Olettetteko haukkuneet jonkun, tai tulleet haukutuksi pataluhaksi?
Oli miten oli, tuo käsite pataluha lienee vieras.
Pataluha on oljista punottu, pyöreä padanalus. Sen päälle kuuma ja nokinen pata nostettiin ruokapöydällä.
Alus suttaantui padan noesta ja epäsiistejä henkilöitä ruvettiin kutsumaan (haukkumaan) pataluhiksi.
Pataluha
52
2518
Vastaukset
- 100x100
Googletin joskus ja useita tarinoita löytyy!
- alamaisena ollut
Kun ensin tekee "paskaduunia", auttaa tyhmiä pässejä, etteivät polta pöytäänsä tai aiheuta tulipaloa, tekee kaiken itseään säästämättä, uhmaten vaaraa, siinä rähjääntyen, niin mikä onkaan maailman palkka?
Haukutaan sottaiseksi pataluhaksi! Muistaako kukaan, radiossa, taisi olla TV:ssäkin toimittaja joka käytti nimimerkkiä "Pataluha pakinoi" erittäin arvostettu toimittaja, sellainen siilitukka. Nyt välähti oliko nimi Markus Siirilä?????
Ääni oli hyvin lämpimän sävyinen, myönteinen, tunnetta mukana. Eipä ole tullut tilalle sellaista toimittajaa jonka säväyttäisi niin hyvin kuulijaa. Lämpimällä äänellä hän sai kuulijankin mukaan kerrontaansa.
Useat toimittajat "pajattavat" suoraa pajatusta ilman tunteen häivääkään äänessä.- Katicat2
Nuo tuntomerkit sopisivat Markus Similään, mutta ei tule mieleen käyttikö hän itsestään tuota nimimerkkiä.
- Maalaismies*
Tuntuu omituiselta ajatella, että samaan aikaan kun Egyptissä rakennettiin pyramiideja, suomalais-ugrilaiset jossakin Uralilla käyttivät sellaisia sanoja kuin kylä, liemi, noita, pata jne.
Kielitieteilijät väittävät sellaisia sanoja kuin nimi, pala, pesä poski, päivä, suksi, syli tora, tuli, äimä käytetyn jo 10 000 vuotta sitten.Minä kun vähine tietoineni oletin suomen hyvin nuoreksi kieleksi (onko kuitenkin).
Olen perustanut käsitykseni sille, että suomi on elänyt lyhyen aikaa vain puhekielenä, jossa kieli kehittyy. Kielioppi sääntöineen estää kielen luontevaa kehitystä.
Suomihan on vaikeaksi kieleksi tunnettu.
Merkillistä kehitystä tai helpottumista on tapahtunut aivan viime vuosien tai kymmenien aikana.
Muistan kun possessiivisuffikset jäivät pois. Puhujana oli ruotsinkielinen toimittaja ja minä kiemurtelin kiukusta. Minä se väärässä olin!- Hintriika*
Ruuneperi kirjoitti:
Minä kun vähine tietoineni oletin suomen hyvin nuoreksi kieleksi (onko kuitenkin).
Olen perustanut käsitykseni sille, että suomi on elänyt lyhyen aikaa vain puhekielenä, jossa kieli kehittyy. Kielioppi sääntöineen estää kielen luontevaa kehitystä.
Suomihan on vaikeaksi kieleksi tunnettu.
Merkillistä kehitystä tai helpottumista on tapahtunut aivan viime vuosien tai kymmenien aikana.
Muistan kun possessiivisuffikset jäivät pois. Puhujana oli ruotsinkielinen toimittaja ja minä kiemurtelin kiukusta. Minä se väärässä olin!Miten niin possessiivisuffiksit jäivät pois? Puhekielessä niitä harva käyttää oli äidinkieli kumpi kotimainen vaan. Mutta en ikipäivänä ole kuullut, että ne kielioppisäännöissä olisi heitetty tunkiolle.
Eihän nykyisin pilkuistakaan välitetä kaunokirjallisissa teksteissä, mutta minun on tosi vaikeaa jättää tahallaan pilkku pois tai panna se sääntöjenvastaisesti väärään paikkaan. Oikein sydänalasta ottaa, jos yritän olla niin moderni!!!
