Täällä hommataan nyt suomalaisille eläkeläisille omaa suomenkielistä vanhainkotia. Meillä on oma edustaja kunnanvaltuustossa.