Pinttymänsä kullakin! Minun pinttymäni lienevät ammattitaudista johtuvia. - Merilii
Hintriika* kirjoitti:
Miten niin possessiivisuffiksit jäivät pois? Puhekielessä niitä harva käyttää oli äidinkieli kumpi kotimainen vaan. Mutta en ikipäivänä ole kuullut, että ne kielioppisäännöissä olisi heitetty tunkiolle.
Eihän nykyisin pilkuistakaan välitetä kaunokirjallisissa teksteissä, mutta minun on tosi vaikeaa jättää tahallaan pilkku pois tai panna se sääntöjenvastaisesti väärään paikkaan. Oikein sydänalasta ottaa, jos yritän olla niin moderni!!!
Pinttymänsä kullakin! Minun pinttymäni lienevät ammattitaudista johtuvia.ovat myös posessiivisuffiksit.
Minun pyörä nojaa sinun seinää vasten.
Mutta kaikkeen tottuu. Hintriika* kirjoitti:
Miten niin possessiivisuffiksit jäivät pois? Puhekielessä niitä harva käyttää oli äidinkieli kumpi kotimainen vaan. Mutta en ikipäivänä ole kuullut, että ne kielioppisäännöissä olisi heitetty tunkiolle.
Eihän nykyisin pilkuistakaan välitetä kaunokirjallisissa teksteissä, mutta minun on tosi vaikeaa jättää tahallaan pilkku pois tai panna se sääntöjenvastaisesti väärään paikkaan. Oikein sydänalasta ottaa, jos yritän olla niin moderni!!!
Pinttymänsä kullakin! Minun pinttymäni lienevät ammattitaudista johtuvia.itsensä aika tyhmäksi (aika usein )!
Vaikka koulussa olin "aika"hyvä äidinkielessä ,niin kaikki on aikojen kuluessa unohtunut.
Ruotsinkin olen oppinut (jotenkuten) käytännössä.
Ja hyvin olen pärjännyt.
Ja ,oikein harmistun ,hienosti sanottuna, kun joku korjaa minun kirjoitusvirheitä ,esimerkiksi ,täälä.
se ,jos mikä on epäkohteliasta.
Oletteko ,samaa mieltä ,että nämä keskustelut ovat vapaa muotoisia.
Minun "tunnisteenikin " on pilkun laittaminen
välilyönnin perään ,tiedän että se on väärin ,
Mutta se ei haittaa minua.- Merilii
Merilii kirjoitti:
ovat myös posessiivisuffiksit.
Minun pyörä nojaa sinun seinää vasten.
Mutta kaikkeen tottuu.En ikinä, en ole haukkunut ketään aivan pataluhaksi,
en ole myöskään tullut haukutuksi.
Mutta vielähän tässä kerkiää. Jalmarin ristikoita ratkoessa olen törmännyt minulle ennen tuntemattomiin sanoihin, esim
t o l a ja k a h l u, ikivanhoja sanoja. Niin sitä on opissa kun variksen poika tuulessa läpi elämän.Hintriika* kirjoitti:
Miten niin possessiivisuffiksit jäivät pois? Puhekielessä niitä harva käyttää oli äidinkieli kumpi kotimainen vaan. Mutta en ikipäivänä ole kuullut, että ne kielioppisäännöissä olisi heitetty tunkiolle.
Eihän nykyisin pilkuistakaan välitetä kaunokirjallisissa teksteissä, mutta minun on tosi vaikeaa jättää tahallaan pilkku pois tai panna se sääntöjenvastaisesti väärään paikkaan. Oikein sydänalasta ottaa, jos yritän olla niin moderni!!!
Pinttymänsä kullakin! Minun pinttymäni lienevät ammattitaudista johtuvia.Aikanaan kansakoulussa opetettiin nuo omistuslitteet (en muistanut) näin.
-ni, -si, -nsa, -mme, -nne, -nsa.
Puhekielestä nimenomaan ovat nuo pudonneet pois. Nykypäivän kieliopista en tiedä mitään.- ja papukaijamerkki!
Ruuneperi kirjoitti:
Aikanaan kansakoulussa opetettiin nuo omistuslitteet (en muistanut) näin.
-ni, -si, -nsa, -mme, -nne, -nsa.
Puhekielestä nimenomaan ovat nuo pudonneet pois. Nykypäivän kieliopista en tiedä mitään.All right!
- Hintriika*
ullamirjami kirjoitti:
itsensä aika tyhmäksi (aika usein )!
Vaikka koulussa olin "aika"hyvä äidinkielessä ,niin kaikki on aikojen kuluessa unohtunut.
Ruotsinkin olen oppinut (jotenkuten) käytännössä.
Ja hyvin olen pärjännyt.
Ja ,oikein harmistun ,hienosti sanottuna, kun joku korjaa minun kirjoitusvirheitä ,esimerkiksi ,täälä.
se ,jos mikä on epäkohteliasta.
Oletteko ,samaa mieltä ,että nämä keskustelut ovat vapaa muotoisia.
Minun "tunnisteenikin " on pilkun laittaminen
välilyönnin perään ,tiedän että se on väärin ,
Mutta se ei haittaa minua.En missän nimessä tarkoittanut, että täällä palstakeskusteluissa pitäisi jonkun olla pilkkupoliisina tai muuten vahtia kielioppia. Jokainen kirjoittaa sitä kieltä, minkä omakseen tuntee. Siinä ei sääntöjä tarvita. Tärkeää on vain, että saa itsensä ymmärretyksi.
Puhekieli on puhekieltä. Minunkaan arkipuheessani ei monta sanaa ole, jotka olisivat kirjakielen mukaisia. Kirjoittamisessa minulla on jäänyt ammattitauti päälle. Siitä en pääse irti eläkkeelläkään. En silti odota, että sama vika pitäisi olla muilla. - Maalaismies*
Ruuneperi kirjoitti:
Minä kun vähine tietoineni oletin suomen hyvin nuoreksi kieleksi (onko kuitenkin).
Olen perustanut käsitykseni sille, että suomi on elänyt lyhyen aikaa vain puhekielenä, jossa kieli kehittyy. Kielioppi sääntöineen estää kielen luontevaa kehitystä.
Suomihan on vaikeaksi kieleksi tunnettu.
Merkillistä kehitystä tai helpottumista on tapahtunut aivan viime vuosien tai kymmenien aikana.
Muistan kun possessiivisuffikset jäivät pois. Puhujana oli ruotsinkielinen toimittaja ja minä kiemurtelin kiukusta. Minä se väärässä olin!"Suomen vanhoiksi omaperäisiksi sanoiksi voidaan katsoa ne, jotka juontuvat vähintään kantasuomesta ja joilla siis on ikää ainakin kolmisen vuosituhatta." (Aulis J. Joki) Toinen ansioitunut äidinkielemme sanastoa tutkinut Kaisa Häkkinen sanoo: "Muutoksista ja muotivirtauksista huolimatta suomen kielen sanasto seisoo tukevasti monituhatvuotisilla juurillaan".
Noilta kaukaisilta ajoilta meillä on yhteensä noin 300 kantasanaa, jotka yhä kuuluvat kielemme jokapäiväiseen ydinainekseen. Esim. suomalais-volgalaiselta ajalta (noin 2500-1500 eKr.) on peräisin mm. seuraavat sanat:,lehmä, lypsää, sika, kyntää, kitkeä, puida jauhaa jne.
Mikael Agricola vaikutti kirjakielen syntymiseen ja siitä voi johtua käsitys, että hänestä juontaa alkunsa suomenkieli.
- Katicat2
Minulla meni aivot solmuun..apua!
Miten minä haukun toisen pataluhaksi? En suinkaan sano, että "senkin pataluha minkä teit", vaan mieluummin "senkin pöllöpää minkä menit tekemään".
Sitten kolmas osapuoli voi sanoa minulle, että sinähän haukuit kaverisi ihan pataluhaksi.Pataluha kuitenkin on mikä on.
Kun siis joku haukutaan oikein perusteellisesti, silloin hänet haukutaan pataluhaksi. Edellisenlainen käsitys on minullakin ollut.
- Mallamargareetta
Luha on myös kangaspuiden osa, ja riihen yhteydessä olevaa puimahuonetta sanottiin myös luhaksi tai luuvaksi.
Meillä päin luuhattiin kylällä, hiukan paheksuen äiti siitä huomautti, kyläluutana ei myöskään sopinut olla.
Luhanka on kaunis keskisuomalainen pitäjä, liekö tämän sanan pohjaa paikannimessä.
Tolan joku mainitsi, sehän tarkottaa tietä. Minäkin olen joskus poissa tolaltani.Olla poissa tolaltaan, on minun käsityksessäni mielialan tasapainon puutetta.
Eivät tola ja tie ole, ainakaan minun murteessani, synonyymejä.
Luuhaaminen ja luuva lienevät yleissuomalaisia nimityksiä.
Onkohan palstalaisille tuttu? lapottaminen.
Kun läntisellä Uudellamaalla pantiin heiniä tai muuta seipäälle syntyi laponen.
Muualla pantiin heinää, kauraa tai vehnää seipäälle, meillä lapotettiin. Minusta hyvin tanakka ja hyvä suomalainen ilmaisu toimenpiteelle.- Kaiken kokenut
Ruuneperi kirjoitti:
Olla poissa tolaltaan, on minun käsityksessäni mielialan tasapainon puutetta.
Eivät tola ja tie ole, ainakaan minun murteessani, synonyymejä.
Luuhaaminen ja luuva lienevät yleissuomalaisia nimityksiä.
Onkohan palstalaisille tuttu? lapottaminen.
Kun läntisellä Uudellamaalla pantiin heiniä tai muuta seipäälle syntyi laponen.
Muualla pantiin heinää, kauraa tai vehnää seipäälle, meillä lapotettiin. Minusta hyvin tanakka ja hyvä suomalainen ilmaisu toimenpiteelle.Sanasta pataluha on tullut monta eri ilmaisua, mutta sitä voi joku esim lapsista olla perhepiirissä. Nimenomaan hän joka on lapsikatraan fiksuin. Oma äitini kohteli minua henkisesti tosi kaltoin. Olin lahjakas monin muodoin, mutta aina hän löysi sanat sinusta ei ole mihinkään, olet sellainen pataluha. Ehkä se oli kateutta oman lapsen lahjoista. Hän odotti muista lapsista enempi. Joiden vuoksi opiskeluun hakeutuminen viivästyi usealla vuodella, kävin ansiotyössä, palkat sai vanhemmat.
Kun sitten salaa hain opiskelupaikkaa, sain myöntävän vastauksen, hän totesi, ei sinusta niin vaativaan työhön ole eikä sinulla ole varaa lähteä opiskelemaan moneksi vuodeksi. Olin itsepäinen tein opiskelulainan sanoin kotiseudulleni hyvästit, menestyin hyvin valitsemallani alalla. Vierailla seuduilla olen saanut hyviä ystäviä ja arvostusta työelämässä ja perhe elämä on mennyt hyvin.
Nyt tilanne on se, olen tukihenkilö sisarille, siis jälleen se jolle kerrotaan huonot asiat, pyydetään apua, olen unohduksissa kun heillä menee hyvin. Näemmä olen pataluha, johon pyyhitään paha mieli, kuten taloon mennessä kuraiset jalat porrashakoihin. - Tuollaista
Kaiken kokenut kirjoitti:
Sanasta pataluha on tullut monta eri ilmaisua, mutta sitä voi joku esim lapsista olla perhepiirissä. Nimenomaan hän joka on lapsikatraan fiksuin. Oma äitini kohteli minua henkisesti tosi kaltoin. Olin lahjakas monin muodoin, mutta aina hän löysi sanat sinusta ei ole mihinkään, olet sellainen pataluha. Ehkä se oli kateutta oman lapsen lahjoista. Hän odotti muista lapsista enempi. Joiden vuoksi opiskeluun hakeutuminen viivästyi usealla vuodella, kävin ansiotyössä, palkat sai vanhemmat.
Kun sitten salaa hain opiskelupaikkaa, sain myöntävän vastauksen, hän totesi, ei sinusta niin vaativaan työhön ole eikä sinulla ole varaa lähteä opiskelemaan moneksi vuodeksi. Olin itsepäinen tein opiskelulainan sanoin kotiseudulleni hyvästit, menestyin hyvin valitsemallani alalla. Vierailla seuduilla olen saanut hyviä ystäviä ja arvostusta työelämässä ja perhe elämä on mennyt hyvin.
Nyt tilanne on se, olen tukihenkilö sisarille, siis jälleen se jolle kerrotaan huonot asiat, pyydetään apua, olen unohduksissa kun heillä menee hyvin. Näemmä olen pataluha, johon pyyhitään paha mieli, kuten taloon mennessä kuraiset jalat porrashakoihin.saattaa olla monilapsisen perheen elämässä, varsinkin, jos työtä on paljon ja rahaa vähän.
Itsekin olen hiukan samantapaisen elämän elänyt,
äitini tai isäni eivät minua sortaneet,
mutta jo 13-vuotiaana sain harteilleni 'omituisen sisaren', joka ei saanut ystäviä tai jota ei opettajatkaan kouluun lähtemiseen suositelleet.
Raskasta on ollut yrittää häntä kantaa.
Omat lapseni, varsinkin esikoinen, jäi sen takia liian vähälle. - niskaasi sälytettiin
Tuollaista kirjoitti:
saattaa olla monilapsisen perheen elämässä, varsinkin, jos työtä on paljon ja rahaa vähän.
Itsekin olen hiukan samantapaisen elämän elänyt,
äitini tai isäni eivät minua sortaneet,
mutta jo 13-vuotiaana sain harteilleni 'omituisen sisaren', joka ei saanut ystäviä tai jota ei opettajatkaan kouluun lähtemiseen suositelleet.
Raskasta on ollut yrittää häntä kantaa.
Omat lapseni, varsinkin esikoinen, jäi sen takia liian vähälle.tuollainen taakka
muun köyhyyden, kortteeri etsimisen ja epävarmuuden,
vierauden tunnun lisäksi!!!
Oli hyvä ettet luhistunut. Rajalla olet käynyt varmasti.
Selvisikö vanhin lapsesi synnytyksesi jälkeisestä vaikeudestasi huolimatta? - Mallamargareetta
Ruuneperi kirjoitti:
Olla poissa tolaltaan, on minun käsityksessäni mielialan tasapainon puutetta.
Eivät tola ja tie ole, ainakaan minun murteessani, synonyymejä.
Luuhaaminen ja luuva lienevät yleissuomalaisia nimityksiä.
Onkohan palstalaisille tuttu? lapottaminen.
Kun läntisellä Uudellamaalla pantiin heiniä tai muuta seipäälle syntyi laponen.
Muualla pantiin heinää, kauraa tai vehnää seipäälle, meillä lapotettiin. Minusta hyvin tanakka ja hyvä suomalainen ilmaisu toimenpiteelle.Kyllä tola merkitsee tietä uraa, polkua, latua. Katso vaikka Nykysuomen sanakirjasta! Jos ladulta suistui, olihan siinä pois tolalta. Monet sanonnat pohjautuvat konkreettisiin tilanteisiin, sitten niille on alkanut tulla abstraktimpia merkityksiä. Esim. joutua pulaan on tarkoitanut alunperin avantoon joutumista. Pulahtaminen nykyisinkin tarkoittaa veteen solahtamista.
Lapottaminen kuulostaa hyvältä, vieläkin voi lappaa vaikka ruokaa suuhun oikein urakalla. Meillä päin puhuttin lappapuurosta eli vispipuurosta. Kun sitä vatkattiin,kuului laplap.
Kumpikos oli lyly, kumpi kalhu? - Lokari-x
Mallamargareetta kirjoitti:
Kyllä tola merkitsee tietä uraa, polkua, latua. Katso vaikka Nykysuomen sanakirjasta! Jos ladulta suistui, olihan siinä pois tolalta. Monet sanonnat pohjautuvat konkreettisiin tilanteisiin, sitten niille on alkanut tulla abstraktimpia merkityksiä. Esim. joutua pulaan on tarkoitanut alunperin avantoon joutumista. Pulahtaminen nykyisinkin tarkoittaa veteen solahtamista.
Lapottaminen kuulostaa hyvältä, vieläkin voi lappaa vaikka ruokaa suuhun oikein urakalla. Meillä päin puhuttin lappapuurosta eli vispipuurosta. Kun sitä vatkattiin,kuului laplap.
Kumpikos oli lyly, kumpi kalhu?Kunpiko oli lyly kumpi kalhu.
No minun tietoni mukaan se pitkäluistava oli lyly ja se karvanen polla potkitiin olikin kalhu, eihän tossa muuta vaihtoehtoa olekaan.
Mutta korjatkaa jos olen väärässä , että minäkin pääsen asiasta oikeille jäljille.
Terv: Lokati-x Lokari-x kirjoitti:
Kunpiko oli lyly kumpi kalhu.
No minun tietoni mukaan se pitkäluistava oli lyly ja se karvanen polla potkitiin olikin kalhu, eihän tossa muuta vaihtoehtoa olekaan.
Mutta korjatkaa jos olen väärässä , että minäkin pääsen asiasta oikeille jäljille.
Terv: Lokati-xpohjoissuomessa ainakin sanottiin lengon puun puristuksessa olevan puolen lasimaisen kovaksi muodostunutta puuainesta lylyksi,
siitä tehty pitempi suksi oli tietysti hyvin luistava lyly, kalhulla lylyä lykittiin.
- main-eko
Pataluhaanhan voisi lisätä muitakin hauskoja sanontoja;
Matti kukkarossa
Olla hunningolla
Äimänkäkenä
Kyllähän näitä riittää,minusta juuri tätä on suomenkielen rikkaus. - no sehän
... on kuulijan mielipide siitä, mitä tuli sanottua. Ja tietysti haukut saaneen.
Taidan olla haukkunut ... nyt vanhemmiten säälittää. :)työssä siinä virmassa jossa olin koko ruotsissa olo aikani,ja ne viimeiset päivät olivat kiusallisia ,koska ,työn antajani ei käsittänyt että se on loppu nyt. "Kerta heitosta."
Ja sanoinkin jo työkaverilleni joka oli Libanon"ista sieltä syyrian naapurista . Että nämä viimeiset päivät istun vaikka seipään nenässä.
Mutta ihme kumma ,siellä hänen maassa on aivan sama sanonta ,kun on viimehetkistä kyse.
Ja Chilessä on myös samanlaisia sanontoja ,kuin suomessa.
Minulla on pojan tytön äiti chilestä ja kotikieli on espanja.- ei henk.koht.
ullamirjami kirjoitti:
työssä siinä virmassa jossa olin koko ruotsissa olo aikani,ja ne viimeiset päivät olivat kiusallisia ,koska ,työn antajani ei käsittänyt että se on loppu nyt. "Kerta heitosta."
Ja sanoinkin jo työkaverilleni joka oli Libanon"ista sieltä syyrian naapurista . Että nämä viimeiset päivät istun vaikka seipään nenässä.
Mutta ihme kumma ,siellä hänen maassa on aivan sama sanonta ,kun on viimehetkistä kyse.
Ja Chilessä on myös samanlaisia sanontoja ,kuin suomessa.
Minulla on pojan tytön äiti chilestä ja kotikieli on espanja.Minä en ole kyllä elämäni aikana tiennyt tähän päivään saakka, mikä pataluha on. Tuli sekin sivistyksen aukko nyt suljettua. Tuntemattomia on helpompi haukkua kuin tuttuja.
- Maalaismies*
Käviskö esim. latvaroso tai pahviaivo, pölypallo, sekaboltsi, taukki... Pataluha on kodikas, melkein lämpöinen, mutta entäs läskipää tai hämy?
Rikas on sanojen kirjo!- laittaa nimmariani,
etten saa köniini.
- Hintriika*
laittaa nimmariani, kirjoitti:
etten saa köniini.
Ei tuommoinen vedä vertoja pataluhalle! Pataluha on suomalaiskansalliseen tyyliin toivoton tunari, jota voisi mieluummin sanoa hataraksi tuohivirsuksi kuin sekoboltsiksi.
- Maalaismies*
Hintriika* kirjoitti:
Ei tuommoinen vedä vertoja pataluhalle! Pataluha on suomalaiskansalliseen tyyliin toivoton tunari, jota voisi mieluummin sanoa hataraksi tuohivirsuksi kuin sekoboltsiksi.
Pataluha tulee kaukaa koeteltuna jostakin kumpujen yöstä rieskaisena suomen kielenä. Pataan on helppo kuvitella ja samaistaa kattila, nuo mustakyljet jotka kolisevat, kalisevat, kilisevät ja sähisevät toisilleen.
- tuntuvat
nuo sanat, haukkumasanatkin.
Nykynuoriso viljelee sanoja, joita ei meikäläinen oikein puhekieleksi ymmärrä.
"Sun kaa, mun kaa. sairaan hyvä." Ei kuitenkaan sairaan huono, vaan " se on ihan p........ä". Sitten kuitenkin:"se on ihan sairasta." Vielä tämä nuorison joka toinen sana v-kirjaimella alkava. jota en edes kehtaa tähän kirjoittaa, ja paljon muita.
Kun tämä nuoroso kasvaa aikuiseksi, jäävätköhän nämä sanat elämään puhekieleen ja yleistyvät uuden sukupolven nykykieleksi.
- Maalaismies*
Kun anoppini, joka oli ihana ihminen, oli jostakin ihmisestä sitä mieltä ettei hänestä ollut mihinkään, hän käytti ANHITON sanaa.
Onko kenellekään tuttu ilmaisu?reetta5 kirjoitti:
`Muodostuuko ANHITO, sanoista voihan hitto, mikä tumpelo?
Tosi outo sana.Asiayhteydestä sai sen kuvan, että sana merkitsee vähän kaikkea, erinomaisesta täyteen tumpeloon.
Olisikohan merkitys suunnilleen AinutkertainenMinullakin oli hyvä anoppi.
Hän käytti usein sanontaa
"Syökäähän veroksi asti"
Onko tuttu?
Tuota "ANHITON" sanaa en muista kuulleeni, mutta voisiko se olla lyhennys lauseesta
antaa hiton olla,
eli luopua jonkin yrittämisestä.Ruuneperi kirjoitti:
Asiayhteydestä sai sen kuvan, että sana merkitsee vähän kaikkea, erinomaisesta täyteen tumpeloon.
Olisikohan merkitys suunnilleen Ainutkertainentarkoitti kyllä huonoa. Ompa anahiton kulukupeli polokupyörästä, voi sanoa.
Anahiton vinkuja, oli tehoton moottorisaha.- Maalaismies*
jjoutava5 kirjoitti:
tarkoitti kyllä huonoa. Ompa anahiton kulukupeli polokupyörästä, voi sanoa.
Anahiton vinkuja, oli tehoton moottorisaha.Osuit naulan kantaan, just noin anoppini, Kainuusta lähtöisin sen sanoi. Taitaa läheltä liipata aitoa Oulun murretta.
- Hintriika*
Maalaismies* kirjoitti:
Osuit naulan kantaan, just noin anoppini, Kainuusta lähtöisin sen sanoi. Taitaa läheltä liipata aitoa Oulun murretta.
Voisin tietenkin olla leuhka, että tarjoat kotomurrettani kainuulaisille, mutta kyllä Kainuussa on ihan oma murteensa!
- Maalaismies*
Hintriika* kirjoitti:
Voisin tietenkin olla leuhka, että tarjoat kotomurrettani kainuulaisille, mutta kyllä Kainuussa on ihan oma murteensa!
Ota noista selvää. Jokatapauksessa jjoutava kertoi jollakin hyvällä murteella anhittoman syvemmän olemuksen merkityksen. Anoppinikin (rauha hänen jne) kyllä oli vaikuttanut kauan Oulussa. Kiitos Hintriika, aina joutuu yhä uudelleen totuuden eteen...
- ei siis mikään
jjoutava5 kirjoitti:
tarkoitti kyllä huonoa. Ompa anahiton kulukupeli polokupyörästä, voi sanoa.
Anahiton vinkuja, oli tehoton moottorisaha.ei mikään
- jjoutava
ei siis mikään kirjoitti:
ei mikään
sitä se, anahiton täytyy olla.
Tieteelliseltä niin tuo kommentti vaikuttaa. - Melkein kyllä
ei siis mikään kirjoitti:
ei mikään
jo latinaksi muutti,
mutta anhiton on aiheeton / ansioton,
siis ei mikään. - jjoutava
Melkein kyllä kirjoitti:
jo latinaksi muutti,
mutta anhiton on aiheeton / ansioton,
siis ei mikään.oulun seuvulla tuohon paikkaan kuuluu laittaa - a.
Melko moni käytti sitä anahiton sanaa nykysin en tiedä mikä on tilanne. - Maalaismies*
jjoutava kirjoitti:
oulun seuvulla tuohon paikkaan kuuluu laittaa - a.
Melko moni käytti sitä anahiton sanaa nykysin en tiedä mikä on tilanne.Pelekääkkö nää polliisia... anhiton ouluksi anahiton. Mot.
- Hintriika*
Maalaismies* kirjoitti:
Pelekääkkö nää polliisia... anhiton ouluksi anahiton. Mot.
Ennoo pöliä, vaikka Oulustoonki... sanoja ei oikeastaan voi katkaista mistään, jos haluaa puheen kuulostavan oikealta Oulun murteelta.
Mutta osaavat muutkin kuin oululaiset panna sen ylimääräisen vokaalin sanoihin. Kainuussa ja Savossakin! Ja täällä Lapin puolella. Itse asiassa en tiedä, onko puheeni oulua vai kemiä.
Kumpikin on vanhoja kotikaupunkeja, enkä minä niiden murteissa juurikaan eroja huomaa. Jotkut sovittelevat hoota kaksoivokaalin eteen, mutta taitavat olla syntyisin Kemin pohjoispuolelta, Tornionjokilaakson vaikutuspiiristä. Minulta se hoo ei ole koskaan luonnistanut. Kauhiasti silti tykkään kuunnella!
Näin olemme päässeet pataluhasta alusta sanojen murtumiseen... Hintriika* kirjoitti:
Ennoo pöliä, vaikka Oulustoonki... sanoja ei oikeastaan voi katkaista mistään, jos haluaa puheen kuulostavan oikealta Oulun murteelta.
Mutta osaavat muutkin kuin oululaiset panna sen ylimääräisen vokaalin sanoihin. Kainuussa ja Savossakin! Ja täällä Lapin puolella. Itse asiassa en tiedä, onko puheeni oulua vai kemiä.
Kumpikin on vanhoja kotikaupunkeja, enkä minä niiden murteissa juurikaan eroja huomaa. Jotkut sovittelevat hoota kaksoivokaalin eteen, mutta taitavat olla syntyisin Kemin pohjoispuolelta, Tornionjokilaakson vaikutuspiiristä. Minulta se hoo ei ole koskaan luonnistanut. Kauhiasti silti tykkään kuunnella!
Näin olemme päässeet pataluhasta alusta sanojen murtumiseen...Mitä merkitsee sana kuikuilla, henkilöstä on sellainen kuikuilija.Kuulin sanan joku päivä sitten, onko ilmaisu myönteinen tai sitten ei?
reetta5 kirjoitti:
Mitä merkitsee sana kuikuilla, henkilöstä on sellainen kuikuilija.Kuulin sanan joku päivä sitten, onko ilmaisu myönteinen tai sitten ei?
Kurkkija on kuikuilija
- Hintriika*
Ruuneperi kirjoitti:
Kurkkija on kuikuilija
Kun uteliaana ja kaula pitkällä kurkkii ympärilleen, niin kuikuilu kuvaa sitä erinomaisesti! Minä olen tainnut aika usein kuikuilla viesteissäni tällä palstalla. Äidiltä kaiketi senkin sanan olen aikanaan oppinut.
Hintriika* kirjoitti:
Kun uteliaana ja kaula pitkällä kurkkii ympärilleen, niin kuikuilu kuvaa sitä erinomaisesti! Minä olen tainnut aika usein kuikuilla viesteissäni tällä palstalla. Äidiltä kaiketi senkin sanan olen aikanaan oppinut.
Ainkin itselläni on loputon tiedonhalu ja siksi täälläkin kuikuilen. Nyt tiedän jopa mitä teen!
Sivistykseenhän ei tämä kuulu mutta sivistymättömälle käy.
Koen kyllä täällä oppivanikin, ellei peräti sivistyväni.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?751448Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,13977Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?
"Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol79892Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa
Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.90848Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt51714- 53664
Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv51621Jymyuutinen: Suomen talous kasvaa hurjaa vauhtia
https://www.iltalehti.fi/talous/a/11fba8a8-a7fb-44f4-a58b-f129f6d5bdf5 Akavan pääekonomistin mukaan Suomen kokonaistuot134618Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs47613- 70576